torstai 27. kesäkuuta 2013

#200: Kattava selostus Champista

Muistakaa lukea edellinen, tänään julkaistu postaus!
____________________
 
Ohoh, nyt onkin vuorossa 200 postaus tämän blogin parissa! Aika hurjaa, että tällaisiin lukemiin ollaan loppujen lopuksi päästy, eikä loppua näy vieläkään. Niin sitä voi hurahtaa johonkin asiaan, ettei kirjoittaminen tunnu työltä tai vaivalloiselta, vaan jaksaa piristää päivästä toiseen. Kiitos kuuluu tietenkin teille lukijoille, joita on nyt kertynyt yli 1300 - ilman teidän aktiivisuutta ja myötäelämistä ei blogi olisi varmastikaan saanut kovin pitkää elämää. Yritän tsempata kommentteihin vastaamisissa, jotta teidän olisi tulevaisuudessakin mukava seurata minun ja Champin yhteistä taivalta :)
 
Koska kyseessä on tasalukuluinen postaus, ajattelin tehdä teille jotakin spesiaalia. Mitään spesiaalia ei nyt valitettavasti ole luvassa, sillä sellaiseen ei ole ollut aikaa tai mahdollisuuksia. Moni lukija saattaa kuitenkin ilahtua saadessaan kuulla, että nyt on luvassa pitkästä aikaa kunnollinen ja kattava postaus Champista - herrasta, joka on tämän blogin päätähti!
 

 
En tiedä, miten hyvin te lukijat olette perillä meidän tämänhetkisestä tilanteesta. Kesäkuuhan on mennyt enemmän tai vähemmän saikkuillessa ja aionkin nyt valoittaa tarkasti tilannetta kaikesta, jotta teidän olisi jälleen helpompi palata blogin elämänrytmiin. Alkuun totean, että kaikista tutkimuksista, saikkuiluista ja joidenkin osalta jopa panikoinnista huolimatta ruuna on kunnossa eli ei syytä huoleen.
 
Sairaslomakierrehän sai alkunsa viime huhtikussa, kun tallimme eräs yksityishevonen potkaisi Champia takapolven alle ikävästi. Kävimme kuvauttamassa ja ultraamassa jalan, eikä sieltä löytynyt mitään rikkoutunutta. Tämän sairasloman parissa vierähti kaksi viikkoa, jonka jälkeen palailimme kevyesti takaisin treeniin. Olimme selvinneet säikähdyksellä ja oppineet jälleen kantapään kautta, ettei toisen hevosen lähellä kannata liikkua, vaikka väliä olisikin reippaat kaksi metriä.
 
Pääsin onnellisena hevosenomistajana takaisin Champin kyytiin ja tarkoituksena oli jatkaa ratsastusta siitä, mihin viimeksi olimme jääneet (tosin vähitellen treeniin palaten). Tätä onnea kesti kuitenkin vain kolme päivää, sillä kyseisen viikon keskiviikkona Champilla oli kengitys ja torstaina se ontui oikeaa etujalkaansa. Kengittäjä kävi perjantaina korjaamassa kengän uudelleen, mutta ontuminen ei pohjallisesta huolimatta lakannut. Seuraavan viikon tiistaina uusi kengittäjämme tuli korjaamaan Champilta muutaman kengän ja asensi oikeaan etukavioon metallisen levyn, jolloin painetta kavion anturaan ja pohjaan ei tullut ollenkaan. Champ ontui siis liian lyhyiksi vuoltuja kavioita, sekä mahdollisesti naulanpainamaa.
 

 
Heti alumiinipohjallisen asentamisen jälkeen ontuminen loppui ja pääsin vähitellen ratsastamaan normaalisti. Kengityksen jälkeen ruunan kaviot alkoivat kuitenkin nopeasti huononemaan - ne lohkeilivat pelottavan nopeaa tahtia, eikä takajalkojen kengät meinanneet pysyä jaloissa ollenkaan. Jouduinkin kesäkuun alussa pyytämään ihan vierasta kengittäjää paikan päälle kiinnittämään Champin yhden takakengän kiinni - tosin kiinnitys onnistui vain vaivoin, sillä kavion reunat olivat lohkeilleet niin pahasti.
 
Saman viikon torstaina Sanna eli kouluvalmentajani ratsasti Champilla. Hän totesi ratsastuksen jälkeen, ettei ruuna tukeutunut yhdenkään askeleen ajan tuntumalle ja oli ollut todella hankala, yritti ratsastaja selässä mitä tahansa. Menin itse Champilla seuraavana päivänä maastossa ja sitä seuraavana maneesissa, jolloin ruuna oli oikeasti todella kauhea ratsastaa. Laukassa se lähinnä pukitteli, jos sitä yritti ratsastaa eteen, mitä se ei ollut koskaan aiemmin tehnyt. Tällöin kyllä viimeistään tajusin, etten tuolla penkillä pystynyt ratsastamaan enää yhtään metriä. Juoksutin Champin seuraavana päivänä ja seuraavat kaksi päivää ratsastin Piuden satulalla, joka ei sekään istu Champille täydellisesti, mutta painoi lavoista vähemmän. Hevonen oli parempi, muttei todellakaan tyytyväinen.
 
Sanna sanoi mulle, että kaiken varalta kannattaisi kuvauttaa Champin kaularanka ja selkä. Samana päivänä varasin sitten ajan Vermoon 24.6., jolloin olisi ollut myös uuden satulan sovitusreissu Hipposportiin. Koska ajat olisivat menneet päällekäin, vaihdoin Hipposportin ajan keskiviikolla 3.7. Soitin myös Erika Törröselle, joka lupasi tulla katsomaan Champin 24.6. Uusi kengitys oli sovittu 26.6. ja rokotus edelliselle viikolle, joten kaikki hoitotoimenpiteet tulivat kerralla kasaan. Rokotuksen yhteydessä otimme hevoselta laajan verenkuvan, sillä se oli vaikuttanut apaattiselta ja epäilin esim. raudanpuutosta.
 

"ei huvittais hei.."
Torstaina 13.6.Champilla oli siis rokotus, jonka jälkeen sen oli tarkoitus lomailla viikonlopun yli PM-kisojen vuoksi ja palata normaaliin ratsastukseen seuraavalla viikolla. Torstai-illalla ruunalle nousi kuume, joten lepoa tuli heti viikko lisää. Samana iltana vasemman takajalan kenkä oli irronnut, joten ratsastus ei senkään puitteissa onnistunut. Soitin kengittäjälle perjantaina ja sovimme, että hän tulee paikalle seuraavana keskiviikkona.
 
Lauantaina jouduin lähtemään PM-kisoista etsimään Champille töppöstä kavioon, sillä se ei kävellyt askeltakaan kunnolla ilman töppöstä. Sunnuntaina kävin hoitamassa ruunan normaalisti ja se oli täysin oma itsensä, ehkä hieman vaisumpi kuin normaalisti, muttei kipeä jalastaan. Maanantaina saimme myös verenkuvan tulokset, eikä arvoissa ollut moitteen sijaa - natriumin saanti oli ainoa, jota voisi halutessaan lisätä, eli toisin sanoen suolaa sai antaa enemmän. Säiden viilentyessä Champista tuli taas oma ADHD itsensä, joten vaisuus saattoi johtua kuumista keleistä - kuumetta kun hevosella ei rokotusta lukuunottamatta ollut missään vaiheessa.
 
Maanantaina 17.6. tulimme tallille kaverini kanssa vain todetaksemme, että Champin kengätön jalka muistutti tukkia ja oli tulikuuma + kosketusarka. Soitin ensin Piudelle, sitten Sannalle ja lopulta Hyvinkään klinikalle ja sovimme klinikka-ajan seuraavalle päivälle. Tästä voitte lukea lisää edellisistä postauksista, mutta paise-epäilyhän se oli ja hoidoksi saatiin kuuden päivän ajan betadinehaudetta ja kylmäystä jalalle.
 
Samalla reissulla kuvautimme Champin selän ja kaularangan, sillä mielestämme oli turha lähteä uudelleen klinikalle seuraavalla viikolla, kerta nyt paikan päällä kuitenkin oltiin. Kuvia otettiin kaiken kaikkiaan kavio mukaan laskettuna yli 15 kappaletta ja lähetimme ne vielä varmuudeksi Vermoon, sillä heidän eläinlääkäreitään suositeltiin minulle tällaisissa asioissa Hyvinkään eläinlääkäreitä ennen. Eläinlääkäri katsoi kuvat Hyvinkäällä ja kirjoitti lausuntoon seuraavaa: "Degeneratiivisia muutoksia kaularangassa C6-C7 välissä. Näillä muutoksilla voi olla yhteys hevosen oireiluun ratsastaessa, mutta myös oireettomilla hevosilla havaitaan muutoksia tällä alueella. Yksi aavistuksen kaventunut okahaarakeväli nähdään röntgenkuvissa." Hän kuitenkin painotti, että näitä löydäksiä tehdään hevosilla päivä päivältä enemmän, eivätkä ne vaikuta suurimmalla osalla mitenkään elämään. Mitään hoitoa eläinlääkäri ei suositellut ja hän sanoi, että mikäli satulanvaihdon jälkeen hevonen olisi edelleen selkeästi huono, voisi asiaa sitten miettiä uudelleen.
 

 
Betadinehaude auttoi toivotulla tavalla ja turvotus jalassa laski vähitellen. Torstaina 20.6. Champin oikean takajalan kenkä irtosi, josta voitte lukea lisää edellisistä postauksista. Vuorasimme kavion kuitenkin pehmeän vaipan ja jesarin suojiin, joten hevonen pystyi liikkumaan sairastarhan puitteissa normaalisti. Sinnittelimme näillä viritelmillä aina maanantaihin 24.6. asti, jolloin kengittäjä laittoi Champin kaviot uuteen uskoon. Molempiin takajalkoihin laitettiin kipsit, jotka ajavat nyt muutaman kuukauden (toivottavasti ei pidempään) kavion virkaa tukien sitä ja estäen lohkeilun. Kipsien alta kaviota ei siis näy ollenkaan, ei edes sen pohjaa. Se on kuin kivikova kuori, johon kenkä on sitten kiinnitetty. Etujalkoihin Champ sai normaalit kengät ja toiseen puoleen hieman paikka-ainetta, sillä pienimuotoista lohkeilua oli havaittavissa myös siinä jalassa.
 
Samana maanantaina Erika Törrönen kävi siis hieromassa Champin kauttaaltaan. Erikahan on Suomessa hyvin arvostettu hevoshieroja, joka tekee hieronnan lisäksi kaikkea lihaskalvojen avaamisista niiden uudelleen ohjelmointiin ja niin edelleen. Hän hoitaa hevosia Suomen lisäksi aina ulkomaille asti ja vastaa mm. Nina Fagerströmin hevosten lihashuollosta.
 
Kerroin Erikalle Champin taustan ja viimeaikaiset ongelmat kavioista satulapulmaan asti sekä tietysti kuvista selvinneet löydökset. Erika hoiti ja tutki Champia reilun tunnin verran tehden perushieronnan lisäksi töitä sen selän ja etuosan kanssa. Sannakin tuli paikan päälle kuulemaan Erikan mielipiteen hevosen selästä ja kaulasta: ei mitään epänormaalia. Erikan mielestä Champin selkä toimi erittäin hyvin, jopa normaalia ratsuhevosta paremmin - se pystyi työskentelemään selkänsä ja etuosansa puolesta hyvin harjoituksissa, eikä sille tuottanut minkäänlaista vaikeutta tehdä niitä harjoitteita, mitä Erika sen kanssa teki. Yhden harjoitteen aikana Champ oli kuin transsissa: siinä Erika aktivoi hevosen selän ylös toimimaan ja samalla paineli jotain takaosasta + piti etujalkaa tietyssä asennossa hieman normaalia edempänä - Champ piti päätä aivan alhaalla, melkein turpa maassa ja oli kuin rauhoitettu! Aina niin vilkas poika selkeästi nautti tuosta paljon.
 

 
Erikan mukaan hevosesta ei löytynyt mitään, mikä estäisi sen kokonaisvaltaisen treenaamisen. Hän kokeili myös ruunan leukan liikkeet ja epäili, että alkuaikojen pään arkuus johtui kipeistä hampaista. Kaikki ongelmat ratsastuksessa hän laittoi ehdottomasti huonoksi menneiden kavioiden piikkiin, sillä Champin vasen olkaluun seutu oli jumimmassa kuin oikea. Oikea SI-nivel oli myös vasenta jumimmassa, kokonaisuudessaan oikea puoli oli kauttaaltaan hieman vasenta tiukempi. Haluttomuus liikkua tuntumalla johtunee kavioista siksi, että varoessaan takajalkojaan hevonen joutuu tasapainottamaan itseään edestä, jolloin etuosa joutuu tarpeettoman suurelle rasitukselle ja hevonen liikkuu etupainoisena. Erika myös ohjeisti minua ratsastamaan seuraavan kuuden viikon ajan erilaisilla tehtävillä voimaa hevosen takaosaan, jotta selkä saataisiin myös ratsastaessa aina ylös ja näin ollen vahvistettua saikkuilun aikana pudonneet lihakset takaisin ja vielä parempaan kuntoon.
 
Tiistaina ja keskiviikkona ratsastin Champilla varovasti, hieman kokeillen ja toisaalta ottaen rennosti pitkän saikkuilujakson jälkeen. Ruuna oli kauheasta kuumuudesta johtuen aika väsähtänyt (se ei saanut siis mitään muuta kuin heinää + puuron iltaisin, eli väkirehut olivat eiliseen asti nollassa - treenissä ollessaan se on syönyt mulla 5l väkirehua, eli ero on suuri), mutta se toimi yllättävän hyvin. Minkäänlaista pukittelua ei ollut ilmassa laukatessa, vaan hevonen pystyi pidentämään ja taipumaan laukassa ilman ongelmaa. Menin Piuden satulalla, joka ei edelleenkään mielestäni sovi Champille täydellisesti, mikä näkyi varsinkin vasemmassa kierroksessa haluttomuutena asettua sisälle (satula painaa lavoista eikä anna tilaa kääntyä). Kokeilenkin tänään toista penkkiä tai sitten menen ratsastusvyöllä ensi keskiviikkoon asti, jolloin satulansovitun on.
 
Keskiviikkona sain myös Vermon lausunnon Champin kuvista. Tässä teille pitkä, mutta kattava selonteko hevosen kaularangasta ja selästä: "Kaularangassa ei vaikuttaisi olevan mitään akuuttia muutosta, mikä selittäisi aiemmin alkaneet oireilut. Jos kyse olisi taas nuoresta, valmennuksen alkutaipaleella olevasta hevosesta, jolla olisi koordinaatiohäiriöitä, voisi C4-C5-liittymän alueelta alkaa epäillä ahtautunutta selkäydinkanavaa. Jos epäily olisi oikea, ei tämä hevonen olisi missään vaiheessa kehittynyt tasolleen, joten se "löydös" ei pidä paikkaansa. Satula-alueen okahaarakealueella on T14(T15)-T16(T17) alueella lievää reaktiota okahaarakkeiden välisillä pinnoilla. Se voisi olla seurausta epäsovivan satulan aiheuttamasta selän jännittymisestä ja heikkenemisestä. Röntgenkuvissa ei ole mitään pitkälle kehittynyttä muutosta, jonka kanssa ei tulisi toimeen. Jos satula-alueen okahaarakemuutokset aiheuttavat satulanvaihdon jälkeen kipureaktion, on syytä aloittaa ratsastusliikunta 2-3 ensimmäisenä viikkona käyntiasteisena hyödyntäen tänä aikana vähitellen lisääntyvässä määrin myös käyntityöskentelyä. Jo toisella viikolla voi alkaa ohessa vähitellen lisääntyvät ravi- ja laukkajaksot suorilla (esim. maastossa?). Satulan vaihdon jälkeen voisi alkuun antaa esim. 5-7 päivän tulehduskipulääkekuurin. Kolmen viikon jälkeen liikunnan määrää aletaan vähiitellen nostaa normaalitasolle."
 

öööööööö..........??
Eli toisin sanoen omilla sanoillani: mikäli Champ on satulan vaihdon jälkeen vielä selkeästi huonompi kuin ennen, noudatamme Vermon klinikan ohjeita ja etenemme ratsastuksessa sen mukaan (kolme ensimmäistä viikkoa käyntipainotteisena, ravia ja laukkaa vähitellen mukaan). On helpottavaa kuulla kolmelta eri taholta, ettei mitään vakavaa löydetty mistään. Erika painotti minulle, että 80% hevosista löytyy näitä muutoksia ja varsinkin kilpahevosilla muutoksia on todella paljon. Urheiluhevosena ollessaan eläin kuluu, aivan kuten ihmisellekin käy aktiivisessa liikunnassa. Oikeanlainen lihaksisto tukee koko kroppaa, joten on tärkeää, että vähitellen se rakennetaan takaisin. Mihinkään meillä ei kuitenkaan ole kiire, sillä kun tämä kesäkuu on kerta jo saikkuiltu, voidaan nyt kesäkuun lopulla (sormet ristiin!!) vihdoin huokaista helpotuksesta ja keskittyä tulevaisuuteen sekä nauttia kesästä :)
 
Tulipahan pitkä teksti! Halusin kuitenkin avata tämän teille nyt kunnolla, jottei mitään jää epäselväksi. Jos teillä on kysyttävää, kysykää ihmeessä! Ja kivoja satuloitakin saa suositella. Jos tuo meidän satula ei kelpaa Hipposportiin myyntiin, se tulee tänne blogin puolelle myytäväksi: kyseessä on siis Kieffer Europe-mallinen estepenkki, normaalileveydellä ja istuimella 17,5". Ehjä, siisti ja kaikin puolin kiva satula, jonka runkoa pystyy muokkaamaan.
 
Antakaas postausideoita tulevaisuutta varten! Olen ollut viime päivät niin väsynyt unenpuutteen vuoksi, ettei ajatus liiku yhtään. Onko jollakin lukijalla sama ongelma - kuumalla ilmalla uni ei vaan tule? Ja jos tulee, se on todella pätkittäistä ja levotonta.. Olen nukkunut viimeisen viikon aikana ehkä 5-7 tuntia yössä ja jos en kohta saa nukuttua univelkoja pois, alan itkemään. Tänäänkin lähdin 5:45 pyöräilemään töihin, koska autoni hajosi maanantaina, eilen heräsin 5:30 ja suuntasin tallille kuudelta. Vaikka kesä onkin parasta aikaa, koettelee se joskus hermoja aika lailla!
Lue lisää

#199: Sponsorituote-esittely Veljekset Wahlsténilta

Tämä postaus on pitänyt saada valmiiksi pitkän aikaa sitten, mutta koska kuvaus ei ole aiemmin onnistunut, ei mitään valmista postausta ole saatu aikaiseksi. Muutama päivä sitten sain kaverini mukaan tallille ja saimme vihdoin otettua kunnollisia kuvia viime kuun sponsorituotteesta! Luvassa on siis Veljekstet Wahlsténilta saadun satulahuovan esittely kuvien ja tekstien kera :)
 
Toukokuun sponsorituotteeksi pyysin jotain kivaa ja tyylikästä satulahuopaa, sillä olin uuden tummansinisen valmennus-/kisahuovan tarpeessa. Mielestäni tummansininen väri sopii rautiaalle hevoselle erittäin hyvin, ehkä väreistä parhaiten, joten siksi alan pikkuhiljaa keräilemään ruskean rinnalla sinisiä tavaroita.
 
Keräilettekö te jotain tiettyjä värejä hevosienne varusteissa?
 
Sain Veljekset Wahlsténin edustajalta Annelta muutamia vaihtoehtoja satulahuovista, jotka olivat kaikki kivoja ja olisivat voineet koristaa Champin selkää koska vain. Halusin kuitenkin valita huovan, jossa ei ole mitään isoa logoa, jotta voisin käyttää huopaa kisoissa uusien logosääntöjen puitteissa. Niinpä posti toi tullessaan nopeasti paketin, joka sisälsi Horse Comfortin Quick Dry -satulahuovan.
 

Kuvattiin huopa ilman satulaa, sillä sellaista ei ollut tuona päivänä meillä mahdollisuutta käyttää. Jos haluatte katsoa, miltä
huopa näyttää satulan kanssa, katsokaa viimeisin valmennusvideoni - siinä huopa on käytössä ja näkyy kokonaisuudessaan :)
Horse Comfortin Quick Dry -satulahuopa on nimensä mukaisesti nopeasti kuivuvaa kangasta satulahuovan sisäpuolelta, joka on mielestäni enemmän kuin välttämätön ominaisuus kesäkuumilla esimerkiksi kisamatkoilla. Jos matkassa on vain yksi huopa (tai haluaa käyttää sitä yhtä kivointa koko kisaviikonlopun ajan), tulee huovan kuivua nopeasti seuraavan päivän startteja varten. Yleensä tukevat ja hyvin muotonsa säilyttävät huovat kuivuvat todella hitaasti, mutta Quick Dry -huovassa yhdistyy sekä nopea kuivuminen että tukeva kangas.
 
Jokainen kiinnittänee ensisijaisesti huomiota satulahuovassa sen ulkonäköön, joten kerrotaan hieman huovan teknisten ominaisuuksien lisäksi sen mallista. Horse Comfortin Quick Dry -satulahuopaa on saatavana Veljekset Wahlsténilta kolmessa värissä (harmaa, tummansininen, ruskea) ja niissä kaikissa yksiväristä huopaa koristaa reunojen kaksinkertaiset koristenyöripunokset - esimerkiksi omassa tummansinisessä huovassani nyörit ovat väreiltään sininen ja hopea. Satulahuovan yksiväristä pintaa elävöittää salmiakkikuvioiset tikkaukset, jotka tuovat huopaan ryhtiä. Itse varsinkin pidän tällaisten yleishuopamallisten huopien kohdalla enemmän juuri isommista tikkauskuvioista pienien sijaan. Miten sinä ajattelet?
 
Kyseessä on siis yleishuopa, mutta se on sopinut paremmin kuin hyvin jokaiseen satulaan, johon olen sitä sovittanut. Nämä kaikki satulat ovat olleet estesatuloita, eikä huovan reuna ole jäänyt yhtään liian alas satulan siivestä katsottuna, vaikka joskus yleishuopien kanssa saattaa näin käydä. Erikoisplussana pidän Quick Dry -satulahuovan kohdalla sitä, että siinä on erittäin iso ja tilava säkätila, eikä se näin ollen jää vähän hutiloidummassakaan satuloinnissa painamaan säkää ikävästi. Hevosen on mukavampi liikkua, kun on enemmän tilaa sään kohdalla. Perusominaisuutena huovassa on kiinnityslenkit vastinhihnoihin sekä satulavyön lenkit molemmilla puolilla huopaa.
 

 
Kerkesin testaamaan satulahuopaa noin viikon ajan ennen kuin Champ jäi sairaslomalle millon mistäkin syystä. Kertaakaan satulahuopa ei jättänyt hevosen karvoja satulan alta vinoon/ryttyyn, mitä epäsopiva satulahuopa voi aikaansaada epäsopivan satulan ohella. Huopa kuivui oikeasti todella nopeasti, eikä se muuttanut pesussakaan muotoaan. Usein satulahuovista tulee pesun jälkeen epämuodostuneita ja sen näköisiä kuin ne olisivat kutistuneet koon verran.. Siinä sitten miettii, mihin rötkyihin sitä on rahansa käyttänyt!
 
Veljekset Wahslténilta Horse Comfortin Quick Dry -satulahuopaa saa siis kolmessa värissä ja yhdessä koossa, fullina. Huopaa ei ole hinnalla pilattu, sillä se kustantaa huippuominaisuuksistaan huolimatta vain 42€! Jos siis mietit jotakin kivaa huopaa kesäksi, suosittelen ehdottomasti tätä. Ja koska huovassa ei ole mitään koristelogoja tai tekstiä reunoissa, voi sitä halutessaan tuunata esimerkiksi swarovskeilla tai kirjailuttamalla siihen hevosensa nimen.
 
Nyt kannattaa myös käydä tutustumassa Veljekstet Wahlsténin Facebook-sivustoon, sillä sieltä löytyy kesäkuun varustekisa, josta voit voittaa itsellesi upean Lami-Cellin kristalleilla koristellun satulahuovan ihanan kesäisissä väreissä! Myös tässä huovassa on Quick Dry -vuori, joten se vastaa ominaisuuksiltaan pitkälti yllä esittelemääni Horse Comfortin huopaa. Veljekset Wahslténin Facebook-sivusto muuten lähenee koko ajan 7000 tykkääjän rajaa, joten eikun kaikki tykkäilemään. Sitä kautta saat myös nopeimmin tiedot uutuksista ja vinkkejä jokaiseen vuodenaikaan sopien.
 
Loppuun vielä maininta uudesta katalogista, joka ilmestyi keväällä. Kannattaa selata se kätevästi läpi verkossa, mikäli ette vielä omista painettua versiota.  
Lue lisää

maanantai 24. kesäkuuta 2013

#198: Hyvää myöhäistä juhannusta!

Blogi on ollut hiljaisemmalla vaihteella nyt hetken aikaa, sillä mitään uusia kuulumisia hevosrintamalta ei juuri ole ollut. Voisin nyt kuitenkin hieman tiivistää mennyttä viikkoa viikkokatsauksen merkeissä ja saada näin ollen hieman eloa blogiin. Huomenna on muuten luvassa kattavaa postausta sponsorituotteesta, jonka Veljekset Wahsltén lähetti mulle jo kauan aikaa sitten! Päivitin myös kisakalenterin ja UKK:n, joten siellä voi olla jotain katseltavaa teille lukijoille.
 
Tämä postaus on todellakin tekstipainotteisempi kuvien puutteessa, mutta huomenna toisin!
 
TIISTAI 18.6.
Kerroin viimeksi maanantaina, että olimme menossa tiistaina klinikalle etsimään syytä Champin vasemman takajalan turvotukseen. Suuntasimmekin tiistaina heti aamusta kaverini Janitan kanssa tallille, sillä klinikka-aika oli varattu alkamaan 9:30. Saavuttuamme Hyvinkään hevossairaalaan otimme Champin pois trailerista ja ilmoittautumisen jälkeen pääsimme sisälle tutkittaviksi. Eläinlääkäri tutki ensin jalkaa ja kaviota käsin sekä pihdeillä ja katsoi ontumisasteen liikkeessä. Suoralla Champ ei ontunut käynnissä juuri ollenkaan, ravissa 3/5. Ympyrällä ontuminen näkyi käynnissäkin selvemmin, tosin puolieroja oli.
 
Kuvasimme vasemman takajalan kavion, eikä kuvista löytynyt mitään sen ihmeellisempää. Kavioluu oli täysin kunnossa, joten mitään murtumaan viittaavaa ei ollut syytä epäillä. Eläinlääkäri ajatteli kyseessä olevan paise, mutta kuvista ei näkynyt selvää paisekohtaa - vain kolme tummempaa aluetta, joita ei voinut suoriltaan nimetä paiseiksi. Jaska oli onneksi paikalla ja katsoi pienen odottelun jälkeen kuvat + kavion, muttei itsekään pienestä kaivamisesta huolimatta löytänyt selvää paisetta kaviosta. Champin kavion pohja on niin ohut, ettei kaviota voinut kaivaa yhtään tarvittavaa enempää, eli sieltä ei voinut lähteä etsimään paisetta sellaisella "katsotaan, jos tästä löytyisi" -asenteella. Jaska epäilikin, että ruuna on saattanut astua jonkun kiven päälle, jolloin kavion pohjaan olisi voinut tulla verenpurkauma, mikä ei röntgenkuvissa näy. Tai sitten kyseessä oli paise, joka ei ollut normaalin selkeä.
 
Hoito-ohjeeksi saimme laittaa ruunan kavioon betadine-haudetta ensin kolme päivää, jonka jälkeen vihreällä betadinella kolmen päivän ajan "kovettavan hauteen". Klinikalla aikaa kului yhteensä reilut neljä ja puoli tuntia, joten heti tallille päästyämme lähdin töihin.
 
Champin tiistainen hieno jesari/sideharsoviritelmä! Aika miehekäs :)
Klinikalla isän kanssa, hui kauheeta miten pienen pienen pieneltä toi kavio näyttää tässä kuvassa :o !!!

KESKIVIIKKO 19.6.
Hoidin Champin ohjeiden mukaan, eikä mitään ihmeellistä tapahtunut koko päivänä. Jalan turvotus oli hieman parempana, muttei missään nimessä vastannut jalan normaalia tilaa, jolloin nestettä on vain hieman jänteiden alaosassa, jos sielläkään.
 
Meidän nykyinen kengittäjä kävi laittamassa yhdelle Equstomissa asuvalle hevoselle irtokengän jalkaan ja hän mietti samalla, jos olisi kengittänyt Champin kolme muuta jalkaa kuntoon, kun kengitys olisi kuitenkin pian edessä. Päädyttiin kuitenkin odottamaan siihen, että vasemman takasen saisi laitettua samalla.
 
TORSTAI 20.6.
No, mites sitten kävikään, kun kenkiä ei laitetti keskiviikkona uusiksi. Oikean takajalan kenkä oli lähtenyt teille tietämättömille saaden kavion näyttämään melko ikävältä repaleisine reunoineen.. Kerkesin jo hetken panikoitua uudesta kaviopaiseesta, mutta muutaman puhelinsoiton jälkeen totesin, ettei ehkä kannata hätääntyä. Kietaisin kavion ympärille runsaasti jesaria ja lykkäsin siihen bootsin siinä toivossa, ettei kavion reunat halkeaisi sen enempää tai hevonen polkisi uudestaan johonkin terävään.
 
Torstaina Champin vasen takanen, eli tämä "paisejalka", oli jo paljon parempi. Turvotusta oli lähinnä enää jalan sisäpuolella, joten hauteella oli varmaankin ollut jotain merkitystä. Kylmäsin ja vaihdoin hauteen kuten edellisenä päivänä, mutta sen lisäksi annoin ruunalle vielä hieman normaalia pienemmän annoksen metacamia auttamaan mahdolliseen tulehdukseen. Klinikalta sanottiin, että sitä tulisi antaa, mikäli Champ kipeytyisi lisää. Piuden kanssa juteltuani tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että kahden päivän ajan tulehduskipulääkkeen syöttäminen voisi olla tässä tilanteessa oikea vaihtoehto, ettei jalkaan pääse syntymään pahempaa tulehdusta/se auttaisi jo syntyneeseen tulehdukseen.
 
PERJANTAI 21.6.
Olin aamupäivän kiireisenä juhannusaattona töissä, jonka jälkeen suuntasimme kaverini Annin ja tämän poikaystävän kanssa Linnanmäelle viettämään mukavaa loppupäivää. Olin tallilla näin ollen vasta myöhemmin illalla ja suoritin normaalit hoitotoimenpiteet edellisten päivien mukaan.
 
Keksimme yhden toisen yksityishevosenomistajan kanssa laittaa Champin oikeaan takajalkaan (eli siihen terveeseen, josta irtosi kenkä edellisenä päivänä) vastasyntyneen vauvan vaipan kavion ympärille ja siihen päälle superpaljon jesaria, jolloin paketista tuli oikein kestävä. Nyt ruunalla oli ainakin pehmeä "kenkä" jalassa, haha! Vasemman takajalan turvotus oli jälleen parempi, joskaan ei vieläkään täysin normaali. Hankala sanoa, vähenisikö turvotus kävelytyksessä, sillä sitä ei ruunan kanssa ole saanut hoito-ohjeiden mukaan harrastaa: kengitykseen asti luvassa on nimittäin sairastarhausta tai karsinalepoa.
 
LAUANTAI 22.6
Lähdin tallille jo aamuvarhaisella, sillä päivällä suuntasin autoni keulan kohti Turkua. Mutta sitä ennen itse tallireissuun. Champ odotteli tuloani tylsistyneen näköisenä sairastarhassa ja hörisi tyytymättömänä tullessani sen luokse ihan kuin pyytäen päästä joko a) sisälle syömään tai b) isompaan tarhaan tai laitumelle riehumaan. Valitettavastihan ei kuitenkaan voinut ruunan toiveita toteuttaa, vaan se sai tyytyä kuntoonlaittopaikalla melassiveteen ja heppanameihin. Champ osaa nykyään kumartaa ihan älyttömän hyvin, siis siirtää oma-aloitteisesti jalkaa koukkuun ja suoristaa toisen eteen. Välillä se hermostuu, jos en anna herkkupalaa tarpeeksi nopeasti ja komentaa mua syyttävästi paukuttamalla kaviota maahan hirveällä tahdilla jalan ollessa samalla koukussa.. Näyttää todella hassulta, muttei ole kovinkaan kiva tapa, enkä yritä sitä sille todellakaan vahvistaa. Ruuna on muuten oikeasti maailman ahnein hevonen, se taipuu ihan millaiselle kiemuralle tahansa herkkupalan takia!
 
Champ sai kuitenkin tarhaan ison kasan vihreää, jotka kävin keräämässä laitumelta sille. Tallireissun jälkeen suuntasin kodin kautta Turkuun hakemaan kavereitani kyytiin ja tästä lähdimme ajamaan kohti Laitilaa ja Sarinan mökkiä. Meitä oli melko iso porukka, yhteensä reilu 10 ihmistä sekä myöhemmin illalla seuraamme hetkeksi liittyneitä naapurimökkiläisiä samaisen verran. Suurin osa ihmisistä (kahta lukuunottamatta) oli kisoista tuttuja naamoja, eli hevosista riitti juteltavaa :)
 

 
Olimme Laitilassa perillä ehkä viiden aikoihin ja voin sanoa, että meillä oli varmasti paras Juhannus pitkiin aikoihin! Söimme ja joimme hyvin, uimme paljon, saunoimme ja veneilimme. Untakin tuli yhteensä yli yhdeksän tuntia, joskin se oli hieman katkonaista kovan nukkuma-alustan ja auringonsäteiden häiritsemänä. Aamulla herättyämme söimme aamupalaa ja siivosimme mökin lähtökuntoon, uimme ja otimme muutaman tunnin aurinkoa pihalla jutellen samalla niitä näitä.
 
SUNNUNTAI 23.6.
Tuossa yllä tulikin jo vähän tästä sunnuntaistakin, mutta siis aivan uskomattoman ihana sää - lämmintä ja aurinkoista! Lähdimme kolmen maissa iltapäivällä ajamaan kohti Laitilan ABC:tä ja söimme siellä Hesburgerissa maittavan päivällisen ja lounaan yhdistelmän, mistö jatkoimme matkaamme kohti Turkua ja siitä sitten Helsinkiä.
 
Koko matka sujui oikein kivasti ja mutkattomasti siihen asti, kunnes Turun moottoritiellä 120km/h alueella vauhti hidastui ensin mateluksi, sitten kävelyvauhtiin ja lopulta pysähtyi. Olin juuri ajamassa tunnelissa, joten puhelimessa ei toiminut netti eikä radio kuulunut ollenkaan - en siis voinut etsiä tietoa siitä, mitä oli tapahtunut. Edessä päin autoja näkyi seisovan usean kilometrin verran (ts. niin pitkälle kuin silmä kantoi), sama taaksepäin katsoessa. Yht'äkkiä joistakin isoista kaiuttimista kuului monta kertaa kuulutus "Liikennehäiriö. Sammuta moottori ja pysy autossasi". Soitin isälleni kysyäkseni, tietäisikö hän, mikä liikennehäiriö sattuisi olemaan kyseessä, mutta mitään ei kuulemma ollut tiedotettu.
 
Hetken aikaa odottelin autossa, kunnes ihmiset alkoivat nousemaan autoista ulos ja kyselemään muilta kuskeilta, tietäisivätkö he ongelman syytä. Kuulutuksia tuli tasaisin väliajoin, joskaan sanoma ei muuttunut kertaakaan. Lopulta väsyin kuumassa autossa hengailemiseen ja lähdin etsimään takakontista suklaata ja tietokoneen, loppuajan vietinkin pelaten pasianssia ja kuunnellen koneelta musiikkia :D Olipahan melkoinen odottelu, noin tunnin jälkeen tuli kuulutus "Liikenne palautuu normaaliksi. Palatkaa autoonne ja valmistautukaa lähtemään liikkeelle" tms. Tämän jälkeen matka jatkui normaalisti ja olinkin perillä kotona vähän kahdeksan jälkeen.
 
Pakko oli ottaa kuva! Noi muut katto vähän että "etkö oo muka koskaan ollu liikenneruuhkassa..." no en oo kuskina :D

Paluu arkeen! Tänään harjasin Champin ja näytin sen jälkeen tältä, kuten normaalistikin.. :D
Kotona vaihdoin kengät ja lähdin heti tallille. Champ sai taas samat hoidot kuin edellisinä päivinä, eikä jalka ollut enää kovin turvonnut. Huomenna ruunalla on vuorossa hieronta ja kengitys, kengittäjä saa päättää laitetaanko "paisekavioon" jo kenkä normaalisti, hoito-ohjeiden mukaan sen saisi siihen kiinnittää tässä vaiheessa, mikäli hevonen ei onnu. Champille laitetaan huomenna erikoiskengät, joten odotan innolla tulevaa kengitystä! Siitä lisää huomenna :)
 
Miten teidän juhannus sujui?
Lue lisää

maanantai 17. kesäkuuta 2013

#197: Maailman parhaimmat kisat takana + murheita

Vihdoin takaisin normaalissa päivärytmissä! Sunnuntai-iltana nimittäin palasin takaisin kotiin Helsingin Laaksolla järjestetyistä Pohjoismaiden Mestaruuskisoista, jotka kestivät joidenkin toimihenkilöiden osalta tiistaista sunnuntaihin, omalta osaltani vain perjantaista sunnuntaihin. No, niiden kolmenkin päivän aikana tuli aimo annos kisa-annostusta ja pakko sanoa, että olipa mukavat kisat tunnelmaltaan ja luokiltaan sateisesta säästä huolimatta!
 
Kertaan teille lyhyesti päivien tapahtumia, sillä olen nyt Janitalla ja lähdemme illalla katsomaan kaverimme ratsastustuntia Luhtajoelle. Perjantaina suunnistin Laaksolle aamupäivällä ja hengailin hetken tallialueella vaihtaen kuulumisia tuttujen ratsastajien kanssa, jonka jälkeen toimin hetkisen tallivahtina ennen verryttelyyn suunnistamista. Perjantaina olimme Sarinan kanssa esteluokkien aikaan ringmastereita eli sisäänheittäjiä/portin avaajia, tehtävänämme oli ilmoittaa tuomareille mahdollisista poisjäänneistä, muutoksista ja muusta vastaavasta. Lähtijöitä ei kisoissa ollut kauttaaltaan montaa, eikä aikataulu ollut kovinkaan tiukka, joten kerkesimme hyvin jutella tuttujen kanssa ja jutella niitä näitä. Aina luokkien välissä kävimme auttamassa ratojen rakennuksen kanssa sen mitä kerkesimme.
 
Laakson kentän kastelujärjestelmä kasteli meidät ainoana aurinkoisena päivänä..
Esteratsastajat rakensi vähän koulurataa, ei tullut mitään :D
Kingslandin uudet sadehanskat, suosittelen! Perjantain style...
Alkuillasta sain kuulla, että torstainen rokotus (influenssa + herpes) oli nostattanut Champille 38.8 asteen kuumeen aamulla, eikä se ollut syönyt torstai-illan heiniä ollenkaan. Lucianna hoito Champin ja mittasi sen kuumeen, eikä illalla lämpöä enää ollut. Ruunalta oli tosin lähtenyt kenkä vasemmasta takajalasta, miten tyhmää! Sen kaviot eivät kestä ollenkaan kengättömyyttä, sillä se ontuu välittömästi ja kaviot lohkeavat lopullisesti. Sain kuitenkin muutaman puhelun jälkeen lainaksi "töppösen" kavioon. Perjantaina muuten satoi enemmän tai vähemmän kaatamalla koko ajan, oltiin ihan uitettuja koiria illalla..
 
Menimme Fian ja Sarinan kanssa perjantaista lauantaihin yöksi meille kotiin, sillä matka on sen verran lyhyt. Pesimme illalla vähän vaatteita ja valmistimme (rasvaista) ruokaa, jonka jälkeen kellahdimme nukkumaan: Sarina ja Fiia olivat molemmat nukkuneet edellisten kolmen yön aikana yhteensä noin kymmenisen tuntia, joten heitä väsytti toden teolla! Aamulla sain myös kuulla, ettei Champin töppönen pysy sen jalassa ollenkaan, sillä se oli sille ihan liian iso. Esteluokat alkoivat aamulla kahdeksan aikaan ja sainkin sitten luvan lähteä kouluradan rakennuksen jälkeen puolen päivän jälkeen Hööksiin ostamaan uuden töppösen ja viemään sen tallille.
 
Champin uusi tossu :D
Lähdimme Sarinan kanssa pikapikaa ensin mäkkäriin hakemaan ruokaa, jonka jälkeen ajoimme Hööksiin ja siitä Equstomiin. Vaikka töppönen oli aivan liian hintava (kaikkinensa n. 180€), oli se kyllä tarpeellinen, sillä nyt Champ pystyi kävelemään normaalisti. Huh.. Lämpöä ruunalla ei enää ollut, onneksi.
 
Palattuamme takaisin Laaksolle kolmen maissa PM-luokan rata oli rakennettu lähes valmiiksi. Koska aikaa seuraavan luokan alkuun oli tunti, oli aikaa verkassa hengailuun jälleen. Kaikeksi yllätykseksi Tiina eli Nina Fagerströmin hevosenhoitaja tupsahti paikalle Kustin, Setan ja Saran sekä Katrin kanssa. Vaihdoimme kuulumisia Ninan uudesta työstä, Champista ja muusta elämästä. Ja Seta oli yhtä mukavuudenhaluinen kuin ennenkin :D Olipa hauska nähdä heitäkin, nyt kun Tiina oli lomailemassa Suomessa.
 
Illalla kisat loppuivat noin seitsemän maissa ja olimme tallialueella noin kahdeksan jälkeen. Seuraava yö oli tarkoitus yöpyä tallialueen asuntovaunussa. Aikomuksena oli lähteä baariin ja aloimme laittautumaan kuntoon illan mittaan. Jonna ja Suvi heittivät meidät Helsinkiin vähän yhdeksän jälkeen, jonka jälkeen palloilimme Esplanadin puistossa sekä Kampissa lämmittelemässä odottaen baariin menemistä. Aluksi suunnitelmissa oli mennä Vanhalle Ylioppilastalolle Summer Heat-bileisiin, mutta menimme kuitenkin lopulta Tigeriin, sillä pääsimme sinne vippeinä. Unohdin henkkarini tallialueelle, joten odotimme puoleen yöhön asti, että sain ne itselleni muiden mukana. Tigeriin pääsimme vippinä, kun siellä juhlistettiin Paul Arguksen syntymäpäiviä. Mukana oli muutenkin tuttua porukkaa, mm. Ville Kulkas, Tomas Kiviranta, Rosa Ruutsalo, Kullo Kender, Viivi Monto ja monia muita ratsastajia sekä ennen kaikkea hevosenhoitajia. Meillä oli ihan älyttömän hauskaa hyvän musiikin ja seuran ansiosta.
 
Kohta baariin!
Sarina edustaa :DD
Tää oli ehdottomasti maailman kaunein hevonen koskaan! Aivan sairaan nätti :)
Tallialueelle suuntasimme takaisin joskus neljän maissa ja sen jälkeen jatkoilimme hetken aikaa hevosautoilla. Aamulla herätys oli jo ennen kuutta (kiitos väärin asettamani herätysajan), joten unta tuli osaltamme puolisen tuntia (Sarinalla n. 10 minuuttia :D). Eikun vain reippaasti töihin lappaamaan lantalaa tiiviimmäksi ja kahdeksalta verryttelyyn..  Päivä meni silti oikein mukavasti, tosin viimeisen luokan aikana taivas repesi ja kastuimme vajaassa tunnissa aivan likomäriksi saappaiden sisälmyksiä myöten. Saimme kentän esteet purettua ja pakattua ne kontteihin kuuteen mennessä, jonka jälkeen näytimme lähinnä uitetuilta koirilta mutakerroksinemme. Hah! 
 
Kotiin päästyäni nautin jälleen hyvästä ruoasta ja kuumasta suihkusta, jonka jälkeen suuntasin nukkumaan ennen kahdeksaa. Maanantaina herätys oli kahdeksalta eli nukuin 12h putkeen, eikä tehnyt edes tiukkaa! Sain yhdeksältä puhelun lähteä viemään isäpuolelleni aurinkolaseja Helsingin ydinkeskustaan, joten hain Janitan mukaan ja lähdimme panikoimaan kännykän navigaattorin avustuksella. Luulin jo monesti ajavani a) jonkun päälle b) väärään paikkaan c) liikennesääntöjen vastaisesti, mutta lopulta päädyimme kuitenkin oikeaan osoitteeseen sihteerin puhelinneuvonnan opastuksella ja parkkeerasimme auton pelastustielle. No ainakin pelastimme Askon kalastusretken, vaikka siellä taisikin olla loppujen lopuksi sadesää.
 
Rasvasinta ruokaa koskaan! 3 pussia nuudeleita, 3 pakettia pekonia ja 2 purkkia ruokakermaa, namii..
Laakson tunnelmat sunnuntaina radan purun jälkeen. Väsynyttä(kö)?
Helsingistä jatkoimme matkaa Hipposportiin ja Horzeen, jonne tuhlasin saamani lahjakortit. Mukaan tarttui satulavyö, Kingslandin sukat ja sadetakki (viikonlopusta viisastuneena), satulasaippuaa, kalsiumia ja muuta tarpeellista.
 
Tallille päästyämme totesin, ettei Champilla mene kovin hyvin. Jalka, josta kenkä oli lähtenyt irti, oli muuttunut aivan tukiksi ja lämpimäksi. Oikeasti, en ole koskaan nähnyt hevosella niin turvonnutta jalkaa - siitä ei nähnyt eikä tuntenut mitään jänteitä ja jalka oli kintereen yläpuolelta vuohiseen asti samanpaksuinen. Mitään suurta ontumista ei kuitenkaan ollut, mikäli Champilla oli töppönen jalassaan. Turvotusta ei kuulemma ollut vielä tarhasta pois ottaessa n. 13 aikaan, joten parissa tunnissa jalka oli turvonnut suuresti. Soitin Piudelle ja pyysin Sannaa katsomaan jalkaa, jonka jälkeen menimme kylmäämään sitä ja kävelimme hetken, sitten taas kylmät jalkaan. Turvotus oli kuin imppariturvotusta, mutta haavaa ei ollut missään. Soitin Hyvinkään hevossairaalaan ja he sanoivat, että kyseessä saattaa olla paiseen aiheuttamaa turvotusta. Saimme huomiseksi ajan 9:30, jolloin Jaska on paikalla mahdollisen paiseen avaamiseksi. Varmasti ainakin sulffakuuri on tarpeen, mutta tarkempaa diagnoosia en ala tekemään ilman eläinlääkärin lausuntoa.
 
Maanantaiaamuna vielä huolettomana..
tukkijalka jo vähemmän turvonneena :(
Champin mielipide kylmästä
Kouluratsu! No ei, vaan animalintex-haude yötä varten..
Että sellaista. Champin verinäytteet tulivat ja kaikki arvot olivat hyvät, natriumin saantia voisi hieman lisätä. Huomenna olen taas viisaampi jalan ja parin muun asian suhteen, niistä sitten lisää tuonnempana. Alan vähitellen ymmärtää sanontaa "hevoseton on huoleton", meillä nimittäin näiden viimeisen kahden kuukauden aikana on tainnut olla noin kolme huoletonta päivää. Ei kauheasti naurata, mutta sitä se elämä on, tingin sitten itse muusta :)
Lue lisää

torstai 13. kesäkuuta 2013

#196: Kännykän tyhjennystä

Eräs lukija toivoi kännykäntyhjennyspostausta, joten tässä olisi! Kuvia on yhteensä 30 kappaletta ja vanhin (ensimmäisenä järjestyksessä) on otettu toukokuun puolivälin tienoilta, eli hetki näistäkin on jo vierähtänyt. Toivottavasti kuitenkin tykkäätte!
 
Champ sai tänään rokotukset influenssaa ja herpestä vastaan, siltä otettiin myös laaja verenkuva. Loppuviikon se saa huilia ja mikäli kuumetta nousee, on ensi viikko myös kävelytystä. Hevosen fyysisestä terveydentilasta huolimatta ensi viikko tulee olemaan kevyempi, lähinnä juoksutusta tai ilman satulaa hurruuttelua, sillä meillä ei edelleenkään ole sopivaa satulaa. Juhannusviikon jälkeisellä viikolla luvassa on Erikan hieronta, kengitys ja yksi klinikkareissu ja tämän jälkeen, 3.7. olemme menossa Hipposportiin sovittamaan satuloita.
 
Loppuviikolla postauksia ei tule, sillä menen töihin PM-kisoihin. Ensi viikkoon siis, pitäkää mukava viikonloppu hevosmaisissa merkeissä :)
 
12.5.: "MITÄ SÄ KUVAAT tajuuks et nyt ei huvita??"
17.5. Luciannan kanssa maastossa
17.5. Juntti näyttää niin pieneltä <3 huomatkaa, en uskaltanu mennä ilman jalustimia....!
17.5.: kesän ensimmäisiä ruohoja!
18.5. Jumping Ypäjä - Piude esitti kävelevää ratapiirrosta XD pelottava toi toinen silmä!
26.5. "MOI ONKS SULLA JOTAIN HYVÄÄ!!"
26.5. Champ näytti tältä KOKO sen ajan kun oltiin kisoissa :) Kuvassa isä myös
28.5. maastoilua <3
1.6. kampaajalla laitattamassa yo-kampausta klo 6:30 aamulla..
1.6. ylioppinut!
1.6. yo-jatkojen asu
1.6. baarin jälkeinen pakollinen mäkkikäynti, AINA! kello taisi olla jotain.. 3?
2.6. tää oli ainoa järkevä asia mitä sain tona sunnuntaina tehtyä tallilla :D
3.6. yritin vissiin lukea pääsykokeita varten..? otin arskaa :D
3.6. VÄRIERO!!!!! kädet vähän ruskettunu vissiin enemmän xd
4.6. tää on jotenkin hellyyttävä, nimittäin unohdin, että mulla oli punasävyistä huulirasvaa ja annoin
Champille suukon - sen turpaan jäi tommonen huulten kuva, joka ei lähtenyt hankaamalla pois :D
5.6. oli kuuma, ratsastin tälleen..
5.6. makasin ulkona ja hain sisältä jääkylmää mehua, se huurustu tolleen lasin pintaa vasten, koska ulkona oli +30!
5.6. töihin!
6.5. tallille tai töihin, en muista :D mutta siis.. noina kuumina päivinä menin tallillekin tolleen ja ratsastuksen
ajaksi vaihdoin toiset housut, minkä jälkeen taas shortsit jalkaan.
6.6. häikäsee! tallilla oli ihanaa :)
6.6. laitumella :)
8.6. "mitä tuolla on, varmaan näin jotain!"
8.6. tein meille tämmöset ihanat drinkit :)
9.6. "EI OIKEESTI KIINNOSTA laita se puhelin pois NYT"
9.6. "TAAS tuolla on joku HULLU mopo!!"
12.6. siistin Champin tukan ja harjasin sen oiikein hyvin, yli tunti meni kokonaisuudessaan!
12.6. "OON NIIN KOMEE!"
23.6. "tää on jo kolmas kerta täs postauksessa kun ei oikeesti hei kiinnosta. tuol on ruohoo jota
kyl voisin syödä mieluumin ku tälleen poseeraa"
13.6. tein töissä kananugetteja mikrossa ja toi muovirasia suli :D
tällä kokoonpanolla mennään viikonlopun PM:t! Sarina, minä ja Fiia Ypäjällä :)

Lue lisää

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat