maanantai 27. helmikuuta 2012

038: Stephex, täältä tullaan!

Nyt on pakko jakaa teidänkin kanssa, rakkaat blogilukijat, tämä kauan pihdattu tieto. Eli voin nyt julkisesti kertoa, että lähtö Belgiaan ja Stephex Stablesiin on lyöty lukkoon ja se tapahtuu maanantaina 9. heinäkuuta 2012. Yksi asian parhaimmista puolista on se, ettei matkaan tarvitse tällä kertaa lähteä yksin. Mukaani on nimittäin tulossa yksi hyvä ystäväni, Sarina.

Tarkoituksena on olla Belgiassa Sarkun kanssa kuukausi ja paluu olisi tällöin 6. elokuuta. Tämä voi kyllä vielä muuttua moneen kertaan, joten paluusta ei ole mitään varmistettua tietoa. Jokatapauksessa sinne ollaan taas lähdössä ja tällä kertaa fiilis on odottava: tietäähän sitä jo minkälainen paikka on vastassa!

Olin Jumping Helsinki GP-finaaliviikonloppuna lauantaina hetken
töissä tallialuevalvojana ja Sarina oli tehnyt tommosen hoivaboxin
sitten ja toi sen gaattorilla :D
Tutustuttiin Sarinan kanssa varmaan nelisen vuotta sitten, kun olimme ensimmäisiä kertoja töissä Team Eurohorsesin järjestämissä estekilpailuissa Ypäjällä. Alku ei todellakaan ollut sitä syvintä ystävyyttä, sillä meillä oli omat porukkamme: "turkulaiset" olivat meidän mielestä ylimielisiä, ja samoin he ajattelivat meistä "hesalaisista".

Vuosien mittaan meidän "hesalaisten" porukka alkoi vähentyä vähenemistään, ja mukana olivat enää muutamat tytöt, jos niitäkään. Jotenkin tuntui paljon helpommalta tutustua turkulaisten porukoihin, ja niinpä reilu vuosi sitten olin jo lähes kaiken ajan heidän kanssaan Ypäjän sekä muiden paikkojen kisoissa. Tarkoitus oli viime vuonna lähteä käymään Turussa heidän luonaan jo keväällä, mutta suunnitelmat muuttuivat moneen kertaan ja loppujen lopuksi suuntasin Sarinan luokse vasta heti Belgiasta Suomeen saavuttuani.

Metsämäen GP:stä otettu kuva musta ja Sarkusta, kun Sarkku
leikkii mun kameralla.. c. Vaasan urheilukuvaus
Jumping Helsinki, ollaan ihan samiksia :D
Sarinasta vielä, ollaan siis samanikäisiä (molemmat syntyneet -94 eli täytetään 18 tänä vuonna) ja molemmat ratsastettu pitkään. Sarinalla oli oma poni, joka kuitenkin jouduttiin lopettamaan viime keväänä puikkoluun murtuman takia. Mappe, eli kyseinen poni, oli ihan mahtava tapaus - näin ainakin oon kuullut. Tarkoitus oli mennä kuvaamaan sitä viime keväänä, mutten kerennyt kiireiden vuoksi ja nyt se on jo mahdotonta.. Sarina kilpaili Mapella esteratsastuksessa luokkia aina 100cm asti aluetasolla.

TR 25.4.11, luokka 100cm, Sarina ja Mappe: pieni ilmavara :D
Kiitos Sarinalle, että sain käyttää kuviasi blogissani! (:
Nyt siis vaan pikkuhiljaa jännittämään lähtöä.. Vielähän siihen on aikaa viitisen kuukautta! Mutta toivottavasti kaikki menee hyvin ja pääsemme matkaan sekä sieltä pois ehjin nahoin :)
Lue lisää

037: Tottakai näin tapahtuu..

Takaisin Suomessa! En kerennyt tehdä teille toista postausta viime viikolla Itävallasta, joten kirjoittelen tähän vielä vähän kuulumisia matkasta. Ensin täytyy kuitenkin kertoa, että olipa taas ihana päästä sunnuntaina tallille viikon pakollisen poissaolon jälkeen! Tein siis sunnuntaina tallia koko päivän ja Kaprin ratsastelun lisäksi menin myös Mikillä, Jonnaa ei tarvinnut liikuttaa kun Nea suostui sen selkään kapuamaan.

Tänään mulla onkin aikaa kirjoittaa teille, koska yllätys yllätys: istun kotona tällä hetkellä 38.5 asteen kuumeessa.. Ehkä se lauantain +12 astetta Itävallassa olisi kuitenkin kannattanut vetää muuten kuin t-paidalla ja eilen vaihtaa kastuneet kengät kuiviin tallihommissa. No, tehty mikä tehty. Ärsyttävää on se, että Kapri oli eilen tosi hyvä lopuksi ja nyt kun pääsin sillä viikon tauon jälkeen taas ratsastamaan, tulee väistämätön liikuntakielto ainakin täksi päiväksi. Toivottavasti huomenna ei olisi enää kuumetta, jotta pääsisin tallille! Kaiken lisäksi mulla oli tänään koulussa kokeiden palautukset (jos näissä ei ole, hylätään kurssit - toivottavasti saan sumplittua jotenkin tämän..), iltapäivällä Jonnan piti tulla pitämään tuntia Kaprilla, olin lupautunut sijaistamaan Solbackan rats.koulun opettajaa Piudea, kun hän on kipeänä ja illalla olisi ollut pienten Heppakerho. Jouduin järjestelemään kaiken uudelleen, mutta onneksi ystävät auttavat hädässä :)




Nuo ylläolevat videot on otettu myös sunnuntailta, kun laskin Kaprin vähän riehumaan ulos ilman loimia. Oli tammalla vissiin hiukan virtaa! Alemmassa videossa taapersin pellolla perässä niin, että mulla itsellä lunta oli puoleen reiteen saakka..

Eilen tallilla odotti kiva yllätys, kun Hollannista tilaamani loimi, suojat ja juoksutusliina olivat tulleet. Otin teille kännykällä pari kuvaa Kaprista uusi loimi päällä. Huomatkaa, että Amandalla eli Kaprin tarhakaverilla on just eikä melkeen samanlainen loimi ;)

Kaprin viime viikko oli siis tällainen: maanantaina rokotus, tiistaina kävelyä puolisen tuntia. Keskiviikkona Ronja kävi vähän ravailemassa hepan kanssa niin, ettei se hionnut. Torstaina ja perjantaina Sini meni Kaprilla suht kevyesti, oli kuulemma tehnyt siirtymisiä ja hionut käynnistä laukannostoja. Lauantai oli Kaprilla vapaa ja sunnuntaina pääsin itse kapuamaan selkään. Koska tamma oli ollut niin kauhean kevyellä liikutuksella viime viikon, päästin sen aluksi riehumaan energiaansa pellolle ilman ratsastajaa. Välissä tamma sai päiväruoat, jonka jälkeen ratsastin sillä noin tunnin: aluksi pellolla, jotta kasaantunut energiamäärä vähän laskisi, sitten kentällä reilu 40 minuuttia. Tein aluksi pysähdyksiä ja siirtymisiä, joissa Kapri tuntui heti hyvältä ja malttoi. Ravissa ja käynnissä aloin työskentelemään suoruuden ja väistöjen parissa, jotka sujuivat itseasiassa oikein hyvinkin. Lopuksi otin vielä avoja jokaisessa askellajissa. Aiemminhan Kaprilla on menty avoja vain laukassa, koska se on sille helpointa. Nyt, ensimmäisellä kerralla ikinä, hevonen tuntui heti hyvältä ja ymmärsi, mitä silta haettiin. Selkeästi ratsastettavuus on jo sillä tasolla, että vaativampiakin asioita pystyy vähitellen alkaa hakea. Vielä ennen eteen-alas-ratsastusta tein muutamat vaihdot molempiin suuntiin.

Uusi toppaloimi. Näköjään en ollut vielä edes
irrottanut hintalappua tuosta edestä.. QHP
Kapri oli hyvin ylpeä uudesta loimestaan, joka muuten sointuu
hyvin riimuun - sävy sävyyn, tottakai! ;)
Samikset! Kapri taaempana ja Amanda -poni portin vieressä.
Itävallassa vietettiin mukavat viimeiset päivät. Perjantai oli luvattu kokonaan shoppailulle, joten emme lähteneet enää rinteisiin laskettelemaan. Lauantaina oli lähtö takaisin Suomeen. Se, mitä Itävallasta jäi todella kaipaamaan, oli siellä vallinnut keväinen fiilis: linnut lauloivat, aurinko paistoi, lumet sulivat ja ihmiset olivat hyvällä tuulella. Tuli niin sellainen fiilis, mikä joka ikinen kevät on - mikään ei voisi olla paremmin! Ja kaiken lisäksi teki kauheasti mieli lähteä jonnekin kaupunkilomalle, esimerkiksi Prahaan tai Roomaan..

Meidän hotellihuonetta. Vähän on sotkunen kuva, kun just puretaan
tavaroita pois laukuista + Juho heti koneella istumassa..
Nää oli niitä vähän kylmempiä päiviä, kun aurinko oli jo laskenut.
Käytiin pizzalla ja kattokaa nyt kun lasistakin lähtee noin hienot
säteet, eli selkeesti on kevät jo tuolla! :)
Perjantaina oli shoppailupäivä!
Tän olis voinut jättää tekemättä: t-paidalla ulkona, kun +12..
Tässä oli teille hiukan kuvia Itävallan-matkasta ja pieni tiivistys Kaprin voinnista. Ajattelin tänään olla ahkera ja kirjoittaa kohtiin "allekirjoittanut" sekä "Königs Kapris KS" muutaman rivin tekstiä teitä varten, jotta uudet (ja miksei vanhatkin) lukijat pääsevät paremmin mukaan blogiin. Ainiin, kiitos kaikille teille lukijoille, teitä on jo lähes 240! Maaliskuu tuo mukanaan pari yllätystä, joista te lukijatkin pääsette nauttimaan.. Mutta niitä en vielä paljasta ;)
Lue lisää

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

036: Itävallasta päivää!

Kerkesin kuin kerkesinkin päivittelemään teille vähän kuulumisia täältä Itävallasta! Oon nyt siis Mayrhofenissa lomailemassa tämän hiihtolomaviikon ajan ja päivän rutiineihin kuuluu hotelliaamiaisen jälkeen laskettelu alpeilla parhaimmillaan 3250m korkeudessa, illalla shoppailua kylällä sekä vähän netissä roikkumista ja illallinen. Tämmönen rento viikko siis ollut :)

Kaprilla menee Suomessa hyvin, Ronja on käynyt sitä hoivailemassa ja äiti vienyt herkkuja! Kuulemma siitä lähtee ihan sairaasti karvaa, saa nähdä klippaanko heti kun pääsen sunnuntaina takasin Suomeen.. En millään kestäis sitä karvakaaosta! Joko teidän hevosilla / hoitopolleilla on karvat irtoilemassa?

Tässä jotain vanhoja kuvia Kaprista :)









Pikkuneiti! Vähän ruipelo tässä vielä..

Niillä kovilla pakkasilla meni kaikki karvat huurteeseen..
Kapri tosiaan rokotettiin maanantaina, ja onneksi sillä ei tullut mitään kuumetta tms siitä. Oli vapaalla maanantain ja tiistain (paitsi puolen tunnin kävelytyssessio), tänään Ronja ratsasti kevyesti ja oli kuulemma ollut virtanen. Voin vaan kuvitella, kun se on ensin seissyt niin monta päivää tekemättä mitään. Tolla hevosella kun nousee päähän energia jo kevyemmästäkin päivästä!

En nyt ala päivittelemään tämän kummemmin, koska mitään uutta erikoista ei hevosrintamalle kuulu. Maaliskuussa ollaan menossa Kaprin kanssa Ville Vaurion kouluvalmennukseen viikonlopuksi, kiva päästä näyttämään tammalle vähän maailmaa taas :) Lopuksi muutamia kuvia Itävallasta, toivottavasti siellä Suomessa on ollut yhtä hieno sää kuin täällä keski-Euroopassa (tänään + eilen aivan kirkas taivas, lämmintä!! perjantaiksi luvattu +7 astetta..)

Meidän hotellin illallisen yhen päivän jälkkäri

Tänään oli tommonen vuorossa, hyväää! :D

Eilen oli jälkkäribuffet, keräsin kauheen kasan kaikkee.. Tossa murto-osa!

Ja loppujen lopuks jaksoin tuhota niistä vaan ton verran..
Asenteella vedetään.. Tää on eiliseltä otettu kuva Hintertuxista.

3250m korkeella! Takana on sitte pudotus alas ja vuoria näkyy..

Tää on otettu tänään, Hochzillertalta (:

Ekalta päivältä eli lauantailta, Juho vieressä (veli siis)

Tää on tämmönen kuva et "mitä tapahtuuu" :D

Lintujankin tuli kuvattua eilen jonkin verran kun tulivat lähelle

Aika törkeen hieno baari oli kaivettu lumen sisälle!!
Mutta tässä oli muutamia kuvia ja vähän tunnelmia täältä Itävallasta. Toivottavasti saan aikaan laittaa teille jotain muitakin kuvia vaikka perjantaina, koska tarkoitus olisi  ehkä mahdollisesti käydä katsomassa paikallista talliakin.. Miltäs kuullostaisi, kannattaako lähteä? Mutta viettäkää mukavaa lomaa Suomessa, ne ketkä lomaa ovat saaneet! :)
Lue lisää

lauantai 18. helmikuuta 2012

035: Voittajaponi & wanhat!

Viimepäivät on olleet suoraan sanottuna kauheaa hullunmyllyä, nimittäin tiistaina oli vuorossa Peikillä estekisat ja keskiviikkona harjoittelimme tämänpäiväisiä (perjantai) wanhoja varten. Nyt on sitten wanhat tanssittu, ei kyllä oo yhtään sen vanhempi olo :D Eilen tanssittiin yhdet ja tänään neljät tanssit, kun kaikki koulumme reilu 50 paria matkasivat ensin Klaukkalan ala-asteelle, sitten takaisin omaan lukioomme tanssimaan ykkösille, siitä Isoniittuun ja lopuksi Mäntysaloon. Ja äsken olin jatkoilla Palojoella, mutta tulinkin kotiin jo näin aikaisin huomisen matkan takia - Itävaltaan mars!

Tiistaisista kisoista: mentiin luokat 40 ja 60cm, eli taas haettiin hevoselle kokemuksia kilpailutilanteista ja rutiinia. Valmentajani sanoin korkeus ei tässä vaiheessa ole tärkeää, vaan onnistuneet radat ja hevoselle tarjottavien haasteiden mukavana pysyminen. Näitä onnistuneita ratoja tulikin kaksi. Peikin kisoissa pienissä luokissa on aina tyyliarvostelu, ja saimme luokista pisteitä 8.8 ja 8.6 tuoden molemmista sinivalkoisen ruusukkeen ja ykkössijat. Näistä mulla on videot ja aion ladata heti kunhan pääsen reilun viikon päästä takaisin koneelle Suomeen Itävallasta.. :)

Kapri ruusukkeet päässä Peikillä! Hieno tamma :)
Laatu: videosta leikattu.. Toinen menee ihan korvat höröllä!
Tosiaan tänään oli myös wanhojen tanssit (4kpl, eri kouluissa) ja lisäksi jatkot illalla. Sen verran voin tansseista paljastaa, että laitan teille esille näistä videota (meidän mahtavan hienon oman tanssin! kannattaa kattoo, ihan super!) kunhan taas selviän Suomeen ensi viikolla. Tähän alle pari kuvaa vielä mekosta :)

Vasemmalta oikeelle: Janita, mä ja Sanni - prinsessapäivä ♥

Tämmönen kampaus oli :)

Mekko oli tummanruskee.. Ja vähän blingiä!

Iskä ja minä tanssien jälkeen :)

Kampausta tästä suunnasta..

Ja sitten lopuksi itse tansseja. Oli kyllä hauskaa! :D
Mutta nyt nukkumaan, koska huomenna on aikainen herätys ja matka siitä taksilla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja Itävaltaa sekä rinteitä! Yritän päivitellä teille postauksia jo ennen paluutani, mutta voi olla, että menee vasta ensi sunnuntaihin. Kaprilla on maanantaina rokotusaika, joten silläkin tulee olemaan ensi viikko todella kevyellä liikunnalla. Näkyillään! :)
Lue lisää

maanantai 13. helmikuuta 2012

034: Videopostaus

Tänään Jonna (Aaltonen) kävi taas pitämässä viikottaisen tunnin meille. Koska pääsin vasta kahdelta koulusta ja tunti alkoi kolmelta, tuli pikkanen kiire vaihtaa vaatteet ja rynnätä tallille. Tunti meni kokonaisuudessaa hyvin, tamma oli aluksi toodella jännittynyt (mentiin ulkokentällä, ei muita hevosia -> ihan tosi kauheeta, jep), mutta rentoutui nopeasti todella hyväksi. Tunnin aiheena oli lähinnä taas ratsastettavuuden parantaminen eli mentiin paljon ympyrällä, sekä rata pituussuuntaaleikkaalla suoraan ja laukassa avojen ajattelua. Tunnilta jäi ehdottomasti käteen taas se, että täytyy muistaa vahtia, ettei Kapri valu kulmissa liian alas vaan säilyttäisi niskansa tarpeeksi ylhäällä. Jonnalta taas tuli tämä tutuksi käynyt lausahdus: "kyllä siitä näkee että viikko viikolta vaan paranee". Ai että on ihana kuulla toi :)

Menin vielä Kaprin jälkeen Amandalla, se oli todella hyvä ja ihan yllätyin positiivisesti. En mennyt kovin pitkään (vähän väistöjä, muutamat vaihdot, keskiraveja ja sitten eteen-alas laukassa), sillä poni tuntui hyvältä ja meillä oli kiire hakemaan traikkua huomisia kisoja varten (Kauniaisiin estekisoihin). Saa nähdä miten siellä menee, koska ei olla päästy hyppäämään maneesin pohjan vuoksi nyt ollenkaan. Noo, harjoitustahan se Kaprille vaan on.

Koska oon ollut todella epäaktiivinen videoidan linkittäjä, päätin omistaa tämän postauksen pelkästään videoille. Tähän alle siis koottu videoita viime vuodelta ja kauempaakin, sekä muutama pätkä nyt ihan lähiviikoilta. Toivottavasti jaksatte katsella ja suurimmalle osalle saa nauraakin, kun ovat niin hauskoja :D Mutta nyt, videoita olkaa hyvä!


Tämä video on kuvattu viime sunnuntaina eli siis eilen, 12.2.12. Vähän tönkön näköistä menoa, kun toi kamera tiivistää tuota kuvaa ärsyttävästi.. Mutta siis Kaprilla vähän ravia + laukkaa.


Tässä tää lupaamani video siitä yhdestä pakkaspäivästä, kun mittarin lukemat laski -24 asteeseen.. Videossa ei sitten oo mitään järkeä, eli ne fiksummat skippaa suosiolla tän ja siirtyy seuraavaan.. Koska tässä Nea ja Ronja + minä selitetään ihan turhaa ja mennään vaan ympäri tallipihaa. Niin ja Ronja kuvaa Jonna-hevosen selästä.


Tästä en osaa sanoa, että onko jo ollut aiemmin esillä blogissani.. Mutta video on vuodelta 2010, kun olimme Janitan kanssa mummolassamme viettämässä kesää. Tää on hauska, tai itselleni tuo ainakin muistoja mieleen. Viime kesänä oltiin myös, mutta siitä en ole vielä kokonaista videota saanut tehtyä.. Pitää tehdä kunhan kirjoitukset ohi keväällä!


Kesältä kuvattu video tahkolta.. Tässä eri hevosia, en nyt muista näitä kaikkia mutta aika monta vissiin on. Estekorkeudet vaihtelee siinä 90-130cm näissä klipeissä vissiin :) Yritän edelleen saada niitä uusia videoita sieltä... Aika näyttää koska saan..


Tääkin on varmaan joskus ollut esillä jo mun blogissa, mutta tää on kanssa kyllä niin hauska hevonen! Tai siis oli, nykyään jo kuopattu. Vanha Pappa-ruuna :)

Tell me about this? :D
Paras tyttö eli Janita ♥ Kesällä 2011 mummolassa!
Tässä nyt oli muutama, en kerennyt enempää laittamaan koska Asko ajaa pois koneelta.. Ehkä illalla vielä muutama lisää!
Lue lisää

lauantai 11. helmikuuta 2012

033: "46% videosta ladattu"

Blogikirjoittamisen ihanuuksia on ne hetket, kun kerkeää kirjoittamaan tekstiä blogiinsa. Ne hetket taas, kun olisi asiaa muttei aikaa, ovat täyttä tuskaa. Niin paljon asioita jää teille kertomatta vain siksi, että "jälleen se kello on 10 illalla enkä viitsi mennä koneelle näin myöhään". Tyypillistä.

Tämä päivä meni mukavasti ensin serkun ratsastustuntia seuraten Hyyppärässä Hyvinkäällä, josta matka jatkui Lopelle (?) katsomaan samaisen serkun vuokrahevosta. Pidin serkun äidille kyseisellä suomenhevosella tuntia, oli oikein mukavaluonteinen perussuokki. Onneksi ei ollut niin kauhean kylmä sää! Koska mulla oli päällä kerrospukeutujan vakiovarusteet (toppi, kerrastopaita, ohuempi fleece, paksumpi fleece, paksu fleece, toppatakki + tietty jaloissa 4 housut ja 4 villasukat), pärjäsin oikein mainiosti vaikka seisoskeltua tulikin. Kokeilin kyllä aluksi suomenhevosta, joten siinä sain vähän liikuntaa.
 
Tässä vähän still-kuvia videosta, jonka saatte katsoa huomenna
kunhan oon saanut Youtubeen ladattua (menee nytkin parhaillaan
mutta vissiin ihan pikkasen hidas...) Kun oli ne hirmupakkaset ;)
Loistoideoita syntyy kun laittaa kolme aivoistaan jäätynyttä
tyttöä menee ilman satulaa -25 asteen pakkasessa.. Voin taata!
Mutta lisää näitä sekoiluja saatte sitten huomenna ihailla videosta.
En sitten sen sisällön järkevyyttä, katsominen omalla vastuulla :D
Illalla piti käydä liikuttamassa Kapri, mutta koska tulimme Hyvinkäältä vasta puoli kahdeksan maissa, päätin sitten vain päästää Kaprin juoksemaan vapaana kentälle - ja kyllä muuten juoksi! Taas omaan tuttuun tapaansa kiihdytteli menemään hullun lailla, pysähtyi aina hetkeksi ja puuskahti kahdesti ja sitten jatkoi matkaa. Tätä noin 5 minuuttia, minkä jälkeen tamma pysähtyi suoraan eteeni täydestä laukasta ja totesi, että eiköhän ollut siinä. Helppo kyllä liikuttaa tämä yksilö :D

Pari kysymystä oli tullut vielä aikarajan puitteissa, joten vastaan vielä näihin muutamaan:

K: Tykkäätkö mistään muista eläimistä?
V: Tykkään oikeestaan kaikenlaisista eläimistä, toki hevosista eniten. Jos pitäisi nimetä kissan ja koiran välillä, en osaisi tehdä päätöstä: molemmat omalla tavallaan niin ihania :) Äitini kanssa haaveillaan koirasta, mutta se nyt on vain sellaista heittelyä, että "ostetaanko koira". Ei me oikeesti pystyttäis pitämään mitään sen tyyppistä eläintä, koska meistä kenelläkään ei olisi aikaa ulkoiluttaa ja hoitaa sitä aktiivisesti.

K: Kuinka pitkälle haluaisit päästä ratsastuksessa?
V: Tähän on helppo vastata: niin pitkälle kuin ikinä on itsellä mahdollista päästä! On se sitten Suomessa kansalliset kisat tai maailmalla, en tiedä, aika sen näyttää. Ja toivottavasti onni suosii :)

K: Minkälainen kapri on ratsastaa?
V: Kapri on todella herkkä ratsastaa, ja sen vuoksi sen selkään ei voi ihan ketä tahansa laskea. Sillähän on ratsastettu ikäänsä nähden todella vähän, joten senkin vuoksi on kokematon hevonen. Toimii hyvin istunnalla, ja omat istuntavirheet todella korostuvat tämän hevosen kanssa! Kaprista myös huomaa ja ratsastettavuuteen vaikuttaa heti, jos tammalla on ollut vapaapäivä edellisenä päivänä. Mutta yleisesti ottaen todella kiva ratsastaa, sillä yrittää kaikkensa. Vaikka välillä onkin niin tammamainen, ettei mitään rajaa..
Lue lisää

tiistai 7. helmikuuta 2012

032: Vastauksia kysymyksiin & muuta

Kivasti olette lähettäneet kysymyksiä tulemaan, joten tänään vapaamman illan ansiosta ajattelin vähän vastailla. Jos jollekin tulee kysymyksiä lisää mieleen, on perjantaihin asti aikaa kysellä lisää! Huomenna saan teille myös varmaan ladattua esille niiden Kaprin ekojen estekisojen radat, saa nähdä muistanko ottaa kameran mukaan tallilta kotiin kun tänään (vaihteeksi) unohdin.. :)

Taas vanhoja kuvia uusien puutteessa.. Kaprin kanssa lähdössä
Espooseen kisoihin. Tamma  katsoo traikkua hiukan epäilevällä
ilmeellä :D Se vois vaikka syödä, hui..
Nyt lauantaina oli tarkoitus suunnata kisoihin Keravalle, mutta koska multa karkasi kuskit muualle Suomeen, sai kisahaaveet jäädä. Nyt on kuitenkin lähestulkoon lukkoon lyöty, että 14.2 tiistaina olisi lähtö Peikille estekisoihin. Kapri saa mennä ihan pikkuluokat sielläkin, että vaa näkee maailmaa ja tottuu erilaisiin ympäristöihin. Hiljaa hyvä tulee :) Muutenkaan ei ole kauheasti pystytty ratsastamaan pakkassäiden vuoksi kunnolla - vasta maanantaina ekan kerran maneesissa!

Maanantaina Jonna Aaltonen oli tuttuun tapaan pitämässä mulle tuntia ja Kapri oli taas mennyt eteenpäin: ratsastettavuus parantunut, takaosa toimii paremmin laukassa jne. Laukassa tamman haaste onkin se, että tykkää vähän turhan paljon koota itseään ylöspäin, kun kouluhevosilta toivottaisiin nimenomaan työntöä vatsan alle ja enemmän eteenpäin. Rentouduttuaan laukassa Kapri ei enää keri itseään niin virkkuukoukuksi ja takajalatkin pääsee paremmin alle. Aloitettiin tunti ihan perus käynti-seis työskentelyllä ja siitä ravi-käynti siirtymisillä. Jonna totesi hyvin, että huomaa ettei Kaprin hermot kestä useita toistoja ja niissä huomaa sen olevan ihan kolmi-nelivuotiaan tasolla: pysähdyksissä huomio kiinnittyi aina ihan muualle (kyllä, puolen kilometrin päässä oleva aurausauto on paaljon ratsastajaa kiinnostavampi asia, eikö?) ja itse piti keskittyä hyvin vatsalihaksilla ottamaan pidätteet, ettei tamma päässyt vetämään pysähdyksessä itseään pitkäksi. Lopulta siirtymiset onnistuivat ja tamma olikin lopputunnista taas ihan super, mentiin laukassa "avon ajatusta", mikä oli sinänsä hankalaa, koska Kapri olisi mielellään ihan avoakin mennyt. Vähemmästä taivutuksesta ja poikituksesta saa kuitenkin tuon hevosen kanssa enemmän hyötyä irti, koska muuten vain heittäytyy sivulle.

Tämmönen ikävä hämärä kuva.. Tästä on tultu jo paljon eteenpäin
"Koko poppoo" kasassa: vasemmalta oikeelle kuvassa äiti,
Kapri, minä ja isäpuoli Asko. Stall Gobbackan kisoista :)
Tänään oli vuorossa hyppäämistä. Maneesin kovan pohjan takia alku- ja loppuverkkasin ulkona, mutta hypyt käytiin ottamassa sisällä. Aluksi menimme ihan vain ravipuomeja edestakaisin. Viimeksi hypätessämme Kapri oli todella energinen (sillä edellisenä päivänä oli ollut vapaata, ei kyllä sopinut tolle hevoselle!), joten aloitimme hyppäämisen pienelle 60cm pystylle niin, että tulin ravissa ja pysäytin esteen jälkeen + sama laukasta. Tamma ei ollenkaan vetänyt eikä kiihdytellyt! Hyppäsimme radanpätkiä ja lopuksi rataa, korkeudet olivat noin 80cm ja Kapri oli super! Todella rauhallinen, kuunteli ja muutenkin ihana :) Korkeutta esteille ei pystynyt lisäämään, koska pohja on oikeesti niin kova, että muistuttaa betonia. Toivottavasti sille tehdään jotain pian... Menin lisäksi hetken Amandalla, Piuden ponilla.

Mutta sitten teidän kysymyksiin. Kivoja kysymyksiä tuli ja vastaan kaikkiin melko laajasti, jotta saatte haluamanne vastauksen! 

K: Mitä tavoitteita sulla on Kaprin kanssa ens kaudelle?
V: Ensi kaudella meinaat varmaan tätä alkanutta kisakautta? Hmm, koska Kapri on ollut mun ratsastettavana vasta vajaa kaksi kuukautta, en osaa sanoa korkeuksista kauheasti. Tavoitteena estepuolella varmaankin päästä alueluokkia starttaamaan, eiköhän se keväällä tule ajankohtaiseksi. Tai vaihtoehtoisesti mennään vain seuraluokkia, koska Kapri lähtee multa kuitenkin niin nopeasti kesällä, etten tiedä onko lupia hevoselle järkevä hankkia. Saa nähdä :) Koulupuolella varmaan helppoa B:tä tai vastaavaa. Hirmu vaikea sanoa, koska ei tiedä miten nopeasti hevonen kehittyy!

K: Lempi varustemerkki heppakamoissa?
V: Ää, jos mulla olisi rajattomasti rahaa, niin tietysti kaikki superhienot (ja kalliit) merkit :D Mutta koska ei ole, niin pakko sanoa, että Eskardon, Equiline jne perushyvät merkit sisältävät tosi kivoja varusteita, jotka kestävät käytössä.

K: Mitä kautta sä pääsit stephexille töihin?
V: Suhteilla pääsin. Ratsastuksenopettajani Pia "Piude" Myrskog tuntee Ninan itse ja kysyi häneltä, sitten kyselin itsekin ja toivotti tervetulleeksi :)

K: Minkä tasonen Kapri on?
V: Kapri on tällä hetkellä 6 vuoden iästään nelivuotiaan tasolla, koska se on varsonut kahdesti ja astutettu kolmannen kerran (loi varsansa vissiin syksyllä?). Sillä on ratsastettu kunnolla mammalomien välissä vain vähän. Koulupuolella en osaa tasoa arvioida, menee väistöt, avot, vaihtaa jne, mutta vielä hätäinen, vaikkakin kulkee tasaisessa muodossa. Estepuolella noin 80cm, kehittyy koko ajan ja kapasiteettia kasvattajan mukaan paljon.

K: Minkä väriset silmät sulla on?
V: Hyvä kysymys, en tiiä itekkään :D Lapsena mulla oli ihan tummanruskeat silmät, sittemmin vihertyneet ja nykyään laidoilta ihan tummanvihreät, keskemmältä normaalimmat vihreät ja ihan sen mustan alueen ympäriltä rusehtavat. Kuullostaapa oudoilta :D

K: Kingsland vs eskardon?
V: Ratsastajan varusteissa KL, hevosen Eskardon. Paitsi etten tiedä valmistaako Eskardon edes muita kuin hevos- ja koiravarusteita..

K: Tavoitteita enskaudelle?
V: Tähän vastasinkin jo ylempänä, mitä Kaprin kanssa. Itselleni on muiden hevosten kanssa (Tahkon hevosilla jos muutamat kisat hyppään) kisata esteillä aina 110cm asti, jos hevonen käytössä, ja koulupuolella sitten sen mukaan miten kisoja on edessä.

K: Millä tallilla Kapri asuu?
V: Solbackan ratsastuskoululla Klaukkalassa.

K: Mitä lukiota/amiskaa käyt?
V: Käyn Arkadian yhteislyseota ja oon nyt siis lukion kakkosella.

K: Sun lempivaruste ridatessa tai muuten vaan tallilla?
V: Tää on vaikee.. Jos ihan kaikista varusteista pitäisi valita, niin ehkä ratsastaessa hyvät rats.housut kokopaikoilla ja muuten vaan pipo tälleen kylmillä säillä. En tiiä :D

K: Paras este/koulutunti millä olet ollut?
V: Paras estetunti.. Näitä on ollut monia monia, eri valmentajien tunnit jääneet yleensä mieleen: Pinja Immosen, Henrik Ehrnroothin, Sanna Backlundin jne valkut tietysti jättäneet aikanaan hyviä muistoja, koulupuolella Håkan Wahlmanin, Jonna Aaltosen jne tunnit. Hyviä tunteja on ollut eniten ihan rats.koulutunneilla Equstomissa myös sekä Solbackassa varsinkin estetunteja. Kuitenkin se paras "estetunti" oli viime kesänä, kun hyppäsin puoli-itsenäisesti Tahkolla reilulla kymmenellä hevosella ratoja ja viimeisenä Rafilla 120cm radan, jossa vika okseri oli 145cm :) Koulutunneista päällimmäisenä mielessä kesällä, kun Nina Fagerström piti mulle Vivalla tunteja.

K: Millainen olisi unelmahevosesi?
V: Estepuolella Hickstead oli aika hieno. Sellainen, jolla on suuri sydän, yrittää ratsastajan eteen kaikkensa ja molemminpuolinen luottamus suuri. Tietysti kapasiteetikas ja jos olis vielä hyväsukuinen ja näyttävä, niin varsojakin voisi teettää. Koulupuolella samoja ominaisuuksia, lisäksi tietysti ilmavat ja elastiset liikkeet. Totilas oli super, kun Gal sillä vielä tuuppasi menemään.

K: Kuinka usein käyt tallilla?
V: Joka päivä, välillä useampaankin kertaan. Päivittäin ratsastan Kaprin ja välillä muitakin hevosia, jos tarve.

K: Mitä tasoa olet kilpaillut (suomessa ja ulkomailla)?
V: Aluksi sanon, etten ole kisannut ulkomailla, mutta joskus olisi tietysti kiva sitäkin kokeilla :) Esteillä oon mennyt seura- ja aluetasolla ihan maahankaivetuista puomiluokista 115cm asti, hevosesta riippuen korkeus. Viime syksynä useamman 100-115cm startin menin, kun oli Tahkolla hevosia, joilla hypätä. Koulupuolella seura- ja aluetasolla taas ihan raviohjelmista (vai oonkohan ikinä mennyt, ainakin he C joskus aikoinaan) helppoon A:han asti.

K: Kuka/ketkä valmentajat ovat auttaneet sinua eniten esteillä sekä sileellä?
V: Kaikista valmentajista, joiden tunneilla oon ollut, sileällä on auttaneet Jonna Aaltonen, Minkki Peltonen (Equstomin rats.ope), Sanna Siekkinen (Equstomin rats.ope), Krista Mutanen (Equstomin ex-rats.ope). Estepuolella ykkösenä ehdottomasti Piude Myrskog (Solbackan rats.ope) sekä Tahkon omistaja Päivi Merikari.

K: Oletko koskaan harkinnut ratsastuksen lopettamista?
V: Kyllä, joskus viitisen vuotta sitten, kun muutimme uuteen kotiimme. Tai oikeestaan vähän sitä ennen, muuton jälkeen en enää niinkään. Tuntui, etten kehittynyt ja muutenkin varhaisteiniaikaa oli, joten silläkin osuutensa.

K: Paras kypärämerkki?
V: Itse tykkään nykyisestä Charles Owen Wellington Professional -kypärästäni, joten sanon CO.

K: Jos saisit valita minkätahansa hevosen, niin minkä?
V: Tää on paha kanssa.. Minkä tahansa? En varmaan ottaisi niitä maailman huippukouluratsuja, koska ovat viritetty niin millilleen, että en ikinä pysyisi niiden selässä (jos Gal sanoi menneensä ekan kerran Totilaksella taluttajan kanssa, se kertoo paljon..). Ottaisin varmaankin jonkun terveen, selväpäisen hevosen, jolla kapasiteettia/kilpailisi 150cm radoille esteillä ja liikettä myös koulupuolelle. Sellaisia ei varmaan edes ole?

K: Jos saisit mahdollisuuden päästä Stephex tallille vakituiseksi työntekijäksi, menisitkö?
V: Sanotaan, että sinne pääsisin jos vain ilmoittaisin ja lähtisin. Tai päättäisin jäädä ensi kesänä. Mutta en menisi, koska sen verran henkisesti rankkaa hommaa, eikä kovin hyväpalkkaista. Lyhyen aikaa, esim vuoden verran, pystyisi kyllä vakityötä tekemään. Tavoitteet mulla kuitenkin muualla kuin hevosenhoitajana työskentelyssä. Ratsastajana toimiminen sitten asia erikseen ;)

K: Olisitko kaivannut "laadukkaampaa" hevosta Kaprin sijasta?
V: No, meillä oli tarkoitus ostaa mulle hevonen, joka olisi ollut kokenut 110-120cm luokkien kisaaja ja kapasiteetikas myös koulupuolelle. Päädyttiin sitten Ninan ja muutaman muun suosituksesta ottamaan ylläpitoon nuori ensi kesään asti, jotta pääsen lähtemään ulkomaille takaisin. Kapri on enemmänkin kokematon, ei laaduton, sillä sillä on liikettä ja hyppyä isompiin luokkiin, kunhan saa kilometrejä alle. Näillä mennään ensi syksyyn, katsotaan mitä sitten tapahtuu!

K: Haluaisitko joskus kilpailla kansainvälisellä tasolla?
V: Haluaisinko? No tottakai, jos siihen olisi mahdollisuus ja käytössä sopiva hevonen! Ilman muuta :)

K: Aiotko mennä lukion jälkeen ulkomaille töihin?
V: Tämä on yksi vaihtoehto, jos en haluamaani opiskelupaikkaa saa yliopistosta. Sitten voisin pitää välivuoden ja lähteä jollekin tallille talveksi hommiin. Tiedä vaikka lähtisinkin..

K: Kuinka pitkään Kaprin on tarkoitus olla sulla ja mitä tavoitteita sulla on, sekä sen että itsesi kanssa?
V: Kapri on mulla siihen asti, kunnes lähden ensi kesänä heinäkuussa Stephexille Belgiaan. Kun palaan takaisin, en tiedä miten sen jatkon suhteen, ollaanko ostamassa omaa hevosta vai jatkamassa jonkunlaista sopimusta jonkun hevosen kanssa. Tavoitteista yllä jo :)
K: Mikä oli sun keskiarvo lukioon mennessä?V: Ysin päättötodistuksen keskiarvo oli 9.3. Lukiossa tippunut vähän, mutta kumminkin 9..

K: Pahin tippuminen.
V: Hah, tästä on videokin! En oo vaan saanut sitä vielä.. Mutta siis lähestyin hevosella kaksoissarjaa, korkeudeltaan noin metri tai vähän yli. Hevonen hyppäsi suoraan a-osan, mutta kääntyi heti laskeutumisessa vasemmalle. B-osan tolpissa oli kiinni toinen este, joten siitä välissä ei ollut senttiäkään tilaa. Hevonen kuitenkin ohjausyrityksistä huolimatta (tää oli siis yhden askeleen väli) päätti yrittää hypätä niiden 180cm rautatolppien yli, mutta tietysti epäonnistui pahasti ja lähinnä jyräsi suoraan päin hypähtäen jostain 140cm korkeudelta suoraan niiden läpi. Tietysti yritin roikkua kyydissä, mutta kun polle jatkoi matkaa ja kaarsi jyrkästi oikealle kulman tullessa vastaan, tipahdin nurkaan vain alle puoli metriä seinästä. Ja ei ollut ihan mikään matala hevonen, onneksi ei edes ilmat menneet pihalle ja sitten vain jatkettiin :)

K: Hauskin hevosmuisto.
V: Näitä on paljon. Kaikki kesät kaverin kanssa mummolassa hevostelemassa, Stephexillä Talentilla ratsastaminen (se nimenomaan oli hauskaa, koska nauroin vaan kokoajan kun olin kuvitellut vähän toisenlaiseksi.. :D). No yleisesti kaikki kavereiden kanssa sattuneet kömmähdykset.

K: Tiedätkö onko stephexiin tai jonnekin mahdollista päästä vaikka ei olisi mitään suhteita sinne?:)
V: On kyllä, Stephexille en muista oliko meillä siellä ketään jolla ei olisi suhteita ollut, mutta ainakin yksi kaverini on lähdössä Sveitsiin Pius Schwizerille töihin kun ihan vain laittoi viestiä hänelle pari kuukautta sitten. Tosin kyseinen kaveri osaa maan kieltä yhtä hyvin kuin Suomea.

K: Miten pääsit tonne stephexiin?
V: Tähän on vastaus tuolla ylempänä :)

K: Kuinka paljon jouduit puhua englantia vai pärjäsitkö suomella (stephexillä)?
V: Meillä oli kokonaan suomenkielinen käytävä (Nina, Tiina, Inkku, Viivi ja mä), joten päivittäiset hevoshommat hoidettiin suomeksi. Toki jouduin puhumaan muiden tallihenkilöiden kanssa englantia sekä asioidessa kylällä jne. Eli englantia joutui kyllä käyttämään suht paljon, siellä siitä tuli enemmänkin automatisoitunutta ja välillä jopa ajatteli englanniksi.

K: Mikä oli stephexin kivoin hevonen jos sitä vivaa (tai kuka se olikaan ny) ei lakseta?
V: Uruquay oli ihana myös. Nykyään Eiken Saton ratsastettavana.

K: Mitkä on sun tavotteet kaprin kaa täl kaudel?
V: Vastaus on ylempänä :)

K: Mikä kamera sul on?
V: Mulla on oikeestaan suoraan sanottuna surkea kamera, mutta parempi objekti. Uuden rungon hankita oliskin edessä, kunhan saisi vähän rahaa.. 7D olis hyvä. Mutta mulla on vuonna 2009 rippilahjaksi saatu Canonin 450D, joka silloin oli uusinta uutta mutta ajaa nykyään surkeudellaan kaikkien kameroiden ohi. Ei vissiin, kyllähän tuolla ottaa kuvia.

K: Mitä objektiiveja siihen on?
V: Mukana tulleet perusobjektiivit joita en enää edes käytä (eli tämä ja tämä) sekä viime keväänä hankittu parempi objektiivi, CANON EF 70-300/4-5 70-300/4-5.6 L IS USM jota voi katsoa täältä.

K: Onko sulla jotain kuvasivua, minne laitat sun ottamia kuvias?:)
V: On, tosin en ole nyt ollut kauhean aktiivinen sen suhteen.. Kuitenkin http://ajaton.kuvat.fi/ :)

K: Kauanko olet ratsastanut?V: Tää on nyt 12 vuosi, kun harrastan ratsastusta aktiivisesti. Sitä ennen oon joskus istunut hevosen kyydissä satunnaisesti.

K: Mitä luokkia kisaat esteillä? entä koulussa?
V: Tähän oli vastaus ylempänä :)

K: Missä koulussa olet?
V: Tähänkin vastasin jo tuolla ^^

K: Oletko varusteurheilija?
V: Hahaa :D Totanoin, kaverini kun näki tän, sanoi että "vastaa et oot" mutta en nyt sano suoraan. Mielestäni olisi ihana käyttää kaikkia merkkivaatteita ja kamoja hevosella, mutta koska siihen ei ole rahaa, en visiota pysty toteuttamaan. Pyrin kuitenkin panostamaan siihen, että sekä itselläni että hevosella laadukkaat kamat, jotka kestää ja tietysti näyttää hyvältä. Tosin kuten monet sanoo, on kokovartalo KL mennyt jo ohi :D
K: Mihin ammattiin haluat? Johonkin hevosiin liittyvään vai muuhun?
V: Tää muuttuu koko ajan.. En ehkä haluaisi hevosista ammattia ainakaan Suomessa, mutta jos mahdollisuus olisi joskus lähteä ulkomaille ratsastamaan, asia voisi olla toisin. Mutta oon ajatellut hakea lukemaan viestintää yliopistoon lukion jälkeen, joten ehkä jotain sinne suuntaan.

K: Millä tavalla näet hevoset osana elämääsi tulevaisuudessa (n10v päästä, kun on ammatti, punainen tupa ja perunamaa..)? En osaa oikein muotoilla tätä kysymystä, mutta siis että ratsastatko aktiivisesti (onko oma hepo), kisaatko, vai miten?
V: Haluaisin niin hyväpalkkaisen työn, että pystyisin pitämään yhtä tai muutamaa hevosta ja kisata niillä aktiivisesti. Tai sitten vaihtoehtoisesti, että saisin ratsastettavaksi hevosia, joilla voisin kilpailla. Toivottavasti toteutuu, tai sitten hankin rikkaan miehen / voitan lotossa :D Tää on ehkä vähän hankalampi tie..?

K: Harrastatko muuta liikuntaa kun ratsastus? Tai muita harrastuksia?
V: Käyn harvinaisesti silloin tällöin lenkillä, jumpassa tai kuntosalilla. Kävisin varmasti useammin, jos aikaa olisi. Muita kuin liikuntaharrastuksia on valokuvaaminen, ennen soitin myös kannelta ja olin kuvaamataitokerhossa. Ne sitten jäi, kun hevoset veivät kaiken ajan lukion ohella.

K: Mikä on sulle kaikista mieluisin laji ratsastuksessa?
V: Esteratsastuksen ja kouluratsastuksen väliltä on hankala valita. Molemmissa on sitä jotain, kun homma sujuu: oli se sitten 120cm esteradalla tai laukanvaihtosarjoja tehdessä koulupuolella. En osaa päättää. Välillä on myös ihana vain köpötellä maastossa tai baanata tukka hulmuten hiekkateillä kesäisin ilman satulaa :)
Lue lisää

perjantai 3. helmikuuta 2012

031: Kysymyksiä tulemaan!

Kapri laukkaa täysiä pellolla! Nyt tosin pakkasten takia mennään
lähinnä kauhealla toppauksella varustettuna käyntiä ilman satulaa..
Stephex-kesä -postaus keräsi paljon kiitosta, joten siitä ilahtuneena päätin toteuttaa yhden lukijan toiveen ja antaa teille mahdollisuuden kysyä ihan mitä vaan, mistä vaan. Eli vuorossa on KYSYMYSPOSTAUS! Tietysti mieluiten vastaan hevosaiheisiin kysymyksiin, mutta en lähde rajoittamaan kysymyksiä kuin yhdellä tavalla: muistakaa asiallisuus! Asiattoman kysymykset päätyvät suoraan roskakoriin. Aikaa kysymysten jättämiseen on viikko, mutta jos niitä alkaa tulemaan ihan kauheasti jo ennen sitä, vastailen varmaan etukäteen joihinkin.

Kovien pakkasten vuoksi Tahkon estekilpailut peruttiin huomiselta, eikä Urmaskaan tullut valmentamaan. Siispä vietän tämän viikonlopun kotona ja ensimmäiseen kertaan moneen moneen viikkoon mulla ei ole suunniteltu mitään tekemistä (kuten kisoja, tallintekemistä, valmennuksia..)! Paitsi hups, sunnuntaina lähden Kouvolaan kuvaamaan Suursuon ratsastuskoululle hevosia ja koeviikko pukkaisi vielä maanantaina ja tiistaina päälle, eli niihinkin olisi valmistauduttava.. Huomenna onneks käydään Hipposportissa ostamassa jin stirrupit ja mulle vanhojentansseihin kengät. Eli suhteellisen kiireetön viikonloppu tietossa :)


Samaisesta syystä kuin Tahkon estekisojen peruuntuminen, en oo pystynyt myöskään Kaprilla ratsastamaan kunnolla tiistain jälkeen. Täällä on ollut kauheasti pakkasta, -20 astetta joka ilta (paljos teilläpäin ollut?), joten kaksi viimeistä päivää on tullut köpöteltyä pellolla ja ympäri tallialuetta toppautuneena kolmen loimen alle ja kääriydyttyä itse miljoonaan vaatekerrokseen. Oon mennyt Kaprilla ilman satulaa, joka on sinänsä suuri ihme, sillä tamma on niin törkeän herkkä istunnalle, että pelkäsin sen räjähtävän käsiin kyseistä toimintaa harrastettaessa. Tamma ei sanonut mitään. Ei mitään. Olin ihan oikeesti todella hämmästynyt, sillä esim. laukan sai paljon kevyemmäksi ja kootummaksi näin!! Tai tottakai ilman satulaa pääsee paremmin hevosen ympärille, mutta kun normaalisti satulan kanssa (ihan sama mikä satula on selässä, eli ei satulan epäsopivuudesta johtuvaa voi olla) jos oma ylävartaloni KOLME senttiä liian takana, heti jännittyy selkä eikä ota takasia niin hyvin alle + pidätteet ei mene heti läpi. Kiva oli huomata tämmöinen seikka!

Ronja oli kiltisti kuvaamassa eilistä köpöttelyä, ja kysyin häneltä sitten osaako varmasti käyttää kameraa. Sanoi osaavansa ja kovasti kuvaili. Kun aloin katsomaan videoita jälkeenpäin, huomasin, ettei niitä koko kamerassa ollut yhtään kappaletta. Peukut Ronjalle, you get it! Jospa tänään uudelleen..

Mahtavaa viikonloppua kaikille!
Lue lisää

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

030: Arvonnan tulokset

Heissulivei, oon ollut tänään todella ahkera ja Stephex-kesän lisäksi arvoin teille myös voittajan 50-lukijan arvontaan! Osallistujia kertyi yhteensä noin 120 kappaletta, kiitokset kaikille tästä :) Mutta pitemmittä puheitta haluatte varmaankin tietää voittajan: Kiki - http://myworldwithhorses.blogspot.com/. Onneksi olkoon hänelle, ilmoitan voitosta vielä henkilökohtaisesti ja kysyn sukkien koon, koska sattumalta unohdin pyytää teitä sen kertomaan..

Mutta mikä olisi teidän mielestä seuraava häppeninki? 200 lukijaa menee ihan kohta rikki, joten jotain voisi kehitellä. Arvonta oli juuri, joten sellaista ei ehkä toista heti perään. Mutta mikä teitä kiinnostaisi? Kaikkia ehdotuksia otetaan vastaan! Erikoispostaus voisi olla yksi, mutta kaikkea muutakin saa ehdotella :)

Kaprikin onnittelee voittajia ja kiittää kaikkia osallistujia!!
Muistakaa olla aktiivisena jatkossakin :)
Lue lisää

029: Toivepostaus: Stephex-kesä

Vihdoin sain valmiiksi kauan kaivatun ja pyydellyn toivepostauksen. Aiheen varmasti jokainen aktiivilukija tietääkin: kävin kesällä työskentelemässä Belgiassa Stephexillä, joka on maan suurin myyntitalli. Kyseisellä tallilla pääratsuttajana toimii Nina Fagerström, lähes kaikille suomalaisille tuttu esteratsastaja. Yritän valoittaa kuvin ja kirjoituksin mahdollisimman paljon matkastani, mutta jos teille jää kysyttävää, niin kysykää ihmeessä!

Stephexin tallirakennuksen toimistopäätyä. Tallialueen kulkureitit oli
vaaleaa kiveä, ja alueella oli paljon pensaita ja muita koristekasveja,
sekä runsaat nurmikentät ratsastuskenttien välissä. Kaunista oli! :)
Estekenttää. Tallilla oli myös juoksutuskenttä, sekä valtavan
suuri sileällä työskentelyyn tarkoitettu kenttä, vaalealla pohjalla.
Tallin julkisivua, tällaiset ikkunat joka karsinasta pihalle. Sateella
+ kylmän yön uhatessa laitettiin aina kiinni, muuten olivat auki.
Kesäkuun lopulla matkani kohti Stephexiä siis alkoi, lentokoneella Helsinki-Vantaan lentokentältä Brysseliin. Olin miettinyt talvella, että haluaisin lähteä jonnekin päin Eurooppaa töihin tallille kesällä, ja suhteiden avulla pääsinkin Ninan käytävälle Belgiaan. Stephexin talli on todella iso, hevosia oli sillä hetkellä arviolta noin satakunta (myyntihevoset, ns. vakituiset hevoset, nuoret, kantavat tammat..). Talli jaetaan neljään pääkäytävään sekä ponikäytävään, joiden keskellä oli upea maneesi - tallista pääsi siis suoriltaan maneesiin ratsastamaan, ja yleensä käytävillä + maneesissa soi musiikki keskusradion kautta.

Ninan käytävällä oli reilu kymmenen hevosta, mm. seuraavat (klikkaa väritettyä nimeä, näät tietoja lisää): Airport "Erppi", Concas Z "Concas", Mouse "Maukka", Q Royal Palm Z "Ritu", Talent "Talent", Uberlina "Uberlina", Uruquay "Urkki", Viva "Viva", Wivina "Viivi" sekä Equerlybet V. Doorndonkhoeve "Keijo" + muutama yksityinen. Käytävällä oli Ninan vakituisen hevosenhoitajan Tiina Tuunasen lisäksi töissä siis minä sekä kaksi muuta suomalaista tyttöä, ikäiseni Viivi sekä pari vuotta vanhempi Inga "Inkku". Muilla tallin käytävillä työskentelivät ratsastajina mm. japanilainen Eiken Sato, hollantilainen (?) Tom Martens jne, sekä hevosenhoitajina (kesäpestissä) suomalaiset Netta, Noora, Eveliina sekä Laura ja lisäksi muualta maailmasta mm. Ionut, Alex, toinen Alex, Erika.. Sekä suuri joukko muita tallin hevosenhoitajia ja muita työntekijöitä ("paskanlappaajat" [henkilöt, jotka putsasivat karsinat, heitä oli kaksi enkä muista kummankaan nimeä], puutarhurit ja muut kunnossapitäjät, toimistotyöntekijät..).

Tallilta pois vievä tie, vasemmalla puolella nurmipohjainen este-
kenttä ja laitumia, oikella laitumia ja pieni tekolampi.
Nurmialuetta, hämärästi voi erottaa myös sileätyskentelyn kentän
sekä taustalla häämöttää kylän kirkkorakennus.
Tallin kävelytyskone sekä "huonompien autojen parkkipaikka",
mm. meidän käytössä olleet Smartit ja Peugeot. Paremmat autot
pysäköitiin omaan osioonsa.
Normaali työpäivämme alkoi noin kuuden ja kahdeksan välissä, riippuen luvatusta säästä. Jos lämpöasteita oli luvattu paljon, Nina halusi aloittaa työt niin, että oli seitsemältä-kahdeksalta ensimmäisen hevosen kyydissä. Ensimmäiseksi aamulla ruokimme käytävämme hevoset (heinät kasteltuita, jyvät [hevoset söivät joko pianissimoa tai sitten toista vastaavaa, en muista enää nimeä.. oliskohan ollut performance?] sekä kaikki rehulisät) ja otimme hevosilta yöpintelit jaloista. Käytävät lakaisu oli ihan must, se piti tehdä n. 10 kertaa päivässä ja huolellisesti.

Laitumia, takana näkyy maissipeltoa.
Maneesin yksi päätyseinä oli tällainen, ikkunoiden takana
siis toimistotiloja ja alaosan syvennys eräänlainen katsomo.
Tällainen pieni kuja, josta pääsi laitumille ja meidän asuntoon.
Stephex tuottaa myös hevosrekkoja sekä "motorboxeja", en
tiedä suomennosta tälle. Aika törkeen hienoja, sisätilat vaaleaa
nahkaa ja viimeisen päälle tehdyt.. Hintakin sen mukainen ;)
Aamupäivä kuluikin yleensä hevosien laittamisessa. Nina ratsasti päivästä riippuen tietyn määrän hevosia, ja kuntoonlaiton lisäksi veimme hevosen hänelle aina valmiiksi käveltynä ja välillä myös ravattuna. Hevosten poislaitto olikin sitten taidetta, siihen kuului joko pesu saippuan kanssa (jos yhtään hikinen) tai "alkoholilla" (en tiedä mitä ainetta se oli, mutta kutsuttiin alkoholiksi kun vissiin siinä sitä oli jonkun verran) piti putsata satulan ja suitsien kohdat. Hevosille tuli yksilöllisesti jalkoihin jäät (eri hevosilla eri kohtiin ja eri määrä), linimentit jalkoihin, selkään tai muualle myös joillekin. Kaikkien hevosten jalkoihin tuli laittaa talkkia, ja jokainen hevonen seisoi ratsastuksen jälkeen solariumissa tietyn aikaa. Hevosten kaviot ja niiden pohjat rasvattiin ratsastuksen jälkeen. Tämän kaiken jälkeen hevosille käärittiin tallipintelit, tosin kaikilla näitä ei ollut sekä mahdolliset loimet.

Ratsastaessa jokaiselle hevoselle tuli tietty satula, tietyt suitset, tietyt kuolaimet.. Suojat/pintelit/bootsit yksilöllisesti, rintaremmiä, martingaalia, gramaania tai muuta härpäkettä tietysti mukaan. Jokainen satulahuopa käytettiin vain kerran, jonka jälkeen ne laitettiin pesuun. Näin ollen pyykkiä tuli valtavat määrät: meidän käytävän pyykkipäivä oli maanantaisin ja sunnuntaisin (sunnuntai jaettu toisien käytävien kanssa) ja tarvittaessa pesimme vielä illalla myöhään muiden jälkeen, kun pesukone vapautui. Lisäksi jokaisella käytävällä oli oma "shitday", jolloin käytävän hoitajien piti huolehtia päivän päätteeksi, ettei maneesissa ja millään kentillä ollut ollenkaan lantaa.

Tiina Tuunanen, Ninan virallinen hevosenhoitaja.
Parempaa saa hakea! Sylissä Tiinan koira Seta.
Tiinan toinen koira, vissiin labradorinnoutaja Kusti ja söpö lelu!
Ratsastuksen lisäksi hevoset kävivät päivän mittaan kävelytyskoneessa (noin tunnin), laitumella (noin tunnin), maasta käsin kävelytyksessä (puolisen tuntia) tai syömässä ruohoa narun päässä, jos laitumelle ei voinut viedä (esim. Talent). Meillä oli sellainen taulu jossa luki, mitä kukin hevonen teki päivän aikana, saattoi vaihdella päivittäin. Jokaiselle hevoselle tuli yksilöllisesti jokaiseen eri paikkaan eri asioita päälle: ötökkäsuojia loimista päähuppuihin, suojia, pinteleitä, bootseja.. Etujalkoihin tietysti eri versiot kuin takasiin ;)

Tomin käytävällä hevosille tuli päälle tarhaan suojat, bootsit
sekä tollanen päähän laitettava kärpässuoja.
Toisella käytävällä pärjättiin laitumella pelkillä etusuojilla
ja pään kärpässuojalla!
Ninan käytävällä päälle laitettiin kuitenkin kärpässuoja sekä
päähän että selkään, sekä suojat joka jalkaan + bootsit. Jotkut
vielä kaulakappaleellisella loimella :)
Kun Nina oli saanut valmiiksi ratsastukset, jäimme yleensä vaihtamaan hevosia kävelytyskoneeseen ja taluttelemaan niitä, joita ei vielä oltu taluteltu. Useimmat hevoset tuli  taluttaa kahdesti tai kolmesti päivässä. Kävelytyskoneeseen sai laittaa 1 hevonen/käytävä kerrallaan, ja oreja ei saanut olla samaan aikaan kuin tammoja ja yksi väli aina seuraavaan, jos oli ori. Eli hiukan piti aina suunnitella, mihin aikaan mikäkin hevonen teki mitä!

Hevoset saivat päiväruuat kahdeltatoista ja sen jälkeen meillä oli yleensä pieni ruokatauko. Tauon jälkeen palasimme takaisin töihin, ja jatkoimme hevosten päivärutiineja. Neljältä hevoset saivat seuraavat ruoat ja viimeisen kerran illalla (en kyllä ihan tarkkaan muista menikö näin, mutta jotenkin tähän suuntaan :D). Jos meillä ei ollut illalla/iltapäivällä enää hommaa, piti putsata kaltereita, lakaista, pyyhkiä pölyjä solariumin päältä ja muualta, putsata ja järjestellä paikkoja, pestä satulahuoneen lattiaa.. Eli koskaan ei tullut kohtaa, että olisi saanut istahtaa. Ja jos istui, niin eiköhän heti tullut uutta tehtävää..

Eikenin käytävän joku hevonen.. En muista nimeä, varmaan
edes tiedä tämän nimeä :D Mutta nätti oli, pitää sanoa.
Inkku taiteili meidän "ilmoitustaululle" tällaisen hienon STX
-logon, jota kaikki kävi sitten ihailemassa vuorotellen.. :D
Ninan satulahuoneen seinät olivat täynnä kuvia tärkeistä hevosista,
sekä palkintopokaaleja ja ruusukkeita eri puolilta maailmaa.
Vaikka tekemistä oli todella paljon, kaikilla oli ainakin suurimman
osan ajasta mukavaa - hyvää seuraa ja hienoja hevosia!
Hah, tää on tämmönen mahtava tilannekuva.. Ilme on ihan
täydellinen, mutta olipahan hauskaa laukata laukkaradalla
Urkilla tollasessa säässä :)
Viivi ja joku hevonen joltain käytävältä, en osaa sanoa kuka.
Panda-poni maneesissa juoksemassa.
Tällaisia olivat siis päivät, jolloin Nina ratsasti kaikki hevoset. Niitä oli koko aikana vain muutama, sillä Nina oli kokonaisen viikon Ruotsissa kisoissa ja muutenkin saimme ratsastaa suhteellisen paljon. Jos Nina oli itse paikalla ja merkitsi meille hevosia ratsastettavaksi, hän meni itse aamulla ja me hoitajat sitten iltapäivällä. Nina saattoi välillä tulla pitämään ihan tuntia, mutta useimmiten hän ratsasti itse samaan aikaan ja neuvoi siinä sivussa. Päivästä riippuen ratsastin yhdestä neljään hevosta kunnolla, sitten lisäksi näitä alku- tai loppuverryttelyitä joidenkin kohdalta. Kaikkiaan sain ratsastaa jokaisella Ninan ratsastuksessa olevalla hevosella. Oli aika huippua päästä sellaistenkin huippuhevosten kuin Talent ja Wivina, Viva tai Mouse selkään ja kuulla, että tekee edes jotain oikein :)

Uruquay ja kesäsää :)
Kävelykoneen vieressä oli tollasia ihania
kukkia! Uruquay
Airport on kunnon mies ;)
 Kun Nina oli viikon Ruotsissa kisoissa, me hoitajat saatiin "vakkarihevoset" huolehdittaviksi. Mulle annettiin ratsastettavaksi Viva, Keijo ja Urkki, joilla menin sitten joka päivä. Oli hauskaa, kun kaikki nämä olivat tosiaan kimoja - kunnon kimotiimi! Viva oli muutenkin ehdoton suosikkini kaikista Stephexin hevosista, sain ratsastaa sillä lähestulkoon joka päivä ja perus sileätyöskentelyn lisäksi menin myös useasti kavaletteja ja puomeja. Nina neuvoi mua sen kanssa paljon, ja siihen aikaan Viva oli vasta palaamassa sairaslomalta hommiin. Sitä piti ratsastaa aika paljon suoraan, suoristaa harjoituksilla. Mahtavinta oli kuulla viimeisellä viikollani Stephexillä, kun Nina ratsasti Vivalla ja sanoi, että tamma on kyllä paljon parempi jo! Kun Helsinki International Horse Showssa syksyllä tapasin Ninaa ja hevosia, Nina oli menossa palkintojenjakoon Vivalla. Kun autoimme Ninan selkään, hän totesi naureskellen, että "tää on se hevonen minkä sä oot kouluttanut". Toi kyllä nauratti pitkään :D

Inkku ratsastaa sileätyöskentelykentällä Airport-oria eli Erppiä.
Hevosella suojat, pintelit, korvahuppu, turvan ötökkäverkko,
gramaanit ja leukahihnattomat suitset.
Emma, Tomin käytävän yksi ratsastajista, meni Concaksella.
Emma ratsastaa oman käytävänsä hevosella.
Meno Stephexillä oli rankkaa, sillä koko ajan oli tehtävä jotakin. Meille myös sanottiin suoraan, jos emme asioita kunnolla tehneet - tottakai näin, sillä hevoset olivat parhaimmillaan miljoonan arvoisia. Monesti Nina tai Tiina tulivat sanomaan meistä jollekin, että "tää ei oo mikään ponileiri, vaikka teitä on täällä näin monta!". Tosiaan, ponileiriä se ei ollut nähnytkään :) Stephexiltähän myytiin nyt jo menehtynyt Eric Lamazen Hickstead, joten tallilla on todella ollut maailman parhaimpia hevosia.

Eric Lamazen tapasin myös tuona aikana itsekin, nimittäin kun kävimme olimme viettämässä iltaa muun Stephex-porukan kanssa. Nina kutsui mukaan Inkun, Even ja mut. Oli hauskaa, kun istuimme juttelemassa yhdessä pöydässä, ja yhtäkkiä joku sanoi englanniksi (en muista kuka), että "kattokaa, toi on Eric Lamaze!". Oltiin tyttöjen kanssa hetki ihan että eikä varmasti ole, mutta sitten mentiin kuitenkin juttelemaan. Hetken juteltuamme selvisi, että Eric oli tullut moikkaamaan Ninaa, koska oli ollut lähellä joissakin kisoissa. Otettiin sitten nimikirjoitukset ja kuvat, tietysti. Niitä kuvia en oo vielä saanut, koska Inkku on yhä edelleen Belgiassa ja kamerakin siis siellä..
Vasemmalta oikeelle Eve, Netta ja Viivi. Illanviettoa :)
Mä en tiedä mitä tässä kuvassa tapahtuu, mut onneks olin
kameran tällä puolella ottamassa kuvaa enkä tossa kasassa!
Tää on ihan perusmeininkiä, kun on valvottu melkein kolme
viikkoa putkeen.. Tai siis nukuttu liian vähän. Viivi ja Ionut.
Aijai, kerettiin Viivin kanssa leikkiä seiso-
malla hevosten puurossa (okei..) vaikka
paikat näyttää olevan vähän sekasin.. :D
Vaikka tehtävää oli paljon, meni aika todella nopeasti. Vaikka meillä oli aamuisin aikainen herätys, ei se todellakaan tarkoittanut, että aikaisin mentäisiin nukkumaan - ehei! Yleensä unta sai otettua yön aikana nelisen tuntia, parhaimmillaan työpäivisin sen kuusi ja huonoimmillaan lähemmäs yhden. Silti selvittiin aina seuraava päivä, eikä oikeestaan edes väsyttänyt. Luulen, että siihen väsymykseen tottui ja tuli ns. kestoväsymys päälle. En osaa sanoa..

Käytävän lakaisua. Ja taas uudelleen..
Keijo-polle, paitsi että korvat puuttuu :D
Viivi käärii pinteleitä ja itse olin vissiin pesemässä Mousea..?
Uruquay eli Urkki. Nykyään ruuna on Eiken Saton ratsastettavana.
Mulla itselläni ei ollut mukana kunnollisia ratsastusvarusteita. En muista, oliko kypärä mukana ollenkaan vai ei, mutta en ainakaan kertaakaan käyttänyt. Nyt jälkeenpäin kun miettii, olisi ehkä ollut ihan fiksua. Kerran se kävi Belgiassakin mielessä, kun menin Airportilla. Ori kun on, niin alkoi tammojen kiljuessa hyppiä pystyyn laukkaradalla ja pomppimaan joka suuntaan. Silloin se kypärä olis ollut ihan kätevä! Onneksi en kertaakaan pudonnut alas. 

Ratsastuskengät mulla oli mukana, muttei saappaita eikä chapseja. Chapsien puuttumisen takia en innostunut käyttämään niitä kenkiäkään, joten menin oikeastaan pelkästään tennareilla. Nina ei vaatinut kypärän käyttöä (suositteli kylläkin), mutta ratsastuskenkiä olisi halunnut käytettävän. Ne kuitenkin aina jotenkin tuppasivat unohtumaan jalasta asunnolle, joten jouduin sitten välillä kipittämään hakemaankin niitä.. :D

Inkku jakaa päiväruokia. Päivällä hevoset sai vain heinän ja
jyvät, illalla ja aamulla mukana myös kaikki muut lisäravinteet.
Tää näyttää ihan todella turvalliselta ja silleen. Viivi + Ritu.
Ritu leikki uitettua koiraa. Aika mahtavia kuvia tuli tästäkin
tilanteesta....
Viva ♥ ja viimeinen päivä Stephexillä
Apua, mitähän sitä vielä kertoisi.. Tosiaan jos jollakin jotain kysyttävää koskien matkaa, niin tähän postaukseen vaan kysymyksiä tulemaan! Kokonaisuutena matka oli todella opettavainen ja tapatumarikas, en todellakaan kertonut teille tänne kaikkea yksityiskohtaisesti, sillä se veisi aivan kauheasti aikaa ja tilaa, eikä teitä nyt varmaankaan kovin paljon muut kuin hevosjutut tältä matkalta kiinnosta.. vai? ;)

Nina oli todella mukava ja tiukka, mutta reilu. Kerran kun oltiin nopeasti saatu tehtyä kaikki aamuhommat kuntoon, hän vei meidät syömään yhteen pastaravintolaan. Oli muuten superhyvää!

Eve, Inkku (Wivinan selässä) ja Netta, sekä jo myyty Wivina.
Inkku ja Wivina, molemmilla mahtavan
iloiset ilmeet :)
Pieniä estehyppelyitä, treeniä treeniä..
Nina ja Keijo kävelemässä. Nina sanoi
aina, että oon ihan kuvausfriikki :D
Nina harjoitteli Keijon kanssa nurmikentällä hyppelemistä. Kun
hypättiin nurmella, hevosille laitettiin luonnollisesti nurmihokit.
Ensi kesänä on tarkoitus jälleen lähteä Stephexille töihin, tällä kertaa reiluksi kuukaudeksi. Olimme katselemassa, jos ostaisimme mulle hevosen nyt syksyllä. Syyslomalla ollessani Tahkolla ratsastamassa, Nina soitti mulle ja totesi, ettei mun kannata ostaa hevosta parista syystä: 1) sillon en pääsisi enää uudelleen töihin ulkomaille, 2) meillä ei olisi varaa ostaa sen hintaista hevosta, jolla pystyisin kilpailemaan vaativimmissakin luokissa. Olin siis HIHSissä Ninalle ohimennen maininnut tästä mahdollisuudesta (ja silloin kesällä, mutta tällöin Nina sanoi vitsaillen, että pyytäisin isääni ottamaan traikun mukaan kun tulee mua hakemaan ja ostettais Viva sieltä.. eihän se toki maksais kun sen parisataatuhatta :D), ja hän ei silloin asiaa paljoakaan kommentoinut. Tuolloin syyslomalla hän kuitenkin soitti, ja puhuimme melko pitkän puhelun. Lopulta Nina totesi, että oli soittanut yhdelle suomalaiselle hevoskasvattajalle ja kysynyt, jos saisin tältä hevosen ratsastettavaksi siihen asti, että pääsisin takaisin ulkomaille. No, olin tietysti ihan ällistynyt tästä ja kiittelin kovasti. Ja nythän tuolla Solbackan ratsastuskoululla seisoo Kapri, joka tuli juurikin kyseistä reittiä mulle :)

Laukkaradalla Uruquayn kanssa
Mahtavat ilmeet molemmilla :'D
Escada, yksi Euroopan hienoimmista poneista?
Oli aika mukavat säät tuolla kieltämättä!
Viivi ja Viivin lemppari Uberlina. Taustalla näkyy laitumia sekä
pieni lampi, jossa uiskenteli kaikenlaisia ankkoja sekä Tiinan koirat!
Nina hyppää Keijolla, nurmikentällä.
Paikka oli kyllä kuin tehty valokuvausta varten, ja tuli otettua
matkan aikana noin 1500 kuvaa. Vai olikohan tuohon vielä 1000
lisää, en nyt muista :D
Uberlinan mielestä tosta sillasta lähti
toosi pelottava ääni.
Lue lisää

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat