keskiviikko 24. elokuuta 2016

#778: Viimeiset kesäpäivät

Syksy alkaa virallisesti syyskuusta. Statuksestaan huolimatta syksyn ja kesän välinen ero tuntuu olevan monille varsin fiilispohjainen: toiset mieltävät kesän loppumisen koulujen alkuun, toiset ajoittavat kaiken säiden mukaan. Mä itse kuulun ihmisiin, jotka nauttivat syksystä samoin kuin muistakin vuodenajoista. Syksy on ollut mulle aina eräällä tavalla rutiineihin tarttumisen ja toisaalta rauhoittumisen aikaa. Aktiivisemman kesän jälkeen on aina mukavaa asettua aloilleen, niin hevoselämässä kuin niin sanotusti siviilissäkin.

Mun kesä ei ole vielä ohi, sillä ensi viikolla käytän viimeisen kesälomaviikkoni ja vasta syyskuun puolella tartun opintojen pariin. Päätimme ottaa oikein extemporetempauksen kaverini Millan kanssa, sillä suuntaamme tulevana viikonloppuna Pohjanmaalle Tuuriin seuraamaan, kun esteratsastuksessa ratkotaan suomenmestaruusmitalit. On se kummallista, miten ihminen jaksaa ajaa toiselle puolelle Suomea katsomaan samoja naamoja, joita näkee kotikulmilla viikonlopusta toiseen. Mutta hei, tätä se rakkaus lajiin ja niiden parissa oleviin ihmisiin teettää. Mä en voi olla onnellisempi siitä, että olen saanut tutustua niin moniin mahtaviin tyyppeihin tämän harrastuksen kautta.

Näitäkin kuvia ja kuvausoperaatiota saattoi nähdä etukäteen mun snäpissä käyttäjänimellä aadalatti :)



Mun hevoskesä on mennyt ihanasti, jos niin voi sanoa. Champ on liikkunut meidän mökkiloman jälkeen hyvin, omasta mielestäni paremmin kuin ehkä koskaan meidän yhteiselomme aikana. Estevalmennuksissa saan jatkuvasti uusia oivalluksia ja halu oppimiseen on valtava. Enää mua ei jännitä syksyn kisakoitokset, vaan odotan niitä oikeasti innoissani. Kisaamisen aspekti on avautunut mulle kesän aikana uudella tavalla, kun olen ottanut siihen ihan tietoisesti etäisyyttä. Mun ei tarvitse kilpailla muita vastaan, vaan tällä hetkellä vain itseäni. Mennä radalle tekemään parhaansa ja toteuttamaan niitä oppeja, joita olemme yrittäneet kroppaani asentaa. Onnistuneeseen suoritukseen vaaditaan paljon henkisellä puolella, eikä epäonnistumisista saa masentua. Täydellistä rataa ei olekaan, mutta kiitettäväänkin pääsemiseen voi mennä aikaa. Kisasuoritus kerrallaan haluan kuitenkin löytää sen tatsin, joka meillä on kotona. Ilman paineita, mutta päättäväisesti. Hallikausi, mä olen valmis!

Palatakseni takaisin kouluvalmennuksiin mun on todettava, että Champilla ratsastaminen on nykyään oikeasti nautinto. Se ei todellakaan ole ollut sitä aina, sillä vasta viimeisen vuoden aikana olen oppinut ratsastamaan sitä tavalla, joka on tuonut meidät tähän pisteeseen. Esteratsastuksen ongelmat ovat pitkälti sileäratsastuksesta johtuvia puutteita, joten oikeaoppinen ratsastus itsenäisesti on avain onnistumisiin. Mä olen aina ollut vähän sellainen haahuilija, joka ratsastelee hevosellaan vaikka tunninkin verran tehden erilaisia juttuja väistöistä laukanvaihtoihin. Mutta nimenomaan ratsastellen, ei ratsastaen. Kun hommaan ottaa aivot mukaan, ei kentällä tarvitse välttämättä viettää aikaa juuri sitä kuuttakymmentä minuuttia, vaikka se välillä tuntuu olevan ratsastajille kuin Raamattuun kirjoitettu ohje. 





Mä totesin ääneen tämän viikon valmennuksessa, että Champilla on nykyään niin kiva ratsastaa. Se, kuten moni muukin hevonen, on ratsastajansa peili: juuri sellainen, millaiseksi sen ratsastaa. Jos et keskity ja vaadi, ei se tarjoa mitään ilmaiseksi. Keväästä asti olen ottanut tavoitteekseni pyrkiä ratsastamaan jokaisen sileäkerran ajatuksen kanssa niin, että hommassa on joku oikea järki. Toki hölläilypäiviäkin on välissä, enhän mä oikeastaan ratsasta sileällä kovinkaan paljon itsenäisesti. Lähinnä maastoilen, ratsastan pellolla ja käyn valmennuksissa. Mutta se on toiminut hyvin ja hevonen näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin aikoihin. Champ haluaa itse liikkua eteen omalla moottorilla, sitä pystyy työstämään kootummin ja pidempänä, se antaa ratsastajan vaikuttaa itseensä ja on muutenkin liikkeellä positiivisella asenteella. Meillä on kivaa yhdessä. 

Kouluvalmennuksemme koostuvat hyvin vaihtelevista asioista, kuten olen monesti aiemminkin todennut. Viimeksi teimme koko tunnin ajan siirtymisiä ympyrällä, sitä edellisellä kerralla sulkutaivutuksia melko kootussa laukassa. En olisi kuunaan uskonut, että pystyisimme esittämään mitään järkevää tai edes etäisesti kouluratsastukseksi miellettävää liikehdintää, mutta toisin on käynyt! Hevonen liikkuu pääosin rennosti, mutta jäntevänä. Sille on tullut tahdikas ravi, joka kuulemma pätkittäin näyttää ihan kouluhevosen ravilta. Esitämmepä välillä ihan kouluradoille kelpaavia vaihtojakin. Mä olen tosissani pohtinut osallistuvani johonkin ykköstason kouluratsastuskilpailuun syksyn aikana, sillä pakkohan se on yhdet koulukisat pyörähtää vuoden aikana. Luokkavalinta taitaa olla tosin edelleen sitä helpointa mallia, sillä ei me nyt niin taitavia vielä olla ;)





Mutta nyt taitaa olla aika painua pehkuihin, sillä huomenna on luvassa estevalmennusta tuttuun tapaan heti aamuvarhaisella. Mä tykkään ratsastaa aamusta, sillä päivä lähtee silloin oikein mukavasti käyntiin. Edessä on vielä kolme työpäivää, jonka jälkeen saan nauttia lomapäivistä vajaan kahden viikon verran. En valita, vaikka kukkaro tuskin tykkää toimettomana olemisesta. Tällä viikolla ei tosiaan ole tarvinnut olla toimeton maanantaita lukuunottamatta, mistä on osoituksena tämän postauksen kuvat. Ne otettiin tiistaina, kun olimme Erikan kanssa kuvaamassa yhtä projektia videokameralla yömyöhään. Kuvaamisen lomassa nautimme arki-illan tunnelmasta - loppukesän Helsinki on niin kaunis. Asiaa ei pahentanut hyvä seura ja maittava ruoka. Tällaisia iltoja lisää jokaiseen viikkoon 

Onko joku muu löytänyt yhteisen sävelen hevosensa kanssa? :)

16 kommenttia

  1. Kiitos avusta ja huisista seurasta <3

    VastaaPoista
  2. Jos sinua näkee Tuurissa niin saako tulla moikkaamaan?

    VastaaPoista
  3. Ihan oikeesti... Mee ees se helppo B.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Ykköstason kisat on pitkälti lasten kisoja,varsinkin heC. Anna nuorillekkin mahdollisuus äläkä vie tikkaria.

      Poista
    2. Haha sanoinko mä meneväni helppoa C:tä? "Helpointa mallia" käsittää mun mielestä kaikki helpot luokat. Mutta mitäpä sillä on väliä mitä menen, valmentaja sen päättää. Jos se häiritsee, voin startata vaikka luokan ulkopuolisena, niin teille tulee parempi mieli :D

      Poista
    3. Jos tekee treeneissä sulkutaivutuksia kootussa laukassa ja ihan jo laukanvaihtoja, niin ei tosiaan ole HeC tasoinen (eikä HeB:kään). Vaan paljon parempi. HeA kuulostaisi jo realistiselta sun ja Champin taidoille, kyllä te osaatte ;)

      Poista
    4. Ei ne yksittäiset temput ratsukon tasoa ratkaise. Aada varmasti osaisi ratsastaa heA-radan ja Champkin siitä varmasti suoriutuisi 1-tason kisojen edellyttämällä tavalla, mutta olisiko se tarkoituksenmukaista? Eiköhän Aada ja valmentaja kykene päättämään, mikä ohjelma sopii heille juuri nyt näissä kisoissa.

      Eikä kisoissa kukaan mitään tikkareita vie, hassu ajatus :D Hyvin ratsastamalla saa pitää tikkarinsa ja kokeneimmallekin voi käydä rikkoja, hevonen jännittyy tms - tai ratsastaa hevosella, joka ei ole rutinoitunut koulukilpailija ja joka tarvitsee helpompia ratoja kuin mihin ratsastajan taidot riittäisivät.

      Poista
    5. Siis kyllähän mä voisin mennä rämpimään vaativampiakin ratoja, pystyn esittämään vaihdot kolmosina, avot sulut yms kaikissa askellajeissa mutta ei se tarkoita että siinä olisi järkeä :D oonhan mä vielä vuonna 2011 kisannut alue he a ja varmasti kouluratsuna kunnostautuneen eläimen kanssa voisin ihan kiitettävät prosentit vaikka va b repäistä pienellä treenillä (onni on hyvä koutsi). Mutta me kisataan esteitä ja koulukisat on sellaista hauskaa ajanvietettä vaan. Viime vuonna champ oli sata kertaa huonompi ratsastaa ja voitimme luokkamme prosentein 67% niin ehkä mä harkitsen luokkanousua - tai sitten en :D

      Mä saatan hypätä estekisoissakin 90cm ja seuraavana päivänä 120. Riippuu meinaa ihan sen hetkisestä kisakunnosta :)

      Poista
    6. Ja siis nuo luettelemani asiat pystyn esittämään Champin kanssa :)

      Poista
  4. Suunnittelen tässä itse uuden tietokoneen ostamista ja ois kiva kuulla bloggaajilta (koska heillä suunnilleen sama käyttötarkoitus kuin itselläni) mitä koneita ne keyttää ja onko todennut hyväksi. Eli siis mikä tietokone sulla on ja toimiiko hyvin esim. raskaampien editointiohjelmien kanssa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on joku ihan perus HP:n kannettava, joka on ostettu 2012. Siinä on asennettuna yksi jos toinenkin ohjelma aina Adoben ohjelmakokonaisuuksista erilaisiin video-ohjelmiin ja päälle kasa muita ohjelmia. Mun käytössä se välttää, mutta kyllä se kuulemma on hidas kuin synti (näin sanoo veljeni, jonka kone on pelaamiseen tarkoitettu ja erittäin tehokas). Kyllä mulla olisi käytössä parempi pöytäkonekin, mutta siinä ei ole noita ohjelmia. Ja tuon veljeni koneen saan vissiin itselleni nyt, kun hän osti vielä paremman.

      Eli lyhyesti sanottuna mä en osaa auttaa, sillä pärjään toistaiseksi hyvin ihan tuolla kivikautisella läppärillä :)

      Poista
    2. Tän parempaa apua en kaivannutkaan, kiitoos!:)

      Poista
  5. Siis vau, todella hienot kuvat! Sun blogissa on kyllä aina niin laadukkaat kuvat ja tekstit, että voin sanoa tämän olevan lempiblogini! Tietysti videotkin ovat mieleen :)

    Kesällä olen harjoitellut pv-tammani kanssa maastoilua. Se on vielä nuori ja ollut maastossa aika hermostunut, mutta kesän aikana ollaan sitkeällä harjoittelulla menty paljon eteenpäin :) Jännä, miten hevonen voi olla täysin erilainen kentällä kuin maastossa! Eikä sille tietääkseni ole tapahtunut maastossa mitään "traumaattista", jostain syystä se vain kyttää ihan kaikkea ja säikkyy pienintäkin ääntä... Kentällä taas ikäänsä nähden rauhallinen. On nämä jänniä otuksia nämä hevoset ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, iso kiitos ♡ toivottavasti viihdyt mukana jatkossakin. Tsemppiä hevosesi kanssa, eiköhän se ala pian sujumaan! :)

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat