lauantai 30. joulukuuta 2017

#936: Vuoden viimeiset treenit

Otetaas vielä yksi ratsastusaiheinen postaus tälle vuodelle - nythän on enää vajaa viikko siihen, että voimme kirjoittaa päivämäärän vuosilukuun uuden numeron. Myöhemmin tällä viikolla on luvassa varsinainen jättipostaus kuluneeseen vuoteen liittyen, mutta sitä saatte odotella ihan vuoden viimeiseen päivään asti. Sillä varauksella tosin, että saan sen kirjoitettua täältä matkalta käsin valmiiksi. Sitä ennen palataan ajassa hieman taaksepäin ja kurkistetaan joulukuun kahteen viimeisimpään estevalmennukseen, joita olenkin jo sivunnut muissa postauksissani. Tässä postauksessa ei kuvilla revitellä, mutta videoita on sitten senkin edestä!

Kuten jo aiemmassa postauksessa viittasin, olimme jokunen viikko sitten Riders Innissa hyppäämässä vuoden viimeiset ratatreenit kisojen sijasta. Tarkoituksenani oli tuolloin osallistua vuoden viimeisiin kisoihin, mutta aikataulujen vuoksi valitsimme lopulta treenit Hyvinkäällä valmentajan silmän alla. Valinta oli loppujen lopuksi oikeinkin hyvä, sillä saimme tehtyä yhtä jos toista korjausta toistojen kautta. Kisoissa kun noita omia virheitään ei pääse korjaamaan sen yhden radan jälkeen, joten siltä osin valmennus on aina parempi vaihtoehto. Tietysti kisatilanteita pääsee harjoittelemaan vain kisoissa, joten sitäkään ei pitäisi jättää kokonaan pois.




Riders Innin treenit menivät oikeasti todella kivasti. Teimme alkuun ihan tavallisen kisaverryttely-tyyppisen lämmittelyn, jossa tulimme ympyrällä yhtä pystyä molemmista suunnista. Tässä ei ollut oikeastaan mitään ongelmaa, kunhan muistin säilyttää tuntuman tasaisena, enkä oikonut kaarteesta ulos tai toisaalta tehnyt ylimääräistä mutkaa. Tasaisuus on kaiken a ja o, mutta siihen päätyminen on sitten aina asia erikseen.. Tällä kertaa emme lämmitelleet ollenkaan okserilla, vaan siirryimme suoraan pystyn jälkeen linjalle, jossa oli viisi laukka-askelta pystyltä okserille. Tuota väliä tulimme alkuun kuudella laukka-askeleella, lähinnä hakeaksemme kontrollia hieman innokkaasti työskentelevään Macoon. Kun kontrolli oli saavutettu, pystyimme jatkamaan hyvin viidellä laukka-askeleella, eikä sekään tuottanut mitään ongelmia etenemisen suhteen. Enemminkin musta tuntui välillä, että väli jäi jopa liiankin ahtaaksi viidelle laukka-askeleelle.

Kun suora linja sujui ilman suurempia virheitä, lähdimme suorittamaan tehtäviä ratana. Rata oli ihan kiva, sillä tekemistä riitti varsinkin esteiden noustessa valmennuksen loppua kohden isommiksi. Koko homma alkoi diagonaalilla olevalla pystyllä, josta matka jatkui tuolle ensimmäisenä hypätylle linjalle viidellä laukka-askeleella. Siitä jatkoimme kaarteen läpi diagonaalilla olevalle pystylle, josta olikin suhteutettu linja takaisin suoran linjan ensimmäiselle esteelle eli pystylle. Radan viimeisenä osana oli suoralla linjalla pysty kaarteesta ulos, josta jatkettiin loivalla kaarevalla tiellä suhteutettu linja okserille. Kaikki välit olivat sujuvia, joten vaikein asia taisi olla osuminen linjojen ensimmäisille esteille. Toki väleissä sai tehdä puolipidätteet ja tarvittaessa ratsastaa hieman sisä- tai ulkokaarteesta, mutta mihinkään kikkailuun ei tarvinnut lähteä. Ja hyvä niin, sillä mulle tärkeää on opetella oikeasti sujumaan siellä radalla. Niin monta vuotta tuli ratsastettua takaperin, mikä toi esiin sitten jälkikäteen monia ongelmatilanteita. Nykyiset esteradat ovat sen verran moderneja, että niillä halutaan edetä kunollisessa laukassa esteiltä toiselle.

HOX! Taas yksi syy olla kirjoittamatta blogia Thaimaassa. Täällä ei pääse YouTubeen ainakaan tällä hotellin koneella, joten en voi linkittää tai upottaa postaukseen videoita. Näette ne kuitenkin mun kanavalta YouTubesta nimellä Aadan hevoselämää (kaksi viimeisintä videota). Lisään ne tähän, kun palaan Suomeen :)


Riders Innin treenin jälkeen meillä oli reilun viikon hyppytauko, jonka perään treenattiin vuoden viimeisen kerran kotona ennen hevosen ja mun lomailua. Kuten tapana on, pyrin pitämään kerran talvessa ja kerran kesässä sellaisen vähän kevyemmän jakson, jolloin hevonen kyllä vähintään kävelee päivittäin, mutta ei missään nimessä treenaa saati esimerkiksi hyppää ollenkaan. Hyppyloma on yleensä ajoittunut vuodenvaihteeseen ja se on kestänyt parista viikosta jopa kolmeen. Macon kanssa tällaista ei ole aiemmin tietystikään tehty, mutta mun loman aikaan se olikin järkevä pitää sillekin. Olisin halunnut, että ruuna olisi päässyt maastoilemaan päivittäin loman aikana esimerkiksi ihan käynnissä, mutta kelien ja kuskin puutteen vuoksi se ei nyt ollut mahdollista. Ehkä sitten toisella kertaa!

Viimeinen treeni kotona meni kyllä yli odotuksien, joten vuosi oli hyvä kasata pakettiin, Valmennuksen lopuksi pohdimme hieman valmentajan kanssa sitä, missä me ollaan nyt ratsukkona ja mitä kaikkea on tullut opittua kuluneen puolen vuoden aikana. Paljon. Jo ihan viimeisten parin kuukauden aikana tuntuu siltä, että olisimme harpanneet valovuoden eteenpäin. Kauheasti on tietysti tekemistä, mutta sitähän tämä harrastus lopulta on. En selitä tähän postaukseen sen pidemmillä puheilla valmennuksen kulkua ja tehtäviä, sillä aasialaisella tietokoneen kirjaimistolla on super hidasta ja ärsyttävää kirjoittaa - halutessanne näette kuitenkin valmennuksen videolta. Siitä toivottavasti välittyy lisäksi ne fiilikset, joilla vuoden lopettelin estevalmennuksien suhteen. Ilolla kohti vuotta 2018!

Eli en tässä nyt kirjoittele sen kummemmin, vaan suuntaan nukkumaan. Huomenna julkaisussa piti olla koko vuoden 2017 kattava postaus, mutta ehdin kirjoittaa sen lopulta vain puoliksi valmiiksi. Tuntuisi hassulta julkaista jotain puoliksi tehtyä, joten siirretään julkaisua päivällä eteenpäin. Tässä kohden toivottelen siis jokaiselle teistä aivan ihanaa vuodenvaihdetta, palataan asiaan jälleen ensi vuoden puolella. Ja hei, tehdäänhän me kaikki yhdessä vuodesta 2018 kaikkien aikojen paras vuosi!

Ihanaa vuodenvaihdetta teistä jokaiselle ja iso kiitos kuluneesta vuodesta :)

6 kommenttia

  1. Hyvää uutta vuotta ja kiitos sinullekin kuluneesta vuodesta, sun blogia on kiva seurata! :) Ne sun kanavan uudet videot oli myös huippuhyviä :)

    VastaaPoista
  2. Rakastan näitä postauksia, ja kuvat on aivan ihania! Muuten, asuuko Champ nykyään Hingunniemessä? Eikö se muuttanut ulkomaille vai oliko se siellä vain myyntitallilla oottamassa uutta kotia? Aika nopeasti lähti kiertoon jos se oli jo myyty jollekin ulkomailla :/ mutta onneksi palasi Suomeen ja sellaiseen kotiin josta tuskin laitetaan heti kiertoon! -Jos se siis asuu siellä, oon nähnyt siitä kuvia sieltä mutta en oo aivan varma onko se myyty sinne vai onko se siellä atm jostain muusta syystä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Champ asuu nykyään kyllä Hingunniemessä, mutta se ei ole kiertänyt missään. Myin sen aikanaan Nikelle, jolta se on mennyt sovitun mukaisesti seuraavaan kotiinsa eli Hingunniemeen. Ei siis ole kierrellyt missään :)

      Poista
  3. Hei ja onnea uudesta hevosesta, palasin lukemaan blogiasi pitkän ajan jälkeen. Muistelen, että joskus kerroit, että tipuit hevoselta ja sinulla jäi olkapäähän siitä joku vamma? Itselläni on käynyt samoin, eli tipuin ja toinen solisluuni murtui. Toinen olkapääni on sen vuoksi toista lyhyempi ja vähän alempanakin. Haluaisin kysyä, että vaikuttaako tällainen "toispuoleisuus" omaan ratsastamiseesi, joudutko esim. kiinnittämään enemmän huomiota siihen, että kädet ovat tasan yhtä kaukana hevosen kaulasta tms.? Tätä ei kyllä sinusta tai ratsastamisesta mitenkään huomaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja tervetuloa takaisin lukijaksi! :) Kyllä vain, vuonna 2012 kaaduttiin hevosen kanssa ja solisluu katkesi kolmeen osaan. Tästä johtuen oikea hartija on 2cm lyhyempi ja alempana kuin vastaparinsa. Mä en huomaa tätä normaalissa elämässä juurikaan, mitä nyt istun vähän vinossa herkästi ja olkapää "rutisee" ihan kunnolla sitä liikuttaessa. Ratsastaessa ei vaikuta aktiivisesti, toki tuki pitää olla kunnolla kyljessä kainalon alapuolella. Mutta ei muuten juuri huomaa! Ainoa, missä selkeästi vaikuttaa, on vasemman jalan varpaiden kääntyminen esteillä ulos: kun oikea hartija on alempana, painuu oikea kylki vinoon ja siirtää lantion painoa vasemmalle, jolloin vasen lantio aukeaa enemmän ja kääntää polven linjaa ulos, jolloin varpaat kääntyvät ulospäin :)

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Yhteistyössä