lauantai 24. marraskuuta 2018

#1027: Asia, josta en nauti

Elämästä pitää nauttia täysillä. "Ota kaikki irti arjestasi" ja "tee sitä, mitä rakastat". Niinhän meille sanotaan joka päivä ja joka suunnasta. Tämä on todellakin tilanne, johon tulee pyrkiä empimättä. On kuitenkin valitettava fakta, että toisinaan ihmiset joutuvat tekemään asioita, jotka eivät ole niitä kaikista mieluisimpia - tai joista ei nauti alkuunsakaan. Joskus sinulle rakkaat asiat pitävät sisällään alueita, jotka mieluusti skippaisit ja jättäisit tekemättä. Niin, myös hevosurheilu pitää sisällään näitä asioita.

Joku ei tykkää varusteiden putsaamisesta. Toisen mielestä pitkät loppukävelyt ovat turhauttavia. Moni asia ei varmasti kuulu suosikkeihin, vaikka niitä on tehtävä ihan hevosen ja ratsastajan hyvinvoinnin ja asioiden sujuvuuden takaamiseksi. Mutta mikä on se asia, josta en itse hevosurheilussa niin kauheasti nauti? Asia, jota kuitenkin teen yllättävän usein vuoden ympäri? Klippaus. Hevosen karvojen ajeleminen, jotta se pysyisi siistin näköisenä ja treeniä ajatellen helpommin kuivateltavana. Siinä se tuli sanottua: en tykkää klippaamisesta.

Mutta mikä on saanut mielipiteeni tähän suuntaan? Miksi klippaaminen ei ole suosikkipuuhaani, vaikka olen sitä tehnyt ratsastuskouluajoista alkaen? Syitä on monia, ja yksi ehdoton on se, miten paljon hommaan kuluu aikaa. Toisaalta kaikki ne pikkukarvat, joita vaatteisiin ja ihoon tarttuu urakan aikana, ovat ehkä ärsyttävintä maailmassa. Klippausvaatteet on pakko pitää ihan omana kokonaisuutenaan, sillä monesta pesukerrasta huolimatta karvat eivät yksinkertaisesti irtoa vaatekappaleista mihinkään, ja kutittavat jälkikäteen ihoa kuin kiusatakseen. Ja viimeisenä klippaamisesta aiheutunut sotku ja kaikkien tarvikkeiden putsaus operaation jälkeen on ihan vihoviimeistä touhua. Sanonpahan vaan, että ikuinen kesä olisi tästä syystä loistava vaihtoehto Suomeenkin. Eipähän hevoset kasvattaisi niin pitkää karvapeitettä!

Postauksen kuvista kiitos Elli Heimonen!

Listasin helposti monia miinuskohtia klippaamiseen liittyen. Miksi ihmeessä sitten teen koko hommaa, jos ensimmäinen reaktio on negatiivinen? Syy tähän on sekin yksinkertainen: lopputulos voittaa negatiiviset tuntemukset, joita operaation aikana herää. On oikeastaan ihan terapeuttista hiljentyä kuuntelemaan klipperin ääntä ja viettää hevosen kanssa kiireetöntä aikaa sen vajaan parin tunnin verran, joka koko hevosen klippaamiseen päästä kavioihin lopulta kuluu. Onni on myös erittäin helposti klipattava hevonen, joka ei sano pahaa edes siitä, kun sen otsaa ajellaan kaljuksi. Oikeastaan ruuna nojaa päätään mahaani, kun yritän taituroida sen silmien ympärystä siistiksi. Ja kyllähän se lopputulos on vaan niin paljon siistimpi kuin karvaisempi hevonen. Ainoa toiveeni olisi, ettei operaatiota tarvitsisi vain tehdä niin kamalan usein.

Eikai sitä tarvitsisikaan. Maco ei kasvata karvaansa sen nopeammin tai sen tuuheammaksi kuin keskivertohevonen, mutta olen saanut aikoinani kasvatuksen Keski-Euroopan työreissuilta siihen, että treenissä olevan hevosen tulisi olla siisti päivästä toiseen. Oman hevosen kohdalla pidempi karva näyttääkin siis silmiini epäsiistiltä. Tilanne on hassu, sillä en koe vastaavaa tunnetta katsoessani muiden hevosia. Saman ilmiön olen huomannut kyllä muillakin tallikavereillani: heidän mielestään heidän hevosensa ovat todella karvaisia, kun taas itse katselen niitä lähinnä miettien, miten hyvältä ne nyt näyttävät. Ehkä kyse onkin oravanpyörästä ja siitä, että klippauksesta on tullut tapa toimia. Valmentajani esimerkiksi kertoi, että hän klippasi hevosensa aikoinaan myös sen ollessa sairaslomalla. Toisaalta toinen valmentajani ei klipannut hevostaan edes talvella, koska se ei kasvattanut mammuttikarvaa.





Klippaan Macon talvikaudella yleensä noin kuukauden välein, joskus vähän useammin. Lyhimmillään väli kahden klippauksen välillä on ollut parisen viikkoa, pisimmillään varmaan kolme kuukautta. Klippaaminen ajoittuu pääsääntöisesti kisojen tai muiden merkittävämpien tapahtumien yhteyteen, joissa haluan hevosen näyttävän siistiltä. En valehtele sanoessani, että olen monesti mennyt valmennukseen pyydellen anteeksi sitä, miten karvainen Macon on ollut. Tai anteeksi pyyteleminen on ehkä vähän turhan isosti sanottu, mutta kuitenkin - jotenkin on ollut pakko tuoda esiin se, että "eihän tämä normaalisti näytä tältä, mutta kun nyt ei vaan ehtinyt tekemään asialle mitään". Ja ihan totta, ei kukaan olisi osannut kiinnittää asiaan muutoin edes huomiota. 

Eli kyllä, katson kriittisesti omaa tapaani toimia tässäkin tilanteessa. Fiksumpi säästäisi aikaansa ja hermojaan klippaamalla harvemmin, sillä eihän sitä tarvitsisi niin useasti tehdä. Toisaalta en ainakaan toistaiseksi koe, että mun tarvitsisi vaihtaa tätä toimintatapaani muuhun. Se, miltä oma ratsu näyttää heti klippaamisen jälkeen, on yksinkertaisesti niin paljon sitä karvaista nelijalkaista parempi vaihtoehto. Mutta kuten aina, ei pidä koskaan vannoa toteuttavansa jotakin aatetta loppuelämäänsä. Tiedä sitä, josko joskus lopetan klippaamisen kokonaan. Ehkä. Todennäköisesti en. ;)

Klippaatko sinä hevosia? Miksi tai miksi et?

20 kommenttia

  1. Voisiko semmoinen kuitukangashaalari, joita saa esim Motonetista alle viiden euron, auttaa tuohon vaatteiden sotkeutumispulmaan? Minulla ei ole hevosta eikä mitään klippaamiskokemusta, mutta tällainen "Pirkka-niksi" juolahti mieleen. Kiitos kivasta blogista��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvä vinkki - kiitos! Olenkin kuullut, että jotkut käyttävät esim. opiskeluhaalareita tässä tarkoituksessa :)

      Poista
  2. En kyllä ymmärrä tuota jatkuvaa klippaamista ollenkaan. Kuten sanoit karva ei ole edes kasvanut paljoa ja silti klippaat pian. Mutta tosiaan sun asia kun oma hevonen. Mutta eikö hevoselle ole haittaa kun ei saa karva olla kesälläkään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se kasvaa, mutta ei toki sellaiseksi mammuttikarvaksi, joka on monella ei-klipatulla :) en uskalla ottaa kantaa tuohon, onko siitä jotakin haittaa, kun en tieteellisesti tätä tiedä. Varmasti jos hevonen on kovin ötököille arka, on siitä kesällä haittaa. Siksipä en viimekään kesänä klipannut ennen kuin pahin ötökkäaika oli ohitse :)

      Poista
  3. Käyköhän hevosella kylmä jalkoihin ja esim. mahaan mitä ei saa niin hyvin suojattua? Aina oon pohtinut mutta en oo saanut ikinä kunnon vastausta :D muuten oon kyllä itekkin ihan klippaamisen puolestapuhuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahan saa onneksi nykyään suojattua mahaläpällä, jos niikseen tulisi. Jaloissa hevosella ei ole niin paljon lämmönkarkaamista, mutta toki karvapeite suojaa siinäkin ihan samalla tavalla kuin muussakin kropassa. Jos hevonen tarhaisi koko päivän ulkona kovassa pakkasessa, ei klippaaminen olisi varmastikaan paras vaihtoehto. Meillä tarhausaika on vain viitisen tuntia tai halutessa pidempään, joten tilanne on siltä kannalta vähän erilainen. Ihan kovimmilla pakkasilla oon jättänyt itsekin jalkoja ja päätä klippaamatta :)

      Poista
  4. Hahaa, sä varmaan pyörtyisit mun karvamammuttien vieressä :D
    Molemmat on tosin pihattoasukkeja, joten pitäköön karvansa. Poni oli viime talvena vielä pakko klipata, kun ei se muuten jaksanut liikkua lapsien ratsastamana edes pakkasilla, valehtelematta sen karva on paikoitellen kymmenenkin senttiä pitkää (peppu, kainalot yms.). Se klipattiin päätä ja jalkoja lukuunottamatta kokonaan ja näyttihän se hassulta kun ne jalat oikeasti on tosi karvaiset. Mutta meillä ei ole maneesia ja lisäksi tarhasi koko päivän. Kesälläkin oli välillä pakko vetäistä leveät raidat kylkiin, silloin jätin karvat selän ja pepun päälle, mutta kyljet, kaula ja maha klipattiin, niin jo jaksoi taas tehdä töitä vaikka oli kuumakin. Selkään jätettiin karvat, jotta ei tarvinut pikkusateilla loimittaa. Ja koska poni on ruskea, niin kaikki rajat kyllä näkyi paljon selkeämmin mitä harmaassa/valkoisessa näkyy. Klipattu aluea oli niin paljon vaaleampi.
    Nyt kun jäi kesällä eläkkeelle ja siirtyi pihattoon, niin on karvat saaneet jäädä ja kyllä sitä onkin.
    Käytössä olevan hevoseni klippaan aina keväällä, kun alkaa olla sen verran lämpöiset ilmat, että tarkenee pihatossa loimitettuna. Tämä siksi, kun hikoilee läpi talven niin hirmuisesti että kuivattamasisessa on aina oma hommansa. Ja se keväinen karvanlähtö on tämän kohdalla jotakin ihan naurettavaa, koska se irtoaminen alkaa jo tammi-helmikuussa ja jatkuu sinne toukouulle asti. Karva ei ole niin pitkää kuin ponilla, mutta se on todella tuuhea. Ei ole tarvinut loimea edes 30 asteen pakkasessa (on sillä tosin vähän rasvakerrostakin lämmittämässä, vaikka sitä on kuinka yritetty hoikistaa).

    Ja klippauksen pahin puoli on tosiaan ne vaatteisiin tarttuvat pistelevät karvat. Tosin kun pidempää karvaa vetelee, niin ei ole niin pahaa, mutta sellaista jo klipattua karvaa ajellessa ne oikein tarraa kunnolla kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuulostaa erittäin järkevältä tavalta klipata kukin hevosesi! Tekisin varmasti itse aivan samoin :) Samalla tavalla se oma hevonen olisi klippaamatta talvella, jos se tarhaisi kellon ympäri pihatossa tai jos asuisimme jossain, missä pakkaset ovat lähestulkoon aina -20 astetta pidemmän aikaa. Täällä etelässä kun on lyhyempi tarhausaika ja suhteessa vähän lämpimämpi sää, niin voi hyvin pelata klippauksen kanssa vaihdellen sitä, klippaako raajoja vai ei. Ihanaa alkavaa talvea sulle :)

      Poista
  5. Moi, kiva postaus!
    Julkaisit pari vuotta sitten postauksen, jossa kerrot grip-ratsastushousuista ja erityisesti Horse Comfortin tummansinisistä housuista. Osaatko sanoa, ovatko nää housut vielä mukavat, vai onko materiaalit kehittyneet sen verran, että tuntuvat nykyään jäykiltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos, kiva kun pidit :) Nuo housut eivät enää ole mulla käytössä, sillä niistä hajosi kovassa käytössä vetoketju (en myöskään myönnä, että kasvoin niistä vähän ulos, haha ;D) mutta materiaaliltaan olisivat varmasti edelleen mulla käytössä! Grippien vuoksi housut eivät olleet yhtään niin jätkät kuin normaalisti kokopaikalliset ovat. Iso plussa siis niille edelleen :)

      Poista
  6. Vaikuttaa siltä, että olet pakkomielteisyyteen taipuva persoona. Toivottavasti et aja itseäsi loppuun, koska voi olla että tuolla menolla burn out tai vastaava voi odotella jo ennen kolmikymppissynttäreitä. Toivotaan toki ettei näin käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä suotta huoli, tällaisia merkkejä ei onneksi ole havaittavissa oikeassa elämässä - tykkään puuhastella ja nautin tekemisestä, mutta osaan todella myös ottaa rennosti ja mikä parasta, en stressaa juuri koskaan, vaikka olisi miten painetta tehdä asioita :) ihanaa alkavaa talvea sulle!

      Poista
  7. Voisit yrittää vaikuttaa hevosen karvan kasvuun, esimerkiksi loimittamisella. Olin jokin aika sitten kisoissa Stable Novassa ja huomasin että Macon karsinan ikkuna oli auki.. Ja päällä pelkkä talliloimi, vaikka veto käy jatkuvasti. Tämä varmasti vaikuttaa karvan kasvattamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pidin sitä puoli tuntia auki, kun oli hyvä sää tuolloin. Muutoin ikkuna on ollut auki viimeksi syyskuun alussa :) Macolla on tallissa nyt 400g ja ulkona mukaan näillä plusmiinus 0-säillä 150g. Enempää en viitsi laittaa, kun on lämmin kuitenkin loimien alta. :)

      Poista
    2. Siis hepalla noin paksut loimet jo nollakelilllä. Mitä meinaat laittaa kun on oikeesti paljon pakkasta..

      Poista
    3. Kuten huomaat, tekee miten päin vain, on aina joku eri mieltä ;)

      Poista
  8. Tiedän, että jokainen tekee asiat tyylillään.. Mutta pakko kysyä, jos Macolla on jo nyt tallissa 400g toppis, mitä meinaat laittaa kun on vielä kylmempää? ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talliin en varmasti enempää, koska meillä on kivitalli ja se on jo nyt "kylmä" eikä laske siitä alemmas :) ulos enemmän sen mukaan, miten kylmä tulee!

      Poista
  9. Mä ymmärrän kovassa valmennuksessa olevan ja kilpailevan hevosen klippaamisen talvella. Vaikka välillä ratsuihmisten klippausinto kummastuttaa kun pyörin myös ravipuolella. Vaikka klipataanhan sielläkin nykyään, suokkeja varsinkin.

    Noin muuten ajattelen että hevosella kuuluu olla karva ja sen kuuluu olla talvella vähän pidempi. Samalla lailla kuin sille kuuluu turpaan tuntokarvat. En osaa pitää sitä epäsiistinä.

    Välillä tulee sellainen tunne että tämä nykyajan karvakammo mikä varsinkin naisia riivaa on siirtynyt myös hevosiin. On "epäsiistiä" tai "likaista" jos ei ole sääret sileinä. :D

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat