maanantai 26. elokuuta 2013

#221: Valmennusmietteitä

Yritin ladata teille puhelimestani pitkähköä videota viime perjantaina ratsastuksesta naapuritallimme kentällä, mutta videon pituudesta johtuen sitä ei voinut lähettää sähköpostitse ja joudun siirtämään sen piuhan avulla koneelleni joskus tulevaisuudessa. Toivottavasti tosin mahdollisimman pian! Tämä postaus on todella tekstipainotteinen ja nämä muutamat kuvat ovat otettu puhelimella tai leikkauksina videoista, joten koittakaa kestää..
 
Viime viikon torstaina ja lauantaina olivat vuorossa valmennukset, joista ajattelin kertoa teille hieman tarkemmin. Tällaisesta kattavammasta valmennusselostuksesta onkin jo hetki aikaa, joten toivottavasti pidätte! Aloitetaan ensiksi vaikka torstain kouluvalmennuksesta, jonka Sanna meille piti.
 
Olin tunnilla yhdessä toisen yksityisratsukon kanssa, joka käy läpi melko samantyyppisiä ongelmia hevosensa kanssa: suoruutta, tuntuman tasaisuutta ja omaa istuntaa. Sovimme hyvin pariksi tunnille, sillä vaikka hevosemme ovat oikeastaan todella erilaisia, auttavat samat harjoitukset ja tehtävät molemmille! Ennen valmennuksen alkamista Sanna pyysi meitä verryttelemään itsenäisesti kaikissa askellajeissa, jotta pääsisimme heti työskentelemään kunnolla tunnin alusta asti. Halusin kuitenkin olla valvovan silmän alla koko ratsasuksen ajan, joten kävelin aluksi todella pitkät alkukäynnit ja aloittelin vasta Sannan saavuttua maneesiin.

Jottei postauksesta tulisi ihan kuvaton, laitan sekaan eiliseltä otetun kuvan. Olimme Champin kanssa iltamaastossa ja oli
niin nättiä! Ruuna sai baanata niin kovaa kuin halusi, se oli ihan sairaan innoissaa ja ihan läpimärkä maaston jälkeen :)
Lähdimme hakemaan tasaista tuntumaa ja eteenpäinpyrkimystä isolla pääty-ympyrällä. Aloitimme vasemmassa kierroksessa, joka on meille molemmille helpompi kierros: vielä muutama kuukausi sitten Champ oli helpompi oikeaan kierrokseen, joten on positiivista, että vaikea suunta on välillä vaihtunut! Syy tähän oikean kierroksen vaikeuteen tulee myöhemmin esille. Meidän oli tarkoitus ajatella kaikki tekeminen nimenomaan suoruuden kautta ja ulkoapujen tuella. Ulko-ohja kontrolloi hevosen ulkolapaa ja liiallista sisäpohkeen käyttämistä tuli välttää. Champin kanssa tuli ajatella aktiivista ja hieman tavallista lyhyempää käyntiä, sillä liian pitkien askelien saattelemana se häviää helposti altani ja käynti muuttuu passitahtiseksi. Kun selän sai hyvin mukaan lyhyemmässä käynnissä, lähdimme vähitellen pyytämään ruunalta isompaa käyntiä. Ero edelliskertoihin oli jo tässä vaiheessa suuri!
 
Ravissa ajatuksena oli edelleen se sama ulkoavuilla tukeminen. Lähdimme ravaamaan ja hevonen ei tuntunut aivan niin hyvältä kuin aiemmin. Varsinkin oikeaan kierrokseen se vastusteli todella paljon, lähinnä heittelemällä päätään  ja työtämällä kieltään ulos. Yritin pitää oman käteni tasaisena ja tuntuman hevosen suuhun koko ajan niin, ettei pään viskomisenkaan aikana ohja päässyt löystymään. Tätä kesti hetken aikaa ja olin jo vähän epätoivoinen - tähänkö koko tunti menisi, mistä kiikastaa? Otimme hieman laukkaa ja heti nostosta lähtien Champ oli todella haluton liikkumaan eteenpäin. Laukkasin puolikkaan ympyrän verran ja pysäytin sen. Olin laittanut hevoselle pienet pintelinpatjan palaset satulan ja huovan väliin ihan kokeillakseni, olisiko sillä vaikutusta hevosen toimivuuteen. Satulahan siis todettiin sovituksessa Champille täysin sopivaksi ja nyt tuli ainakin todettua, ettei tuollaisia omia viritelmiä tarvita! Kun otin pintelipatjat pois satulan alta ja lähdin uudelleen liikkeelle, oli allani täysin eri hevonen.

Tässä erittäin huonolaatuinen kuva (varjostukset jne eivät erotu) piirrustustekeleestäni, jonka aloitin viime viikolla ja joka
jäi pahasti kesken.. Katsotaan, jos saisin tehtyä sen valmiiksi tässä viikon aikana ja skannaisin sitten koneelle!
Vasempaan kierrokseen hevonen oli parempi kuin koskaan - valehtelematta! Sanna totesikin, että nyt mulla on allani hevonen isoilla liikkeillä ja omalla moottorilla. Se oikeasti vain halusi mennä eteenpäin ja liikkui niin tyytyväisen näköisenä, että hymyilin kuin Naantalin aurinko. Oikean suunnan ongelmat tuntuivat pienentyneen viime kerrasta kymmenesosaan, sillä viimeksi emme meinanneet päästä pitkää sivua ilman laukanvaihtoa ja nyt pystyin lisäämään laukkaa suorilla ilman, että Champ yritti tarjota vaihtamista.
 
Voitte kuvitella, miten iloinen olin tuon tunnin jälkeen. Perjantaina jatkoin samaa fiilistä naapurikentällämme ja lauantaina hyppäsimme aamulla ennen töitäni. Piude tuli pitämään mulle ja eräälle toiselle yksityisratsastajalle (tosin eri ihminen kuin koulutunnilla) valmennusta ja hyppäsimme viimeksi kuvailemaani harjoitusta: ravilähestymisellä maapuomi - ristikko - 5,5m - okseri - 6m - pysty. Tehokasta ja hyvää jumppaa hevoselle! Tuossa alla on videokooste, en tajua miksi laatu meni noin huonoksi..
 
 
Aloitimme tunnin kuten edellisenkin estevalmennuksen: Piude laittoi kaksi maapuomia viiden laukka-askeleen päähän toisistaan ja tulimme tätä ensin ravissa, jonka jälkeen luonnollisesti laukassa. Tarkoituksena oli pitää hevonen suorana ja samassa laukassa koko linjan ajan. Molemmissa askellajeissa tarkoituksena oli ratsastaa puomien sijaan vain tahtia ja tempoa, jolloin puomit tulivat mukaan ns. itsestään. Jos puomeja alkoi jahtaamaan, ei paikat yleensäkään sopineet hyvin ja homma meni sähläämiseksi.
 
Muistanette varmaan, kun valitin viimeksi tätä tehdessämme, ettei hommasta meinannut tulla laukassa yhtään mitään. Tulimme tehtävää oikeassa laukassa tällöin varmaankin 50 kertaa putkeen ja aina Champ vaihtoi laukan viimeistään toisen puomin päällä. Tein perjantaina itsekseni todella paljon avoja oikeassa laukassa ja ratsastin muutenkin edelliset kerrat hevosta normaalia tarkemmin, ja tulos oli todellakin nähtävissä. Laukka ei vaihtunut kuin kerran ja sekin oli ensimmäisen puomin päällä horjahtaessani itse Champin tehdessä ison loikan. Pystyin säätelemään hevosen tahtia ja askelten pituutta haluamallani tavalla, asettamaan kumpaan suuntaan tahansa ja kaikki tämä ilman, että hevosella oli edes ajatusta laukanvaihdosta. Toki liioittelin ensimmäiset kerrat tehden puomien välissä avotaivutusta, mutta nopeasti pääsin hevosen suoristamaan ja tekemään linjan normaalisti. Piude totesikin, että nyt mulla on hevonen ohjan ja pohkeen välissä. Se on paljon sanottu, sillä Piudelta näitä kehuja ei liiaksi asti kuule!

 
Puomilinjan jälkeen jatkoimme verryttelyä innarikavalettien avulla, mutta siitä en kerro sen enempää - videolla näätte pienen pätkän tästä. Välit olivat kolme metriä, mikä oli hieman pidempi kuin viime kerralla ja näin ollen pystyin tulemaan ihan normaalilla laukalla sisään ja jatkamaan samassa temmossa koko tehtävän ajan.
 
Sitten itse hyppäämiseen! Sisään sai tulla hieman normaalia lyhyempää ravia, sillä välit eivät todellakaan olleet pitkät näin isolaukkaiselle hevoselle. Liian hätäisen sisääntulon seurauksena oli nopeat ja selättömät hypyt, joita emme tietenkään hakeneet. Aloitimme ihan pienistä korkeuksista ja teimme paljon toistoja. Mun piti itse kiinnittää huomiota omaan ylävartalooni ja ajatella ponnistuksessa tiukkoja syviä vatsalihaksia, jotten sukeltaisi hevosen kaulalle. Koska tehtävä oli todella yksinkertainen ja hevonen hoiti hyppäämisen itse, pystyin keskittymään täysin esimerkiksi omien jalkojeni asentoon hypyissä.


Lopuksi tulimme kerran linjan niin, että nostimme okseria hieman isommaksi ja kerran niin, että pysty oli isompi. Mitään ihmeellisiä korkeuksia nuo eivät olleet, vaan halusimme nimenomaan tällä jumpata hevosta ja antaa sille hieman ajattelemista. Oli kyllä todella kiva tunti tämäkin! Piuden sanojen mukaan Champin kanssa pitää vain oikeasti alkaa tekemään töitä humputtelun sijaan, sillä vain sitä työtä tekemällä tuloksia saa aikaiseksi. Helposti itsekseni ratsastellesani jään tekemään liikaa samoja asioita. Nyt viimeaikoina olen tosin alkanut tekemään monipuolisemmin kaikkea - koonnut hevosta, tehnyt avoja ja väistöjä jne. Pitää olla tiukkana myös tulevaisuudessa ja jättää hömpöttelyt kevyemmille päiville!

18 kommenttia

  1. Vitsi miten kivaa, kun pääsette taas hyppäämisen makuun :) Hyvännäköistä menoa, on sulla hieno hevonen, ja miten eleettömästi ratsastat, vau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) onhan se ihan superia, kun kengät nyt pysyisi kyydissä mukana!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Luitko ollenkaan tota tekstiä??? Siellähän se lukee, SILMÄT KÄTEEN

      Poista
    2. Joo en tiedä miten se noin meni :D

      Poista
  3. mikä ton piuden oikee nimi on? :D

    VastaaPoista
  4. Champ hyppää niin kevyesti! :)

    VastaaPoista
  5. Champ menee niin rennon näköisesti, ja sun istunta on niin ihana ♡ Te ootte tosi hyvä pari, ja todella hienon näköistä menoa.

    Jatkakaa samaan malliin! :)

    VastaaPoista
  6. Etkö pelkää sitä, että jänteet rasittuvat nyt kun kaviomekanismi ei toimi ihanteellisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, en oikeastaan. Syötän sille nyt kuitenkin samalla tosi kallista MSM-sekoitetta, ihan ennaltaehkäisevästi. Ei se kaviomekanismi niin paljon normaalista poikkea noiden kanssa, olishan Champ alkanut tämän kesän aikana jotenkin oireilemaan, mikäli normaalia käyttöä haittaisi :) ammattitaitoinen kengittäjä + valmennuspuoli pitää kyllä huolen siitä, ettei ylirasittumista pääse tapahtumaan!

      Poista
  7. On Champ ori vai ruuna????

    VastaaPoista
  8. Mitäää?! XD champ menee noi ihan kevyesti ja "pieniä" ei herranjumala mknkä korkusia te isoillaa hyppäätte? :o me hypätään ratsastuskoulun valmennuksissa korkeintaan 89cm xD nuo on jo varmaaan 130cm XD

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat