Joulukalenterin 14. luukku - Asioita, joita ette tienneet minusta

 

Moni bloggaaja on tehnyt tällaisen postauksen itsestään, joten kirjoitin tämän viime kuussa joulukalenteria varten. Pyrin tuomaan tässä nyt esille asioita, joita ehkä kukaan lukijani - tai ainakaan valtaosa teistä - ei tiedä ennestään. Toki mukana on myös hyville ystävilleni varsin päivänselviä juttuja, mutta koska moni ei mua oikeasti tunne, voi nämä tiedot olla hauskoja joidenkin mielestä!

________________

 

1: RAKASTAN MUSIIKKIA

Tämän haluan tuoda ensimmäisenä esille, sillä se todellakin tarkoittaa juuri eikä melkein tuota asiaa. Verbi 'rakastaa' on aika vahva ilmaus, mutta se kuvaakin tätä tilannetta täydellisesti. Musiikki on yksi niistä asioista, mitä ilman en ehkä koskaan voisi elää. Olen aina ollut musikaalinen ja soitin pitkälle teini-iälle asti kannelta ja yhä edelleen joskus verestelen muistoja virittäessäni sitä kuntoon.

 

Oikeastaan musiikin rakastaminen näkyy nykypäivänä lähinnä sen kuunteluna. Kuuntelen musiikkia ihan aina: aamulla meikatessani, ollessani suihkussa, käydessäni nukkumaan, ajaessani autolla, ollessani tallilla (esim. putsatessa varusteita tai muuta). Equstomissa pystyi laittamaan levyltä koko maneesiin kuulumaan musiikkia ja teinkin viime kesänä kaksi eri levyä, joita soittelin aina ratsastaessani. Tässä esimerkkivideo, jossa musiikki kuuluu taustalla.

 

Mulla saattaa tulla jostakin hyvästä kappaleesta sellainen olo, etten tiedä, itkenkö vai nauranko (esim. tämän biisin kohta 1:30-2:20). Jotkut kohdat vaan ovat sellaisia, että tekisi mieli haljeta onnesta ihan vaan kuunnellessaan. Välillä kappaleissa iskee sanat, välillä melodia tai rytmi. Jos jotakuta kiinnostaa musiikkimakuni, niin täällä on esimerkkejä kappaleista, joita olen kuunnellut. Nuo ovat aika vanhoja kaikki, mutta uudempia soittolistoja en ole tehnyt.

Reilun vuoden vanha kuva, Tukholma syksyllä 2012

2: OLEN TODELLA SOSIAALINEN

Kyllä, sitä todella olen. Puhun paljon ja lähinnä turhaa, mutta yleensä vihaan olla hiljaa. Jos olen joskus kotona viikonkin yksin, puhun aivan kauheasti päästessäni ihmisten ilmoille. Silloin muilla ei ole kauheasti puheenvuoroja.. Sukuvika, sanoisin.

 

Tutustun helposti uusiin ihmisiin, enkä vierasta jutella tuntemattomille. Ehkä vähän turhan laaja yleistys, sillä tietysti elämässä tulee tilanteita, jolloin voisin mieluumin painua maanrakoon kuin avata suutani saati kysyä jotakin asiaa joltakin ihmiseltä. Monet kaverini ja sukulaiseni ovat kuitenkin yleisesti sitä mieltä, että olen vähän jopa oudon sosiaalinen.

 

3: OLIN LAPSENA TODELLA UJO

Vähän vastakohta tuolle ylemmälle infolle. Äiti ja muut sukulaiseni olivat oikeasti ihmeissäni kanssani ollessani pieni, sillä en vain yksinkertaisesti suostunut puhumaan mitään niin halutessani, enkä myöskään halunnut tutustua vieraisiin ihmisiin. Esimerkiksi ala-asteella en suostunut lukemaan ääneen luokassa, mutta tämä saattoi johtua myös päähänpistosta, jonka keksimme kaverini kanssa..

 

Olin äärimmäisen paljon omissa maailmoissani pienenä ja äitini kävikin mm. tutkituttamassa kuuloni ollessani ala-asteella, sillä hän luuli, etten kuullut mitään kunnolla, sillä en reagoinut usein esimerkiksi nimeäni huudettaessa. Syy tähän ei kuitenkaan ollut kuulossani (joka todettiin erinomaiseksi), vaan siinä, että elelin ihan omissa maailmoissani.. En tiedä missä vaiheessa tämä muutos yltiösosiaaliseksi sitten tapahtui, mutta aika suuri vastakohta!

Kevät 2013

4: KAVERINI OVAT HYVIN MONENLAISIA

Mulla on kavereita ihan kaikista ikäluokista ja tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa, sillä osaan keksiä juteltavaa ja eläytyä kunkin ajatusmaailmoihin suhteellisen hyvin. Kaverini ovat myös hyvin erilaisia esimerkiksi arvomaailmojensa ja harrastustensa suhteen. Tietysti eniten tuttavia, kavereita ja ystäviä löytyy hevosharrastuksen tuomana, mutta paljon myös muualta.

 

Myöskään paikka ei ole este kaveruudelle, sillä suurin osa ystävistäni ei asu lähimaillakaan omaa asuinpaikkaani! Kavereita ja ystäviä mulla on ympäri Suomen ja paljon myös ulkomailla.

 

5: OLEN HUONO PITÄMÄÄN YHTEYTTÄ MUIHIN

Tämä on valitettava tosiasia.. Johtuen ehkä kiireisestä elämästäni tai yksinkertaisesti ajattelemattomuudestani huomaan usein, etten ole muistanut olla yhteydessä monien kavereideni ja sukulaisteni kanssa. Monet sukulaiseni asuvat Itä-Suomessa, jossa pääsen käymään todella harvoin, ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Ollessani nuorempi (ja hevoseton) kävin mummolassani usein, mutta nykyään aika ei vain riitä. En myöskään kerkeä käymään isäni luona Keravalla kuin pari kertaa vuodessa, mutta onneksi hän käy tallilla ja soittelee päivittäin :)

 

Toivoisin todella pystyväni pitämään paremmin yhteyttä kaikkiin läheisiini, sillä he ovat tärkeä osa elämääni. Onneksi monet ymmärtävät kiireen opiskeluiden, hevosen ja työn takia.. Sekään ei saisi olla syynä, sen tiedän.

Rakastan herkkuja! Tuossa alla on kuva mun ja Ronjan ruokailusta kesällä.. :D

 

Vajaan vuoden vanha kuva meidän abibileistä Janitan kanssa :D

6: MINUA PIDETÄÄN ITSEPÄISENÄ

Nämä sanat olen kuullut niin usein vanhempieni suusta. Olen myös vähän itsekäs - en esimerkiksi haluaisi antaa ostamastani karkkipussista karkkeja muille tai saatan suuttua, jos joku on syönyt oman pitsani.. Aika lapsellista, tiedän!

 

Itsepäisyyden väitän perineeni isältäni tai oikeastaan koko isän suvulta, sillä me kaikki olemme aika jääräpäisiä. Jos päätämme jonkin asian, teemme sen loppuun asti. Jos väitämme olevamme oikeassa, väitämme niin loppuun saakka, vaikka tajuaisimme olevamme väärässä.. Onneksi viime vuosina olen oppinut sekä itsepäisyydestä että itsekyydestä vähitellen pois, eikä nämä piirteet näy enää kuin kotonani omia porukoitani kohtaan.

 

Toisaalta olen mielestäni todella avulias ja joustava kavereitani ja ystäviäni kohtaan, sillä pyrin tekemään heidän hyväkseen asioita. Toki olen ottanut monesti yhteen jonkin kaverini kanssa, jos ajatukset ovat menneet ristiin. Onneksi mulla on parhaimmat kaverit, joiden kanssa asiat saadaan aina sovittua!

 

7: ARVOSTAN KAIKKEA SITÄ, MITÄ OLEN SAANUT

.. Ja pyrin sen myös tuomaan esille. Ette voi ikinä uskoa, kuinka älyttömän kiitollinen olen ihan kaikesta siitä, mitä vanhempani, tuttavani, sukulaiseni, ystäväni ja tuntemattomatkin ovat mulle elämässä mahdollistaneet. Ilman heitä en varmasti harrastaisi ratsastusta siinä tasolla missä olen nyt, ilman heitä en varmasti omistaisi tällaista elämänasennetta kuin nyt tai ilman heitä en varmasti olisi solminut sellaisia kontakteja kuin nyt.

 

Ilman heitä en olisi minä, vaan joku muu. Muistakaa siis, että vanhempia pitää kiittää aina kaikesta siitä, mitä he ovat teidän eteenne tehneet - myös silloin, kun jotkut asiat ärsyttää.. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä!

Freedom! Loppukesä 2013

8: NAUTIN LUONNOSTA JA LIIKUNNASTA

Monet vihaavat Suomen talvea tai syksyä, mutta mun mielestä kaikki Suomen vuodenajat ovat ihania. Rakastan kesässä lämpöä ja kaikkia niitä ihania värejä, joita kuviin tallentuu. Syksyllä pidän ruskasta ja ensimmäisistä sateista - toki mutavellissä tarpominen on asia erikseen.. Talvella nautin kylmyydestä ja haluaisin aina vain enemmän lunta! Kevät on ihana siinä vaiheessa, kun esimerkiksi omenapuihin tulee kukat ja ruohikko alkaa vihertämään kunnolla.

 

Rakastan välillä vain kävellä luonnossa ja olla hiljaa, mikä on suurehko vastakohta sille, mitä muuten teen. Muistan joskus vuonna 2011, kun jokin asia harmitti - ajoin skootterilla jonnekin kauas kaikesta ja menin makoilemaan ruohikolle noin tunniksi, ihan vain katsellakseni taivasta. Tosi outoa näin jälkeenpäin ajateltuna, mutta silloin oli tosi hyvä fiilis...? :D

 

Lenkkeilen mielelläni joko aivan aamuvarhaisella ennen seitsemää tai illalla kymmenen jälkeen, aina joko täydellisessä hiljaisuudessa tai vaihtoehtoisesti kuunnellen musiikkia. Varsinkin näin viileämmillä säillä juokseminen on aivan älyttömän rentouttavaa ja siitä tulee hyvä mieli.

 

9: LUULIN JOSKUS OSAAVANI PIIRTÄÄ

Olin aikoinani melkein yhdeksän vuoden ajan kuvataidekoulussa, sillä tykkäsin piirtää ja maalata tai muuten toteuttaa itseäni. Lopetin harrastuksen muistaakseni peruskoulun viimeisenä vuonna, mutta olen sen jälkeen maalannut tai piirrellyt inspiraation iskiessä. Viimeksi maalasin vuonna 2009 ja tuloksena oli omasta mielestäni aika onnistunut hevostaulu.

 

Olen yrittänyt viimeaikoina piirtää hevosia uudelleen lyijykynän avustuksella, mutta olen joutunut toteamaan, etten osaa hommaa enää samalla tavoin kuin ennen. Usein motivaatio on siis loppunut kesken, ennen kuin teos on saatu valmiiksi. Tässä yksi esimerkki tältä syksyltä (aloitin tämän yhtenä iltana ja sille tielle se jäi):

 

10: OLEN PERSO HERKUILLE

Paha syntini on nyt paljastettu. Voisin muuttaa ruokaympyrää niin, että siitä löytyisi vain pelkästään pullaa, kakkuja, sipsejä, roskaruokaa ja nachoja! Joskus saatan olla viikonkin syömättä mitään kunnon ruokaa, jos syön esimerkiksi piirakkaa jokaisella ruokailukerralla.. Sitten tuleekin kauhea himo vetää joku pippuripihvi tai muu kunnon ateria.

 

Vihaan keittoja ja olen muutenkin aika nirso.. En esimerkiksi tykkää sienistä, mistään keitetyistä/paistetuista vihanneksista, jouluruoista tai syö esimerkiksi hampurilaisen välissä muuta kuin pihvin ja salaatin (huom. esim. suolakurkkua, vain salaatti). Toki syön näitä tilanteissa, joissa vaihtoehtoja ei ole tai en halua näyttää idiootilta nirsoillessani.

 

11: TYKKÄÄN KÄYDÄ ULKONA

Ja nimenomaan hyvässä seurassa, esimerkiksi festareiden tai baarireissujen muodossa. Tähän liittyy vahvasti tuo kohta yksi eli hyvä musiikki, sillä musiikin ollessa huonoa, ei yleensä reissutkaan onnistu. Kävisin varmasti paljon enemmän juhlimassa kavereideni kanssa, jos viikonloput olisivat aina vapaita ja rahaa olisi tuhlattavaksi asti. Ei pelkoa, ei tule olemaan!

 

Toisaalta on ihana välillä järjestää vaikka yökyläilyjä kavereiden kesken ja käpertyä sohvalle katsomaan hyvää leffaa. Aina ei tarvitse olla menossa, vaan voi höllätä, vetäistä tukan sotkuiselle nutturalle ja kömpiä lämpimän filtin alle tv:n ääreen.

Kesä 2013 WKND :)

 

12: OLEN TARKKA RAHA-ASIOISSA

Nykyään mietin todella tarkkaan jokaisen hankintani ja sen, onko mulla oikeasti rahaa tai käyttöä tavaralle. En esimerkiksi edes muista, milloin olisin viimeksi ostanut itselleni uusia vaatteita ennen Horse Showta, josta ostinkin takin ja liivin tallikäyttöön. Kaikki ylimääräinen raha menee aina hevoseen, joten en oikein pysty edes säästämään, vaikka tarkoitus kyllä olisi.

 

Mietin usein ihan töissäkin ollessani, mitä raskin ostaa itselleni ruoaksi, sillä en halua käyttää rahaa turhiin menoihin yhtään sen enempää kuin on pakko. Toisaalta välillä sorrun tuhlaamaan ihan kunnolla, minkä jälkeen mulla onkin usein hetken huono fiilis. En halua pyytää vanhemmiltani yhtään tarvittavaa enemmän rahaa tai muita asioita, sillä he kustantavat niin paljon hevosjuttujani.

13: OLIN LAPSENA BLONDI
Hiukseni olivat luonnollisen vaaleat ollessani lapsi. Lisäksi aina yhdeksänteen luokkaan asti mulla oli aivan todella, todella lyhyet hiukset, ei nyt mikään pottamalli, mutta semmoinen jännä, sivulta vähän lyhyempi.. Ja nythän päässä ei suinkaan ole oma väri, vaan värjätty tummanruskea. Hiukset ovat kyllä kokonaan omat, pitkät ja todella paksut!

Ja tässä todiste, koska ette olisi muuten uskoneet! Ikää ehkä 5v ja aika hieno kampaus, etten sanoisi :D

Tunnistiko joku itsessään samoja piirteitä?