lauantai 23. elokuuta 2014

#399: Reaktiivisuutta, reaktiivisuutta!

Torstai-iltana olin pitkästä aikaa estevalmennuksessa, joka pidettiin ensimmäistä kertaa näin kesän aikana maneesissa. Ulkona oli satanut niin monta päivää putkeen, että kenttä olisi ollut liian märkä hyppäämiseen. Niin se syksy vain tekee tuloaan! Olen itse oikeastaan jokaisen vuodenajan ystävä, joten odotan innolla syksyn ihania värejä - joskin mutakelit kauhistuttavat jo etukäteen..
 
Laitoin jälleen valmennukseen tuon D-rengaskuminivelkuolaimen, jonka tarkoitus on saada Champ suustaan "kuoletettua" (ehkä vähän hurjan kuuloinen sana) eli siis puiseksi niin, ettei se reagoi pidätteisiin niin voimakkaasti. Alkuverryttelyä tehdessämme mulla ei ollut minkäänlaista tuntumaa hevoseen: tuntui, että ohjat olisivat olleet seinässä kiinni. Kysyinkin valmentajaltani suoraan, mitä mun pitäisi tehdä toisin, mutta hänen vastaus oli, että hevosen pää saa olla ihan missä vain näin estevalmennuksen verryttelyssä, kunhan ratsu on pohkeen edessä ja muuten avuilla. Oloni oli ihan mikkihiiri merihädässä, sillä kaikki hallinnan tunne oli tipotiessään. Eikä hevonen liikkunut kertaakaan peräänannossa, mutta ei sen väliä.
 
Maneesikuvia, joten laatu sen mukainen. Huomiseen postaukseen tulee sitten superpaljon kivoja kuvia kouluvalmennuksesta :)



 
Teimme alkuverryttelyssä suoralla uralla niin, että mun piti nostaa käynnistä laukka reaktiivisesti. Champ ei saanut jäädä sekunnin puolikkaaksikaan ajatukselle taaksepäin menemisestä, vaan sen piti räjähtää eteen jo ihan pienestä pohkeen hipaisusta sen sijaan, että se jäisi pomppimaan paikalleen tai vaihtelemaan laukkoja. Aluksi jouduin käyttämään raipan pohkeen taakse, mutta pian ruuna herkistyi pohkeelle ja jäi jo käynnissä odottamaan eteenpäin vievää apua. Teimme alkuverryttelyssä myös niin, että ratsastimme aluksi vesimaton ja tolpan välistä ravissa/laukassa pienentäen koko ajan vesimaton ja tolpan väliin jäävää tilaa niin, että lopulta vesimaton yli tuli hypätä. Champ kyttäsi aluksi mattoa paljon, mutta kerta kerralta se rentoutui enemmän. Lopputuntia kohden hevosta sai taas ihan pitää esteelle, joten eiköhän tässä olla oikeaan suuntaan menossa!
 
Hyppäsimme aluksi kaikki radan osat tehtävinä ja yhdistimme ne sitten lyhyeksi radaksi. Kokonaisuus oli seuraavanlainen: lyhyen diagonaalin suuntaisesti pystyltä kaarevalla tiellä uralla olevalle vesimatolle, josta lyhyen sivun kautta diagonaalilla okseri ja kahdeksikon tapaisella tiellä kahden askeleen pysty-pysty -sarja, josta taas jatkaen okserille ja siitä sarjalle niin monta kertaa kuin valmentaja kutakin pyysi. Meillä oli Champin kanssa hyppytaukoa miltei kaksi viikkoa, joten menimme pitkään tehtävät todella pieninä, maksimissaan 70-90cm korkeuksilla.
 
Tämä kuva oli pakko lisätä, koska nauroin tälle niin paljon! Katsokaa Champin jalkoja: takanen ja etunen suorina, vaikka este välissä.. :D

Tultiin vähän lähelle estettä, jolloin itse menin ihan kieroon. Tuollaisissa tilanteissa mun vinous korostuu.
Sain hypätessä hyvän fiiliksen siitä, millainen tunne mun on saatava radalle. Tuntumaa oli tarpeeksi, mutta kuitenkin niin, etten jäänyt nypläämään taaksepäin esteitä kohden ja osasin säilyttää laukan kaarteissa. Tempo ja tahti oli hyvä, joskin pienemmillä esteillä välillä tempo liian kova estekorkeuksiin nähden ("Aada, tolla tempolla sä hyppäät sitä 110cm rataa, et näitä kavaletteja...."). Muutaman kerran myös myötäsin liikaa okserilla ja tästä sain sanomista: ohjan ei tarvitse päästä löysäksi, silloin myötäämistä on liikaa. Sain kaiken tämän lisäksi fiiliksen siitä, miten saan pidettyä tuntuman ihan viimeiseen asti estettä kohden. En saa hellittää tuntumaa (vaikkei se toki ole vetävä) nanosekunniksikaan ennen estettä, ei edes hevosen juuri ponnistaessa. Lopputunnista esteet olivat 100-110cm korkeudella ja fiilis oli hyvä.
 
Suurin syy meidän viime aikaisiin virheisiin esteradalla on nimenomaan se, että Champ on aivan kauhean pohkeen takana. Siksi olenkin viimeviikkoisen Jonnan ratsastuksen jälkeen ratsastanut jokaisen sileäkerran ilman kannuksia ja todella tehnyt töitä sen eteen, että hevonen on herkkä pohkeelle. Se vaatii todellista tahdonvoimaa itseltäni, sillä vaikka osaan "feikata" Champin näyttämään kivalta ratsastuksessa, ei se todellisuudessa työskentele kunnolla. Ilman kannuksia joudun oikeasti ratsastamaan hevosen koko kropastaan läpi, sillä se ei pysty nojaamaan jalkoihini, kun en jaksa sitä ilman kannuksia kantaa. Tästä aiheesta kerron kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa, jossa on tarkka selostus kouluvalmennuksesta kuvineen päivineen!

17 kommenttia

  1. Oon vähän hämmentynyt. Sulla on herkkä hevonen ja laitat sille turhaa painetta suuhun, jotta se turtuisi sille? Jatkuva paine ei ole hevoselle koskaan miellyttävä. Eikö tunnu aika epäeettiseltä, kun toisaalta sinä voisit opetella ratsastamaan Champilla? Tai miksi et ostanut ei niin herkkää hevosta, jos et osaa sillä ratsastaa "kuolettamatta" suuta? Vai "kuoletatko" itseltäsikin tuntoaistia.

    En tiedä. Oon vähän pettynyt. Kuvittelin sua paljon hevosystävällisemmäksi ratsastajaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En löydä taas oikein sanoja myötähäpeältäni....

      - Laura
      Maaliviivalle.blogjne

      Poista
    2. En oikein tiedä, mitä kommentoisin tähän anonyymille.. Arvasin kyllä, että joku tulee kitisemään tuosta "kuolettaminen"-sanasta, mutta otin riskin ja kirjoitin sen silti. Ei sitä pidä tulkita suoranaisesti, siksi se onkin lainausmerkeissä. Mutta sanotaan näin, että laita viestiä osoitteeseen aadalatti@gmail.com niin sovitaan päivä ja aika, jolloin tulet ratsastamaan Champilla. Videoidaan ratsastus ja laitetaan se kaikkien nähtäville, niin pääset näyttämään, miten Champilla ratsastetaan :)

      Ja ihan tosissaan olen tuon kanssa, tule ihmeessä. Tässähän sitä opetellaan ratsastamaan koko ajan, ei kukaan ole seppä syntyessään.

      Poista
  2. Mun ymmärtääkseni - ja en todella ole esteratsastaja - tässä haetaan sitä, ettei hevonen pienimmästä pidätteestä ylireagoi ratsastajan apuihin ja kun estehevosella kuitenkin tarvitaan kummun imua esteelle, pitää sen hyväksyä tuntuma kunnolla, vaikka ratsastaja ei koko ajan jalalla paineista. Eli kun hevonen joka ajattelee ennemmin taakse kuin eteen ja haluaa jäädä pohkeen taakse, tulkitsee tuntuman pidätteenä, sitä nyt harjoitetaan sietämään parempi tuntuma samalla kun treenataan pohkeen edessä pysymistä. Näin mä sen ymmärsin, mutta voin olla väärässäkin..

    Sen verran tajuan, että vaikka ehkä maailman huuput voi mennä ohjat läpättäen radat läpi, niillä on aina hevonen pohkeen edessä. Tuntuma voi keventyä vaikka kuinka - kunhan hevonen on pohkeen edessä ja silti ohjan välissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep näinpä juuri. Tai oikeastaan hevonen ei niinkään ylireagoi, vaan teen itse välillä kädellä liikaa ja tällä kuolainvalinnalla yritämme tehdä hevoselle ja itselleni tekemisen helpommaksi.

      Olet kyllä ihan oikeassa :)

      Poista
  3. Kamalaa! Miksi hankit liian herkän hevosen jos sitten pitää sille kipua tuottaa että ei tunne enää niin hyvin pidätteitä?

    -Lukijasi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin vaan ihmetellä, mistä ihmeestä sait päähäsi, että hevonen joutuu kokemaan kipua tuon kuolaimen takia? Se on hirvittävän tasainen kuolain, pehmeämpi kuin normaali kolmipala, siksi se saa hevosen suun puiseksi. Mikään kuolain ei tuota kipua hevoselle oikein käytettynä, kivun aiheuttaja on aina ratsastaja.

      Poista
    2. Okei! En vaan ymmärtänyt oikei kun et selittänyt tuolla tavalla tekstissä :) Anteeksi!

      Poista
    3. Ei mitään, olisin voinut avata asiaa paremmin jo postauksessa itsessään :)

      Poista
  4. Kuolain ei taatusti vahingoita hevosta.uskoisin että aada kyllä tietää mitä tekee eikä tarvitse anoja jakelemaan neuvoja tänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä. Eiköhän valmentajani osaa neuvoa minua näissä asioissa parhaiten :)

      Poista
  5. Mistä tää kuolain on ostettu?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiedä mistä niitä saa, koska sain sen lainaan yhdeltä hevostarvikekauppiaalta ja lunastan sen häneltä, kunhan hän laittaa summan mulle :)

      Poista
  6. Aada ei edes viitsi vastata kommentteihin kun taitaa itsekkin olla samaa mieltä! Kuin Anonyymi 22.17

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ihan totta parempaakin tekemistä kuin vastailla kommentteihin, joissa ei oikeasti ole mitään järkeä. Toki vastaan kaikkiin ajallaan, mutta mun elämään valitettavasti kuuluu muutakin kuin bloggaaminen :) Älä siis huoli, kyllä kaikki kommentit saavat vaatimansa huomion ajallaan.

      Poista
  7. Good Day,

      Tarvitsetko lainaa lisäämään jopa oman yrityksen, maksaa teidän sähkölaskua, henkilökohtainen laina, auto laina, asuntolaina, opintolaina, yritysten laina, Inventor laina, velan vakauttamista. Lainat hakemus voidaan myöntää samalla viikolla?Laillinen ja akkreditoitu laina lainanantaja, Annamme laina kaikenlaisen erittäin nopea ja helppo tapa, kiire nyt ja ota yhteyttä lainan. Meidän laina on halpaa, joustava ja helppo saada. Saada takaisin meille, jos kiinnostunut yksityiskohdista alla: Sähköposti:
    harrydikeloanfirm@ouklook.com

    Harry kaivanto.
    Yleiset Konsultti
    HARRY DIKE TALOUDELLISET HOME.
    Sähköposti: harrydikeloanfirm@outlook.com

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat