sunnuntai 9. lokakuuta 2016

#799: Hevosten hyvinvointi puhuttaa

Tällä viikolla vietettiin eläinten viikkoa. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto julkaisi viikon kunniaksi hevosen puolesta -kampanjan, joka koostui netistä luettavasta infopläjäyksestä ja kadunvarsille sijoitetuista julisteista, oppilaitoksiin jaettavaa materiaalia unohtamatta. Monien, myös allekirjoittaneen, lähibussipysäkin lasista seinää koristi kuva kimosta hevosesta, jonka ilme oli asentonsa puolesta kaikkea muuta kuin tyytyväinen. Kuvan yhteydessä kehotettiin ihmisiä auttamaan hevosia, "meidän nöyrimpiä palvelijoitamme", lahjoittamalla rahaa tekstiviestillä.

Myönnetään, että olen aiheen puolesta melkoisen myöhässä. En kuitenkaan herännyt kampanjaan vasta tässä vaiheessa, vaan jätin tietoisesti asian blogin puolella käsittelemättömäksi. Pelkäsin, että omat mielipiteeni asiaa koskien saattaisivat herättää joissakin ihmisissä täysin poikkeavia tuntemuksia, enkä halunnut haastaa riitaa kenenkään kanssa. Pohdittuani asiaa enemmän tulin kuitenkin siihen tulokseen, ettei keskustelua - sitä kriittisempääkään - pidä missään nimessä yrittää välttää. Laitetaan siis kaikki peliin ja pohditaan hetki asiaa, joka on ollut enemmän ja vähemmän kaikkien hevosihmisten huulilla.

Heti alkuun haluan sanoa, että SEYn kampanja on omasta mielestäni sekä onnistunut, että epäonnistunut riippuen siitä, miltä näkökulmalta sitä haluaa katsoa. Ymmärrän kampanjan tarkoituksen: sillä haluttiin herättää huomio siitä, että hevosia kohdellaan joissakin tilanteissa epäreilusti. Vastaanotto on ollut ristiriitaista, samalla tavoin kuin taannoisen SEYn kampanjan kanssa kävi. Tuolloin tienvarsia koristivat kuvat koirasta happiviiksien kanssa. En itse yllättynyt siitä, että SEY valitsi julisteensa kuvaan hevosen, joka on vedetty päästään epämiellyttävään asentoon. Liitto pyrkii kampanjoissaan mahdollisimman suureen näkyvyyteen, joka mahdollistetaan osittain vetoamalla ihmisten tunteisiin. Ja mikä muu toimisi, saati leviäisi provokatiivisia kuvia paremmin.

Aiheeseen mitenkään liittymättä kuvituskuvia parin vuoden takaa, kun kävin kuvaamassa
muutamaa valtavan hienoa siitosoria! 

Perisuomalaiseen tapaan kuuluen aloitetaan asioiden läpikäynti epäonnistuneelta kannalta. Vaikka kampanjan ajatus lienee asioiden tiedottamisessa, on sen sisältö suunnattu väärälle kohderyhmälle. Olen jutellut kampanjan tienvarsimainoksista usean ei-hevosihmisen ja kilpaurheilijan kanssa tehden sen huomion, että näiden kahden ryhmän näkemykset julisteesta eroavat täysin. Ei-hevosihminen näkee julisteessa kuvan mistä tahansa ratsastustilanteesta. Hän ei osaa erottaa, edustaako kyseinen kuva hyvää vai huonoa ratsastusta. Monien ei-hevosihmisten käsitys oli, että kampanjallaan SEY haluaa puhutella ihmisiä ratsastuksen kieltämisestä. He kokivat kampanjan siten, että ihminen aiheuttaa ratsastuksellaan lähes poikkeuksetta tuskaa hevoselle.

Hevosihmiset osaavat katsoa kampanjaa syvemmin. Yksi tulkinta lienee SEYn halu korostaa, ettei väkivalta ole koskaan oikea ratkaisu hevosten kanssa. Väkivalta rinnastetaan kuvassa rollkuriin, joka on puhuttanut hevosmaailmaa varsinkin kouluratsastuksen huipulla jo monen vuoden ajan. Laajemmin kampanjaan tutustuessa selviää, että SEY haluaa ajaa muitakin hevosten oikeuksia ja jakaa tietoa esimerkiksi hevosten lajityypillisestä käyttäytymisestä. Tienvarsimainos ei kuitenkaan avaa asiaa sen enempää. Veikatkaapa, kuinka moni tavan tallaaja on vaivautunut avaamaan nettiselaimen selvittääkseen mainoksen taustat tai sen, mihin kerätyt varat menevät. Uskoisin, ettei kovinkaan moni. Oletko sinä?

Juttelimme erään porukan kanssa mainoksen kuvavalinnasta. Jos kohdeyleisöksi määritellään kaikki ihmiset, olisiko kuva esimerkiksi ylipainoisesta hevosesta ajanut asiaa paremmin. Lihava eläin on asia, jonka jokainen lajiin perehtymätönkin ymmärtää suhteellisen samalla tavalla. Ratsastuksesta tietämättömät eivät välttämättä kuitenkaan osaa erottaa toivotun ja epätoivotun ratsastuksen eroja, hevosen ilmeestä huolimatta. Jos kohdeyleisöksi on haluttu valita hevosihmiset, on nykyinen kuvavalinta mielestäni onnistunut. Se on herättänyt ihmisten huomion, mikä on kampanjoinnin tarkoitus kaikessa lyhykäisyydessään. Siltä osin SEYn kampanja on erittäin onnistunut: se on levinnyt laajalle ja saanut huomiota sosiaalisessa mediassa alustasta riippumatta.

Ratsastuksen harrastajat ovat reagoineet kampanjaan kovin monella tavoin. On ihmisiä, joiden mielestä kampanja on hieno asia: se herättää ihmiset keskustelemaan hevosten hyvinvoinnista. Ja sehän lienee SEYn perimmäinen tarkoitus! Tyhmä pitäisi olla, jos haluaisi väittää muuta - toki eläinten hyvinvoinnista pitää pystyä keskustelemaan ja olosuhteita parantaa jatkuvasti. En ole itsekään mikään pyhimys. Olen varmasti tuottanut tekemisilläni hetkellistä kipua hevoselleni, tiedostamatta tai tiedostetusti. En usko, että maailmasta löytyy yhtäkään ihmistä, joka ei olisi näin tehnyt. Asioiden tiedostaminen on kuitenkin tärkeää, samalla tavoin kuin se, että omat virheensä myöntää. Musta onkin ollut hauska lukea kampanjan tiimoilta sellaisten ihmisten kirjoituksia, jotka yrittävät nyt kiillottaa omaa sädekehäänsä vedoten SEYn sanomaan. Tekopyhää tai ei, ainakin osittain huvittavaa.



Toinen joukko lienee hevosihmiset, jotka vetävät kampanjan huumoriksi. Eräskin suomalainen kilparatsastaja julkaisi muutama päivä sitten Facebookissa seinällään kuvan, jossa hän istuu kilpahevosensa selässä riimu hevosen päässä. Kuvan yhteydessä käytettiin tunnisteita, jotka viittasivat sarkastisesti kuolaimettomuutta ja muuta vastaavaa ihannoivaan harrastajaryhmään. Päivitys sai hetkessä satoja ja satoja tykkäyksiä, eikä meno hyytynyt kommenteissakaan. Myönnetään, mun mielestä tuo päivitys oli hyvällä tavalla hulvaton ja nauroin pitkään sen nähtyäni. Mutta samalla siitä huomasi sen, miten monet ratsastajat - varsinkin kilparatsastajat - irvailivat kampanjan kustannuksella ja vähättelivät sen sanomaa.

Toisaalta ymmärrän, toisaalta en. Hyvinvointi on ehdottoman tärkeä asia, mutta kampanjan olisi mun mielestä voinut toteuttaa paremmin. Suomessa on suhteellisesti vähän tietoisesti tapahtuvaa hevosten huonoa kohtelua, moniin muihin maihin verrattuna. Se ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että asioita voi tehdä aina paremmin ja niihin pieniinkin ongelmiin tulee puuttua. Uskoisin, että Suomessa hevoset "kärsivät" pikemminkin juuri amatöörien ja harrastelijoiden käsissä, kun tietoa ja taitoa ei ole tarpeeksi. Käytetään vääränlaisia varusteita, pidetään hevosia epäsopivissa olosuhteissa ja ruokitaan väärin. En osaa itsekään, siksi turvaudun osaavampien ihmisten mielipiteisiin. Toisaalta ei se ammattilaisuuskaan autuaaksi tee, sen olen nähnyt omin silmin. Jos joku saa teksistäni käsityksen sinisilmäisyydestä, voin korjata sen verran, että hevoshommien parissa on tullut nähtyä valtavasti sellaista, mitä en koskaan voi julkisesti kertoa. Kysyinkin joskus blogissani, kumpi on pahempaa - ammattilaisen tietoinen vai amatöörin tiedostamaton hevosen huono kohtelu.

Hevosten hyvinvointi puhuttaa, koska meillä jokaisella on vähän omat mielipiteemme asioiden oikeasta laidasta. Tutkimustuloksia löytyy joka lähtöön, aiheesta kuin aiheesta. On rikkaus, että pystymme keskustelemaan asioista ja yrittää löytää ratkaisuja, jotka parantavat rakkaiden nelijalkaistemme elämää asianmukaisella tavalla. Harmittavan usein ääripäiden edustajat eivät kuitenkaan kykene näkemään toisen toiminnan hyviä puolia, vaan se oma tapa nähdään ainoana oikeana reittinä onneen. Ihminen on itsekäs olento. Siinä riittääkin parannettavaa meille jokaiselle, hevosten hyvinvoinnista huolehtimisen ohella ;)

Mitä mieltä sä olet SEYn kampanjasta?

46 kommenttia

  1. Tiedätkö että postauksesi oli niin turha vailla mielipidettä. Pelkkää teflonia koko blogi. Eikös sun harraste ruuna tarhaa pari tuntia päivässä postimerkissä loimikasan alla?
    Kannanotto sekin hevosten hyvinvoinnin puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen kommentti :) mutta kiitos siitä, mielipide tämäkin! Mun harrasteruuna tarhaa sellaiset 10 tuntia päivittäin, milloin missäkin varustuksessa vuodenajasta ja olosuhteista riippuen :)

      Poista
    2. Ohhoh! Missä te asuittekaan? T. mäkin haluan ton 10h tarha-ajan noilla puitteilla!

      Poista
    3. Itse asun Helsingissä, hevonen sitten vähän kauempana ydinkeskustasta :)

      Poista
  2. Tosi hyvä postaus! Asia nousee hyvin esille ja ainakin omasta mielestäni tosi mielenkiintoinen teksti. Etenkin kun on nähnyt hevosen huonoissa oloissa...

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen teksti. Kampanja oli tosiaan siinä mielessä onnistunut, että se herätti ainakin harrastajien seassa paljon keskustelua ja varmasti yksi jos toinenkin on miettinyt sitä, kuinka itse hevosia kohtelee ja olisko siinä sitten jotakin parantamisen varaa. Varsinkin blogeihin liittyvien kannanottojen kautta kampanja on varmasti saanut vielä lisää ekstra-näkyvyyttä.

    Sitä rahankeräyksen pointtia minä en kuitenkaan oikein ymmärtänyt, että mihin varoja kampanjalla oikein kerättiin tai miten ne todellisuudessa käytetään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Mihin tukesi käytetään?

      Kerätyt varat käytetään eläinsuojeluneuvojien kuluihin, eläinten hyvinvointia koskevaan tiedottamiseen, neuvontaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, sekä ennalta arvaamattomien eläinsuojelukatastrofien tuhojen korjaukseen. Varoilla tuetaan myös liiton jäsenyhdistysten työtä. "
      Lainaus suoraan sey sivulta josta se olisi ollut helposti katsottavissa.

      Blogeissa ja facessa tästä paljon kirjoitettiin, muutamalta on kamppiksen idea mennyt viheltäen ohi, joku reppana bloggaaja kävi latelemaan neuvoja toisen bloggaajan kommenttikenttään koskien yhteistyökampanjoita,ettei ole sopivaa mainostaa hihs jos on kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista???wtf??? tätä pidin kyllä ylilyöntinä parhaasta päästä. Meni näemmä huolella tunteisiin.
      Eläinsuojelutyö on tärkeää ja hyvä että asioista puhutaan, mutta ihan kaikkea ei pitäisi sanoa ääneen.
      Tämä Aadan postaus on lähinnä poliittinen kannanotto, jotain pitää sanoa vaikka oikeasti ei sano mitään, mutta pysyypä keskustelu pinnalla, hyvä asia tietysti sekin.


      Poista
    2. Miisun kanssa olen samoilla linjoilla :) ja mitä noihin varojen käyttöön tulee, mulle tulee väkisin mieleen (kuten ainakin osalle niistä, joiden kanssa olen aiheesta jutellut), että tuo on vain nätti tapa ilmaista rahojen menevän palkkoihin. No, toivottavasti näin ei tietysti ole :D

      Anonyymi on ihan oikeassa siinä, että eläinsuojelutyö on tärkeää. Kaikkea ei tietenkään pidä sanoa ääneen, kummastakaan kannalta. Joku joskus sanoi, että eläimen pahin vihollinen on eläinaktivisti. Tiedä sitten.

      Ja haha, mua onkin aina kehuttu hyväksi poliitikon aluksi ;)

      Poista
    3. En ole nähnyt ylilyöntejä sey kampanjaa puolustelevilta, ehkä haluat kertoa missä niitä näkee ja jos ei ole puhtaat jauhot pussissa niin varmasti eläinsuojelu ei ole miellyttävä asia, haluatko hiukan tarkentaa lausettasi esimerkin avulla?

      Poista
    4. Näitä olen nähnyt muutaman ihan facebookin puolella yksityishenkilöiden toimesta, enkä halua tuoda kenenkään nimiä tässä yhteydessä julki. Toki sekin pitää huomioida, että toinen kokee ylilyönnit eri tavoin kuin toinen. En usko, ettäkö jonkun mielestä eläinsuojelu olisi epämiellyttävää. Enemmänkin ne keinot, joilla sitä tehdään. Tai mistäpä minä tiedän :)

      Poista
    5. Kerrot siis huhuja faktoina?
      Eikö blogissa voi keskittyä omakohtaisiin kokemuksiin eikä muiden huhupuheiden jakamiseen?

      Poista
    6. Mä jään blogissani sitä, mitä koen ja näen. Se ei varmaan ole väärin? Huhupuheita on moneen junaan, jonkun eriävä mielipide suuntaan tai toiseen ei liene kaikista ikävin :)

      Poista
  4. Kuten sanoit, ratsastajien silmissä kampanja herätti paljon ajatuksia, ei-hevosihmiset taas tuntuvat ymmärtävän mainoksen pointin täysin väärin - en usko, että ideana kumminkaan on ollut koko lajia tuomita kuten useat ei-hevosihmiset tuntuvat asian ymmärtävän. Kohderyhmä joille mainos on suunnattu on liian laaja, sen sijan kyseinen kuva esimerkiksi Hippoksen sivuilta olisi päätynyt oikean kohderyhmän silmien alle. Ajatus hyvä kymppi, toteutus kampanjassa kusas pahasti allensa.

    VastaaPoista
  5. Mun tekee pahaa se kuva, vaikka se on itsessään aika "kesy". Joskus asiasta kiinnostuneena luin puolen nettiä läpi kuvineen kaikkineen, oksettaa vieläkin. Otan turhankin rankasti jos oma poni kulkee hetkenkin turpa luotiviivan takana. Mielipiteitä on yhtä paljon kuin ihmisiäkin, suotakoon se kaikille, kunhan kaikkia eläimiä kohdellaan hyvin ja perustarpeet täytetään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, meitä on moneen junaan. Hienoa, että netistä löytyy yhtä jos toista! :)

      Poista
  6. Onkohan käsitteet tutkimustulos ja mielipide menneet sekaisin? Tutkimustuloksia ei ole "moneen lähtöön". Kyllä kaikki tukevat näitä SEY:n kampanjassakin esiteltyjä ohjeistuksia hevosen hyvinvoinnista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, kyllä mä tarkoitin tässä ihan kaikkia tutkimuksia. Toki en osaa sanoa, onko näitä hyväksytetty ja siten ovatko päteviä, mutta kuitenkin. Enkä sano, että SEYn ohjeistukset ovat väärin, en missään nimessä! Tilanne on vähän sama kuin muussakin tieteessä. Sellaisia tuloksia saa, mitä haluaa lukea. Riippuen siitä, kuka tutkimuksen on rahoittanut ja toteuttanut :)

      Poista
    2. Voitko laittaa esimerkin virheellisestä tai väärästä tutkimuksesta ja tuloksesta?
      Kun tällaista kirjoitat tulee sinulla olla antaa näyttöä siitä missä on tehty tiedettä virheellisin perustein.

      Poista
    3. En mä sanonut, että mikään on väärin. Vaan että sitä löytää, mitä haluaa etsiä. Esim. sokerin syöminen on hyvä asia/paha asia. Mä olen nyt menossa nauttimaan valmennuksesta, jonka jälkeen kiidän kiireellä töihin loppupäiväksi, joten voin kaivaa sulle tällaisen esimerkin huomenna aamupäivällä jos ihan välttämättä haluat :)

      Poista
  7. Mielestäni ammattilaiset käyttävät väkivaltaa sekä kipua tuottavia menetelmiä/varusteita melkein enemmän kuin harrastelijat.. Esimerkkinä Tanskalainen Jörgen Olsen, järkyttävää materiaalia viime vuotisesta koulutuksesta. Okei, ei ollut suomalainen, mutta on niistäkin kuultu.

    Nää kilparatsastajaksi itsensä nimeävät kohdistaa hevosiin kipua, turhaa kipua. He kun verenmaku suussa treenaavat ja kaikki pitää olla tiptop. Olen nähnyt yhtä sun toista. Kouluhevosia piiskataan raipoilla kintuille, että ne nousevat tarpeeksi ylös.. Tai liinassa juoksuttamalla piestään hevosta, jotta siihen tulee reaktiivisuutta ja apuihin vastattaisiin heti. Hevonen pidetään ns kokoajan räjähdyspisteessä ja stressissä - surullista.

    Estepuolella on taas törmätty näin piikkipuomeihin, jotta hevonen tulisi mahdollisimman varovaiseksi jaloistaan. Tässäkin tuotetaan pelkkää kipua hevoselle ja vain siksi, että kilpailutulokset olisivat hyviä :(

    Mielestäni perus harrastelijan hevonen elää kaikista kivuttominta elämää, toki onhan joka kastissa ne mädät omenat.

    Mutta mietitääs näitä seikkoja,
    Itselläni on islanninhevonen, hyvin terve alkuperäisrotu. Elää laumassa ympärivuoden, isossa tarhassa talvet ja kesät laitumella.
    En voisi kuvitella, että se tarhaisi vaan sen 10h päivässä.
    Meillä ei ole mahahaavasta eikä selkäkivuista kärsiviä hevosia. Meillä kestetään itikat, ötököt ja sateet. Eläinlääkäriä on käytetty vain rokotuksiin ja raspauksiin. Kaviot on vahvat ja suorat, ei siis niissäkään ongelmia. Eikä ole mitään käytösongelmia.

    Tässä nyt tulee aika äkkiä ajatus, että juuri nämä kilpailevat hevoset kärsivät kaikista eniten. Ja minkä takia tähän kastiin kuuluvat ihmiset tarjoavat hevosilleen huonot elinolot? Eli vähän ulkona ja sekin vähyys pienessä virikkeettömässä hiekkatarhassa? Miksi hevoselle pitää syöttää niin monesta purkista jotakin? Eikö jo siinä kohtaa hälytyskellot soi, että omalla toiminnallaan altistaa hevosen huonolle elämälle..

    Jos hevonen saisi päättää, se kyllä ulkoilisi niin paljon kuin mahdollista ja juurikin sen kaverin kanssa!

    Mutta miksi ihminen valitsee sen tallin missä lajityypillinen toiminta ei onnistu?
    Juurikin itsensä takia, treeniä treeniä, kisoja. Pitää olla hiekkatarhat, ei niin väliä vaikka ulkoilee vähän, kunhan puitteet ihmisille hyvät! Parin päivän kisoissa hevonen saattaa seistä karsinassa pelkästään, lukuunottamatta kisasuorituksia. Mutta kuitenkin, ei ole hevosen elämää..

    Että kyllä mun mielestä juurikin näiden "ammattilaisten" toimintatavat herättävät mielestäni enemmän ajatuksia pahasta hevosenpidosta ja se kaikki luontaisuus poistetaan.

    Ehkä olen sanottavan sanonut, mutta ylpeä olen omasta yksilöstäni ja meidän tallista, missä hevonen elää lajityypillistä elämää ja on silminnähden onnellinen lajitovereistaan. Eikä vaivoja ole näkynyt miltään saralta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamen! Hienosti sanottu!

      Valitettavasti asia on (yleistettynä) niin, että mitä enemmän rahaa kilpailuissa liikku eli mitä isommista palkintosummista on kyse niin sitä huonommin eläimiä kohdellaan. Toki poikkeuksiakin löytyy.
      Hevoset ja muutkin eläimet pystyvät todella hyviin kilpailusuorituksiin vaikka voivat oikeasti todella huonosti. Lihaksista, jänteistä yms. pidetään kyllä huolta viimeseen päällä, mutta psyykkinen puoli kärsii usein pahasti.

      Suomessa palkinnot on kaikessa eläinurheilussa sen verran pieniä, että niin pahoihin ylilyönteihin ei täällä onneksi olla menty mitä tapaa ulkomailla. Uskoisin että Suomessa myös kilpahevoset voi pääsääntöisesti melko hyvin.

      Itse olen tosin sitä mieltä, että muutaman tunnin tai edes puolen päivän tarjoukset pitäisi lailla kieltää... Olen ottanut omaksi minimiksi 10h ulkoilun. En vie hevostani talliin jossa ulkoillaan yhtään vähempää. Hevoseni on tällä hetkellä todella hyvässä pihatossa ja toivottavasti voi olla siellä vielä pitkään, mutta koska hyviä pihattotalleja on vielä niin vähän voisin viedä hevoseni myös karsinatalliin olosuhteiden pakosta, kunhan ulkoilua on minimissään se 10h.

      Poista
    2. Kyllä se näin on!
      Nykyään on trendi, että tallipaikka valitaan sen mukaan, että itse viihtyy - hevosesta viis.

      Kaikki hyvä olo ja terveys lähtee hevosen elinoloista. Sitä ei todellakaan voi seisottaa siinä postimerkkitarhassaan pari tuntia päivässä ja loput tunnit siinä 9 m2 karsinassa. Kuka vie hevosen sellaiselle tallille?? Ulkoilu on se suurin kriteeri, mikä pitäisi jokaisen hevosihmisen tiedostaa. Toki laadukas heinä ja asianmukainen hoito on myös tärkeää, mutta kun monella tuppaa olemaan ne sosiaaliset tilat ja tarhoissa pitää olla hiekat - kriteerit, joten surkeaa!

      Sit ihmetellään, kun on vatsahaavaa, turhautumista, kavio-ongelmaa, ötökkäfobiaa ym turhaa, vältettävissä olevaa ongelmaa..

      Kaikenlisäks nää "ammattilaiset" on kauhuissaan niistä talleista, missä ei oo maneesia. Siis härrekyyd! Ei niitä ole ennenkään tarvittu, eikä se hevonen tartte niitä tänäkään päivänä - joten siinä taas yksi ihmisen haluama asia. "Tarhausajoista viis, kunhan voin kesät talvet pyöriä ympyrää hiekkakentällä, kuluttaen samalla hevosen nivelet paskaks ja tekemällä siitä elämäänsä kyllästyneen.."

      Te "ammattilaiset" voisitte miettiä miten se teidän hevonen haluaisi elää?!

      Jos se niin kovasti tykkää esteistä, niin miksi valmennuksissa tulee takapakkia ja kisoissa kielletään ulos?

      Poista
    3. Allekirjoitan suurimman osan näistä kommenteista. Hevoset, jotka elävät ns. kunnon hevosen elämää ja saavat olla enemmän hevosia, kuin kilpailuvälineitä niin usein voivat paremmin. Poikkeuksia on aina ja tulee olemaan, joka kastiin mahtuu hyviä ja huonoja harrastajia. Mutta kilpamaailmassa vaan valtaosa menee palkinnon kuvat silmissä muusta välittämättä, valitettava fakta. Mutta hyvä teksti :)

      Poista
    4. Hyviä pointteja kaikilla! Mutta kuten sanottu, molempiin (ammattilaisiin ja harrastajiin sekä kaikkeen siltä väliltä) lukeutuu niitä mätämunia. Mä olen nähnyt silmitöntä hevosen pieksemistä täysin ilman järkevää syytä molemmilta porukoilta, mikään ei oikeasti yllätä mua enää tässä vaiheessa. Surullista, oikeastaan ihan kamalaa.

      On mahtavaa, että pystyy elämään siten, että on ylpeä omasta toiminnastaan. Siten, että hevosilla on niin hyvät oltavat omasta mielestä, ettei niitä tarvitse enää paremmaksi saada. Hienoa! Ja en usko, että kukaan voi väittää, etteikö hevonen olisi onnellinen laumassa isolla ja hyväpohjaisella laitumella hyvissä puitteissa asianmukaista hoitoa, liikuntaa ja ruokaa saaden. Mutta tässä tullaan myös jalostuskysymyksiin: nykyiset hevoset (ei ne alkuperäisrodut) on jalostettu sellaisiksi, etteivät ne yksinkertaisesti välttämättä kestä sitä. Varsinkinkaan, jos ne ovat ensin puoli elämäänsä tottuneet toimimaan tavalla x. Hevoset ovat kuitenkin rutiinien ystäviä, enkä usko, että esimerkiksi ötököille herkkä ja kv-kisoja kuukausittain kiertävä kahden tunnin tarhausaikaan tottunut pv olisi kovin onnellinen, jos se jätettäisiin olosuhteisiin, joka on jollekin toiselle parempi kuin täydellinen. Se stressaisi muutosta, koska se ei ole tottunut sellaiseen. Jalostuskysymykset ovatkin sitten eettisiä, koska onhan kaikki hevos- ja muu eläinharrastus ihmisiltä pelkästään itsekästä puuhaa.

      Ja haluan ottaa kopin vielä tuosta anonyymi klo 18.22 kommentista. En tiedä, viitattiinko siinä muhun (en kyllä ole ammattilainen tai tule koskaan edes olemaan), mutta kommentoinpa silti. Mä en haluaisi koskaan viedä hevostani tallille, jossa sillä olisi mahdollisuus vain parin tunnin tarhaukseen. Edellisellä tallillamme Champ tarhasi kuusi tuntia, joka oli musta melko vähän. Se oli kuitenkin enemmän, mitä silloin, kun ruuna oli Hollannissa. Se ei tarhannut myyntitallillaan yhtään. Luulin, että uudelle tallillemme muuttaessa ruuna ei sopeutuisi 10h tarhaukseen tai se olisi ainakin väsynyt sen jälkeen. Olin väärässä, hevonen voi paremmin kuin hyvin. Ihminen on erehtyväinen, näin sitä oppii. Toisaalta en ole edelleenkään monen vuoden yrityksen jälkeen päässyt tilanteeseen, jossa Champ viihtyisi laitumella rauhassa kolmea tuntia pidempään, vaikka kaverit ovat kosketusetäisyydellä. Mutta ehkä tässäkin päästään joskus eteenpäin :)

      Mä en henkilökohtaisesti ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat ratsastaa pelkästään kentällä/maneesissa. Okei, tässäkin on poikkeuksia - jotkut hevoset eivät yksinkertaisesti kestä maastoilua tms. Mutta omani ei tekisi päivääkään töitä sillä, että mä kävisin vain kentällä pyörimässä. Molemmilla hajoaisi pää hetkessä, siksi me maastoillaan paljon ja tehdään oikeasti suhteellisen vähän sitä kunnon treeniä.

      Viimeiseen lauseeseen sanon vaan sen, että eiköhän se syy ole siellä satulan päällä ja siinä ratsastuksessa, noin niinkuin 95% tapauksista ;)

      Poista
  8. Hyvää pohdintaa aiheesta, tän kampanjan osalta asiat ei mun mielestä todellakaan ole mustavalkoisia, vaan toteutuksessa ja ulosannissa on hyvät ja huonot puolensa. Tekstisi oli mielestäni ihan paikallaan, eikä siinä ole mitään väärää ettei kampanjasta ole täysin jompaa kumpaa mieltä.

    Niin paljon kun aiheesta on nyt ollutkin puhetta, en ole täysin kampanjan onnistumisen puolesta puhuviltakaan kuullut pätevää puolustusta sille, että ei-hevosihmisten keskuudessa heränneet väärinkäsitykset eivät aja sitä asiaa mitä kampanjalla oletettavasti haetaan. Ratsastusharrastuksen ymmärtäminen on monesti muutenkin lajiin perehtymättömälle melko vaikeaselkoista ja käsitys koko lajista voi muodostua tällaisten yksittäisten esillä olevien asioiden perusteella. Hevosharrastajat sen sijaan eivät ole pelkkien ennakkokäsitysten varassa, vaan osaavat pohtia kuvan roolia lajissa omien havaintojen ja kokemusten pohjalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oon sun kanssa aivan samaa mieltä :) Tuohon kuulisin miellläni itsekin vastauksen!

      Poista
  9. Hyvä kampanja ja vaikka itse ratsastan, yritän ajatella mahdollisimman paljon laatikon ulkopuolelta vaikka se välillä kirpaisee. Ratsastus on jo itsessään turhaa eikä hevonen tarvitse sitä lähtökohtaisesti mihinkään. Hevoselle riittäisi laidunnus laajalla alueella ja lajitoverit. Tietenkin ratsastukseen tottunut hevonen voi alkaa häiriökäyttäytyä ilman tuttuja virikkeitä mutta se on asia erikseen. Ajattelen asiaa laajemmalta filosofiselta kannalta. Hevosen harrastekäyttö on puhtaasti itsekästä ja "turhaa" mutta se ei myöskään aiheuta välttämättä suoranaista kärsimystä, jolloin sen voi hyväksyä. Eläinsuojelu ja eläinaktivismi eivät voi missään nimessä olla eläinten pahimpia vihollisia, koska mitä väärää voi olla siinä ajattelutavassa että eläimille halutaan taata lajityypilliset olosuhteet (mikä ei nyt tietenkään tarkoita jalostettujen kilpahevosten seisottamista ilman loimea jossain marraskuun viimassa veden vihmoessa tuulen mukana 10m/s) ja eettisesti kestämättömästä toiminnasta halutaan ajan saatossa luopua kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut mikä todella on sitä lajityypillistä käytöstä, tiedetäänkö me enää edes, kun hevonen (useat rodut) on nykyään jo niin pitkälle jalostettu?

      Poista
    2. Anonyymi klo 17.29 esittikin todella mielenkiintoisen kysymyksen! Toki eläimistä ei sitä lajityypillistä villihevosillekin ominaista käytöstä saa varmastikaan ikinä pois, mutta missä me ollaan nyt, niin se onkin mielenkiintoinen juttu. Vitsi, tämä pisti miettimään!

      Ja ensimmäinen anonyymi, se on kyllä aivan totta, että kaikki eläinten kanssa tehtävä toiminta on pitkälti itsekästä ja turhaa. Myös ne koirat seuraeläiminä jne. Mutta ihminen on itsekäs, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

      Poista
  10. Mielestäni kaikenlainen kampanjointi eläinten hyvinvoinnin puolesta on tarpeen, mutta tässä epäonnistuttiin yhdessä asiassa ja se on se rollkur-kuva, koska tavallisille tallaajille se ei kerro mitään ja pointti saattaa mennä helposti ohi. Kuvan aiheeksi olisi tosiaan voinut valita jotain ihan muuta, kuten vaikka ylipainoinen tai huonokuntoisen näköinen hevonen.

    VastaaPoista
  11. Itse luin tästä SEYn kampanjasta ensimmäisen kerran Kaktun blogissa sillä täällä meillä päin ei hirveästi noita mainoskylttejä näy. Tiedä sitten vaikuttikko Kaktun kirjoitus itseeni, mutta sun kanssa samoilla linjoilla, ehkä sinne epäonnistumisen puolelle kallistunnut. SEYn idea kampanjasta on ollut hyvä, mutta onko kampanjalla saatu tuotettua hyvää? Siitä voidaan puidakin seuraavat 100 vuotta. Itseltäni vastaus on ehkä hieman negatiivinen, prosentuaalisesti Suomessa on niitä "tavallisia tallaajia" kuitenkin yhä enemmän kuin hevosihmisiä, jotn kuinkahan moni ymmärsi mainoksen tai lähti selvittämään sitä netistä - juuri kuten itsekkin kirjoitit. Itsekkään en usko, että kovin moni. Mainitsit myös että kouluissa on jaettu esitteitä SEYstä tai jotain tämmöistä - eipä ole meillä näkynnyt, ja kyllä asun hyvin puskassa ja hyvin pienessä kylässä, mutta eikö olisi tärkeämpää valaista juuri meitä, jotta me voisimme puuttua väärään toimintaan eläinten kanssa? Ei täällä päin eläinviranomaisia hirveästi liikku tarkistamassa eläinten hyvinvointi. Koko kansaa tiedottamalla voitaisiin saada yllättävän paljon aikaan.

    Pahoittelen jos sulle tuli pari saman tyyppistä kommenttia, yritin kommentoida puhelimella, mutta joka kerta veti itsensä jotenkin jumiin (tekee aina niin kommentoidessa, muuten toimii oikein hyvin) ja tän kirjotin nyt koneella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon sun kanssa ihan samaa mieltä! Tuosta kouluihin jaettavasta materiaalista en mene sanomaan, onko niitä jo jaettu vai onko se vasta toteuttamisvaiheessa :)

      Poista
  12. Pakko sanoa, että en ole varsinaiseen postauksen aiheeseen kovin perehtynyt, mutta sen sijaan kommentoin että VALTAVAN UPEITA kuvia!! :o Ja upeita hevosia kuvissa tietysti myös :) :)

    VastaaPoista
  13. Kävin tsekkaamassa tuon kuvan, ja sehän selvästi kuvaa eläintä epämukavassa asennossa, siis eläinrääkkäystä. Kuva on kärjistys, jotta varmasti ihan kaikki tajuavat, että hevonen kärsii. Mainoksen ajatus on yksinkertainen.

    Hevosihmisille tuohon kuvaan kuitenkin latautuu paljon enemmän merkityksiä kuin tavallisilla kaduntallaajilla. Hevosihminen näkee ylilyönnin ohjasotteissa ja muutenkin voimankäytössä, tavallinen ihminen kärsivän hevosen. Vähän nyt tuntuu, että hevosihmiset ylireagoivat kuvasta, ja miettivät, pitääkö SEY koko meidän harrastusta eläinrääkkäyksenä. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että tämä on suunnattu ihan kaikille siellä kadulla kävelijöille, ja niidenkin pitää mainoksen pointti ymmärtää, jotka eivät hevosista mitään tajua. Hevosten kanssa toimiessa on kuitenkin tullut törmättyä myös aika räikeään hevosen kaltoinkohtelemiseen ja hevosen pakottamiseen ylimitoitetun voimankäytön kautta. Hevosia omistavat ja niiden kanssa toimivat aika monenlaiset ihmiset, eikä kaikilla todellakaan ole kovin kummoista tietotaitoa.

    Toinen asia on sitten, miksi hevosihmiset, ilmeisen alitajuisesti, kokevat huonoa omaatuntoa kuolainten ja muiden voimankäytön välineiden käytöstä ja sitten postaavat vastavetona kuvia kilpahevosista riimut päässä. Se on meidän ihmisten päätös, että haluamme hevosillamme ratsastaa ja tuottaa itsellemme siten iloa, ja siksi puemme hevosemme näihin varusteisiin, jotta voisimme jatkaa harrastamista, vaikka kuolaimet sinänsä tuntuisivatkin hevosen kannalta ikävältä jutulta. Itsekästähän se meiltä ihmisiltä on, mutta se kannattaa vaan myöntää itsellensä, jos ratsastaa meinaa, ja pyrkiä kohtuulliseen voimankäyttöön ja ratsastamaan hevosen hevosen hyvinvoinnin kannalta optimaalisimmalla tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se menee. Ratsastus on pitkälti itsekäs harrastus, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Samalla tavoin kuin kaikki toisen elävän olennon kanssa suoritettavat harrasteet, eläinlajista riippumatta. Nämä on pitkälti myös eettisiä ja filosofisia kysymyksiä, niitä on ihan mahdotonta lähteä avaamaan kokonaisvaltaisesti tällaisissa yhteyksissä :) Mutta kuten sanottu, mä olisin sijoittanut kuvaan jonkun toisen tilanteen - sellaisen, joka ei yhdistä kaikkea ratsastusta eläinrääkkäykseen. Sellaisen kuvan kun moni tavallinen kaduntallaaja on tästä muodostanut. Muuten olen sun kanssa ihan samaa mieltä!

      Poista
  14. Miksi Aada ei ota kantaa enää mihinkään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä kommenteissa vai? En ole vielä ehtinyt vastaamaan, mulla on ollut pikkaisen muuta tekemistä :D

      Poista
  15. Aada yrittää miellyttää mahdollisimman monia niin sellaisella ei voi olla mielipiteitä, kun yhdelle kumartaa niin toiselle pyllistää joten Aada on hevosbloggaajien jees-jees kumileimasin. Toisaalta puolustukseksi sanotaan että on niin nuori ja kokematon että tuskin löytyy sellaista elämänkokemusta että voi edes tehdä kannanottoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, en nyt ehkä ihan näinkään sanoisi. Mulla on selkeä mielipide tähänkin kampanjaan: se on tärkeällä asialla, mutta huonosti toteutettu. Kuten sanoin postauksessakin. Ja että kaikki kiihkoilijat suuntaan ja toiseen ovat ihmisryhmä, joiden tekemisiä voisi miettiä uudelleen. Se, että mä en meuhkaa, lyö nyrkkiä pöytään ja kiroile (kuten joku tämän aiheen kannalta on ehkä tehnyt), ei tarkoita, etteikö mulla olisi omia mielipiteitä asiaan :)

      Kannanottoja pystynee tekemään ihan jokainen. Se, kuka niitä arvostaa, riippunee sitten kannanottajan statuksesta.

      Poista
  16. Vitsi että oli hyvää pohdintaa! Irse en kiinnittänyt koko kampanjaan mitään huomioo, mutta tässähän se tärkein tulikin tietoon. Aivan loistava postaus!!

    VastaaPoista
  17. Nyt on kyllä pakko kommentoida, että ihan älyttömän hyvin kirjoitettu ja pohdiskeltu teksti! Olen täysin samaa mieltä kanssasi oikeastaan kaikesta, näitä asioita ei vaan voi ajatella mustavalkoisesti. Se, että ei välttämättä ole täysin kallistunut jommalle kummalle puolelle asiaa, vaan on pohtinut kaikkia näkökulmia, on vain ja ainoastaan hyvä asia.
    Pidän muutenkin todella paljon tavastasi kirjoittaa, osaat jotenkin napata lukijan mukaasi ja herättää ajatuksia :)

    VastaaPoista
  18. Viisautta osoittaa, kun yrittää ymmärtää ilmiötä mahdollisimman monelta kannalta ja tiedostaa sen monet eri ulottuvuudet ja vivahteet. Tieteellistä otetta osoittaa, kun tiedostaa erehtymisen mahdollisuuden ja on kriittinen informaatiota ja toimintatapoja kohtaan. Aiheesta voisi kirjoittaa kirjan, mut lyhykäisyydessään oon kanssasi melko samoilla linjoilla ��

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat