torstai 5. tammikuuta 2017

#834: Tähdet kohdallaan

Etelä-Suomi on päässyt nauttimaan oikein kunnon pakkaskeleistä, kun talvi yllätti jälleen kerran ihmiset yhdessä yössä. On se kummallista, kuinka vuosi toisensa jälkeen jaksamme hämmästellä talven saapumista - aina se tulee, mutta koskaan siihen ei olla valmiita. Huomasin itsekin valittavani kylmyydestä, vaikka samalla nautin täysillä siitä kauneudesta, joka luontoon on laskeutunut. Pakkohan se on kuitenkin valittaa edes siitä säästä, perisuomalaiseen tapaan. 

Tallilla nämä reilun kahdenkymmenen asteen pakkaset ovat tietysti aiheuttaneet omat hankaluutensa. Hevosten juottamisen kanssa tulee olla erityisen huolellinen ähkyriskin kasvaessa, eikä kovimmilla pakkasilla viitsi lähteä treenaamaan rankasti. Mä itse olen pyrkinyt siihen, että kamalasti yli -15 asteen lämpötiloissa en tekisi enää mitään varsinaista hikitreeniä, sillä siinä jäätyy jo kuskikin melkoiseksi jääpuikoksi. Mä vedän kunnon treenit nykyään nimittäin uusilla saappaillani, joita en halua venyttää, enkä siksi voi laittaa ratsastushousujen alle pitkiksiä lämpöä tuomaan. Sainkin kuulla kouluvalmentajaltani keskiviikkoaamun valmennuksen yhteydessä muistuttavani lähinnä tönkkösuolattua muikkua, kun kroppa ei mukautunut hevosen liikkeisiin tavalliseen tapaan. Mutta puolustukseksi sanottakoon, että olin kävellyt puolen tunnin alkukäynnit lähes kesätamineissa ennen aamukahdeksaa. 

Hänellä oli niin kivaa! Ja mulla myös, nauroin niin paljon, että kyyneleet tulivat silmistä ja jäätyivät poskille :D
Siis katsoka nämä seuraavat kolme kuvaa. Champ ottaa tämän homman niin tosissaan :D






Muistan hyvin sen ajan, kun en suostunut pukeutumaan tallille kunnollisiin talvivarusteisiin. Teininä se kun tuntui olevan niin kovin noloa, jos laittoi jalkaansa toppahousut - korvanlämmittimistä tai muista vastaavista puhumattakaan. Näin vanhemmalla iällä sitä on alkanut arvostamaan ihan jokaista asiaa, joka tekee olosta mukavamman. Olisitte nähneet mut yhtenä arkipäivänä tällä viikolla, kun astelin kauppaan tallivaatetuksessa huppu päässä ja vetoketju niin ylhäälle vedettynä, että musta näkyi lähinnä otsa ja silmät. Ihmiset katsoivat kummeksuen, mutta ainakin mulla oli lämmin. Turha sitä on enää tässä iässä hävetä, mulle on ainakin kasvanut sen verran hyvä itsetunto, että kykenen liikkumaan julkisilla paikoilla myös suoraan sanottuna naurettavan näköisenä.

Tänään lämpömittarin elohopea laski jälleen kahdenkymmenen miinusasteen tuntumaan, joten pukeuduin oikein kunnolla ja päätin suunnata peltorallittelemaan maneesityöskentelyn sijasta. Esittelin jo Snapchatissa mun kerrospukeutumista, sillä mulla oli pelkästään alaosassa päällä nallepuh-pitkikset (huomioikaa kuviointi), villahousut, collegehousut ja toppahousut. Saman verran ellei enemmänkin löytyi myös yläosasta, mikä kyllä vaikutti liikkumiskykyyn. Hyvä kun takki mahtui kiinni, niin paljon oli vaatetta päällä! Myös hevonen sai ylleen kaksi villaloimea, sillä klippasin sen sunnuntaina, enkä halunnut palelluttaa ratsuani auringonpaisteesta huolimatta. Pellolla kun kävi petollinen viima, joka yllätti sekä kameramiehen, että mun varpaat.









Voi että, miten me nautittiin Champin kanssa peltopäivästä! Ruuna oli alusta asti ihan tohkeissaan ja veteli ties mitä showravia, sivuttaisloikkia ja kevätjuhlaliikkeitä. Se on kuitenkin niin kiltti, ettei tee mitään, ellei sille anna lupaa. Kun käännän sen suoralle ja annan ohjaa, tietää se heti, että lupa menemiselle on annettu. Silloin saa riehua ihan kunnolla, sillä noissa sen mooveissa on lopulta todella helppoa pysyä kyydissä. Koskaan mulle ei ole tullut fiilistä, että tuon hevosen selässä olisi pelottanut. Tunnen sen niin hyvin ja pystyn ennakoimaan sen pienimmätkin liikkeet, joten voin huoletta antaa tilaa hevoselle ja sallia sen pitää hauskaa koko sydämensä kyllyydestä.

Meno oli sen verran riehakasta, että rytäkässä matkasta jäi yksi takakenkä. Ei se onneksi mitään, sillä samana iltana meillä oli sovittu kengitysaika Champille. Aika ovela veto multa, etten sanoisi ;) Näin kengityksen jälkeen en tietenkään lähde riskeeraamaan kenkien pysymistä vastaavalla tavalla, vaan tulevat päivät tyydytään maneesin sisältöön ja treenataan vielä viikonlopun yli ahkerasti. 

Kuluneella viikolla ja ylipäänsä viikoilla on tapahtunut ihan valtavasti asioita, joista saatte kuulla lisää ensi viikolla. Me kuvattiin pelkästään näiden ensimmäisen viiden päivän aikana kaksi videopostausta, joista kokosin pienen esikatselun minuutin mittaisen videon muodossa teille etukäteismaistiaisiksi. Champia ja mua on käynyt kuvaamassa ammattivalokuvaaja, jonka lisäksi otimme näitä tässä postauksessa olevia kuvia pellolla. Jo ennen vuodenvaihdetta materiaalia ehti kertyä hyvän määrää, enkä millään malttaisi olla julkaisematta kaikkea. Kokosin jo valmiiksi myös koosteen kuluneesta vuodesta 2016, joka tulee varmaankin julkaisuun viikonlopun aikana. Kauheasti kaikkea, mutta niin vähän aikaa istua koneella. 











Blogin sisältöön tulee tulevaisuudessa hieman muutoksia, sillä ratsastan jatkossa yhä enemmän eri hevosilla ja tulen varmasti kirjoittamaan ainakin osasta näistä blogiini juttua kuvien ja videoiden muodossa. Mikäli tällainen teitä kiinnostaa! Tähän mennessähän olen ratsastanut pari kertaa viikossa eräällä nyt kahdeksanvuotiaaksi kääntyneellä puoliveriruunalla, jonka kanssa olen hypännyt kerran viikossa ja tarkoitus olisi jatkaa tätä pitkälle tulevaisuuteen mahdollisesti kisojenkin merkeissä. Mukaan kuvioihin tulee tulevien viikkojen aikana myös tallinomistajamme yksi hevonen, jota alan ratsastamaan pari kertaa viikossa. Olen lupautunut ratsastamaan välillä myös kaverini viisivuotiaaksi kääntynyttä ruunaa, jota liikutan välillä jopa viikonkin putkeen omistajan ollessa muualla. Lisäksi olen ratsatsanut satunnaisesti eri hevosilla aina tilaisuuden tullen, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Paljon hevoshommia siis tiedossa vaihtelevien nelijalkaisten kanssa, mikä on tietysti positiivista omaa kehitystä ajatellen.

Olipa mukavaa palata vihdoin koneelle, vaikka tässä onkin kiirettä pitänyt ja kynnys kirjoittamiselle on siksi kasvanut päivä päivältä suuremmaksi. Yritän saada jo heti huomiselle uutta postausta julki, joten pysykää ihmeessä kuulolla! Toivotaan kaikki samalla, että tämä valkoinen lumipeite nyt pysyisi edes tammikuun loppuun asti, jotta emme joudu tarpomaan loskakeleissä ja pelkäämään henkemme edestä liukkailla teillä. Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille!

Ja ihanaa alkanutta vuotta 2017 :)

17 kommenttia:

  1. Mitä topparatsastushousuja suosittelet? Itse ostin sellaiset jostain eläinkaupasta ja ei kestänyt kuin pari ratsastuskertaa niin kokopaikat meni ihan pilalle :(

    Mikä oli hevosen omistamisessa hankalinta aluksi? Itse haaveilen omasta hevosesta joskus vuosien päästä kun olen valmistunut ja saanut ammatin! Esim. mistä tietää miten usein oma hevonen tarvitsee raspausta, kengitystä (ja mistä löytää tähän oikea ammattilainen) ja että mitä ruokaa oman hevosen tulisi syödä (mitä lisävitamiineja yms yms tarvitsee)? Tällaisia juttuja kun ei ainakaan omassa ratsastuskoulussa käyty pahemmin läpi!

    Kiitos etukäteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en osaa suositella mitään topparatsastushousuista, sillä en omista yhtäkään :(

      Hevosenomistajana, varsinkin tuoreena sellaisena sulla kannattaa ehdottomasti olla vierellä henkilö, joka tietää ns kaiken tarvittavan. Sellainen on usein esim valmentaja, joka auttaa noissa asioissa. Ja toki hevoskirjallisuudesta löytyy jotain, mutta suurimman osan sitä oppii tekemällä ja muilta katsomalla :)

      Poista
    2. Mulla on ainakin HKM topparatsastushousut ja tähän mennessä on ollut tosi lämpimät! Hintaa niillä oli kuitenkin satanen ja ostin ne booty riders/Hanna Nousianen. Saa ehkä netistäkin tilattua. Ja kokopaikat löytyy ja on kestänyt hyvin:)

      Poista
    3. Hienoa, että sulta löytyi kokemuksia :)

      Poista
  2. hyyi eikö sulla oo mitään lämminettä kypärän alla? :D

    VastaaPoista
  3. Moi Aada,tuhertelin Champista eilen kuvan ja kavereiden mielestä se on hieno. Kuulemma tunnisti heti että se on Champ. Mutta mikä sun instagram käyttäjä on? Haluasin laittaa sulle instgramin directissä kuvan siitä tuherroksesta. Olisi todella kiva jos vastaa mahd pian.
    Champ on tosi ihana ja sä ratsastat tosi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun käyttäjä on aadalatti :) kiitos!

      Poista
  4. Hei Aada, ihana lukea näitä sinun kirjoituksia, lisää odotellessa :)

    VastaaPoista
  5. ÖÖöö olitsä ilman housuja tos videol? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ÖÖöö käytätsä mekon kans housuja? :D

      Poista
    2. Joo ei meillä ole täällä tapana pitää mekon kanssa housuja ;) sukkahousuja kylläkin!

      Poista
  6. Vau, tosi upeita kuvia!! :o :D Ihanaa kun Champ näyttää nauttivan talvesta :) Toi lyhyt video oli kans kiva, mukava kun on tulossa lisää videoita, koska sun videot on PARHAITA!!

    VastaaPoista
  7. Onneksi meillä on pakkasrajana tuo -15 ja siinä ratsastaessa en ainakaan itse kerkiä palelemaan, pikemminkin päinvastoin. Vielä marras-joulukuun vaihteessakin ratsastin hupparilla kun oli vain niin kuuma, vaikka varmasti oli pakkasta joitakin asteita :D

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä