perjantai 3. marraskuuta 2017

#916: Viimeiset tunnelmat

Palataan vielä kerran pari viikkoa taaksepäin Helsinki International Horse Show’hun ja sen tunnelmiin. Julkaisin jo hyvän aikaa sitten muualla sosiaalisessa mediassa kyseisestä tapahtumasta kuvatun videopostauksen, mutta se ei vielä päätynyt tänne blogin puolelle. Video kuvattiin ihanan aurinkoisena ja kirkkaana päivänä, joten tuohon palaakin oikein mielellään!

En halunnut julkaista videota heti tapahtuman jälkeisellä viikolla, sillä odottelin kamerastani uusia kuvia kahdelta viimeiseltä Horse Show’n päivältä. Unohdin kamerani siirtopiuhan näppärästi jäähallille, joten sain sen takaisin itselleni vasta viime viikon sunnuntaina. Sen jälkeen alkoikin melkoinen pyöritys, kun aloitin uudessa työtehtävässä, yritin sovittaa väliin opiskelua, käväisin katsomassa The Royal Ballettia ja ennen kaikkea yritin ehtiä illan tärkeimpänä reissuna tallille. Siihen väliin oli oikeastaan mahdoton lohkaista aikaa valokuvien muokkaamiselle, joten tämä video sai jäädä senkin osalta odottelemaan. Kuvat ovat ainakin itselleni tärkeä osa postauksia, eikä vanhojen Horse Show’n kuvien julkaiseminen olisi ollut mielekkään tuntuista.




Mutta tässä sitä ollaan! Kuvasimme videopostauksen kokonaisuudessaan lauantailta ja siinä on mukana lähestulkoon koko mun lauantaipäivä. En kuvannut ihan aamun ensimmäisiä tunteja ollessani kotona valmistautumassa, mutta kamera pääsi mukaan heti jäähallille saavuttuani. Samalla tavoin linssi sulkeutui jäähallilta lähtiessämme, sillä kamera ei päässyt mukaan jatkopaikalle Scandiciin. Sen kummemmin lauantaita selittelemättä pääsettekin tutustumaan päivän sisältöön videon parissa!

Tapahtuman viimeinen päivä eli sunnuntai oli varmasti se, mitä jokainen meistä odotti eniten – ainakin huippu-urheilun kannalta ajatellen. Silloin kilpailtiin nimittäin FEI World Cup –sarjan osakilpailu 160cm estekorkeudella. Vaikka lauantainakin oli kiva seurata Helsinki Grand Prix –luokkaa vastaavalla tasolla, on maailmancupissa silti aina oma jännityksensä. Oman erilaisuutensa asiaan tuo myös vaihtelevat katselukokemukset, sillä bloggaajana pääsin seuraamaan suorituksia paitsi katsomosta, myös ihan esteiden tasolta kentän vierestä. Sieltä todella näki, miten valtavan isoja nuo esteet olivat ja miten ratsastajat tekivät ratkaisunsa niiden esteiden kohdalla, jotka vierelle osuivat. Pääsin myös tutustumaan Wolrd Cupin rataan ennen luokan alkua pressille tarkoitetussa radankävelyssä, jossa ratamestari myös kertoi meille hieman rakentamastaan radasta.  





Vaikka Horse Show on joka vuosi ihmisen parasta aikaa, on silti pakko myöntää, että onneksi kisa on vain kerran vuodessa. Tapahtumaan lataa niin paljon odotuksia, ohjelmaa ja toisaalta omaa energiaansa, että useamman kerran vuodessa painellessa vastaavaa saattaisi väsymys iskeä. Meillä oli jälleen todella mukavaa kaikkien kavereiden kanssa, kun pääsin näkemään tuttuja vuosien varsilta, hyviä ystäviä kauempaa maailmalta ja toki niitä ihan lähelläkin asuvia kavereita. Ja niitä hienoja hevosia! Sitä en voi painottaa, miten valtavan paljon motivaatiota hyvien ratsastajien katsominen tuo omaan treenaamiseen. Samalla se on niin masentavaa, kun tajuaa sen oman osaamattomuutensa entistä konkreettisemmin. Jokainen varmasti tietää, ettei mestariksi tulla yhdessä yössä, mutta entäs kuudessatoista vuodessa. Sitä vaan kysyn..! Ehkä joskus, jonain kauniina päivänä.

Mutta sen kummemmin selittämättä, tässäpä teille paljon toivottu Helsinki Horse Show’n videopostaus lauantailta. Mukana on paitsi hevoskisoja, myös hieman muutakin seikkailua kaupungilla kavereideni kanssa. Videoiden ystäville iloisia uutisia on tarjolla reilumminkin, sillä tällä viikolla on kuvattu kolme uutta videota, jotka yritän julkaista tässä vähitellen. Ja kuvia luvassa myös, joten teksteiltäkään ei voida välttyä!

Mikä oli sun suosikkijuttu HIHSistä? Hienot hevoset,
kaverit, joku luokka vai ihan muu juttu?

18 kommenttia

  1. Varsinainen heppaihmisten video! Skumppaa ja pämppäystä :D

    VastaaPoista
  2. Mun lempparijuttu HIHSissä oli tänä vuonna sama kuin edellisinä - se, että edes jotain luokkia tulee TV:ssä! En päässyt (taaskaan) paikalle todistamaan kisahumua, mutta olin ihan fiiliksissä kotisohvalla ja vahtasin silmä kovana kaikki lähetykset, joita Helsingistä tuli. Allekirjoitan kyllä tuon motivaatioasian ihan täysin, tuon HIHSin jälkeen nimittäin varasin itselleni taas pitkästä aikaa ratsastustunnin ja kävin eilen tallilla muistuttamassa itselleni, miten iloiseksi nuo karvaturvat mut tekee. Nyt oon niin jumissa kuin ihminen vaan voi olla, mutta oli se taas sen arvoista. Olo on kuin pikkulapsella, eikä parikymppisellä, kun en millään malttaisi odottaa seuraavaa tuntia! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihanaa, niin kiva kuulla! Ja huippua, että pääsit pitkästä aikaa tunnille. Siitä se kuule taas lähtee, vaikka lihakset ovatkin varmasti jumissa :)

      Poista
  3. Ihan supermakeen värinen toi kuvien eka heppa! 😍😍

    VastaaPoista
  4. Ootko julkaisemassa sarinan kanssa vielä jotain postausta hihssistä?

    VastaaPoista
  5. Mitä kaikkea teit kun sanoit olleesi töissä tuolla? En tarkoita pahalla, mutta kun videolla näytit vain ns. haahuilevan ympäriinsä ja vähän kuvaavan, niin olis ollut mielenkiintoista kuulla, että mitä ns. oikeasti teit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä tänä vuonna ollit töissä, kuten monta kertaa sanoinkin :) Edellisinä vuosina olin töisaä 5v putkeen kansliassa! Tänä vuonna olin vaan bloggaajana paikalla eli kuvailin ja keräsin fiiliksiä tapahtumasta, kuten videoltakin näkee :)

      Poista
    2. Okei, oon sitten ollut vajaaälyinen ja lukenut jotain väärin :D Siis olin koko ajan siinä käsityksessä, että sanoit olevasi Ainon kisojen lisäksi myös Hihsissä vastuussa jostain tallijutuista. Siksi ihmettelinkin vähän kun näytit videolla vaan hengailevan ympäriinsä koko päivän :DD Pahoittelut!

      Poista
    3. Haha ei mitään hätää, aina saa ja pitää kysyä! :)

      Poista
  6. kiva postaus! koska ajattelit päivittää blogin ulkoasun? :)

    VastaaPoista
  7. Miks et ollu Ainon kisoissa?

    VastaaPoista
  8. "Sitä en voi painottaa, miten valtavan paljon motivaatiota hyvien ratsastajien katsominen tuo omaan treenaamiseen. Samalla se on niin masentavaa, kun tajuaa sen oman osaamattomuutensa entistä konkreettisemmin." mä niiin samaistun tähän, etenkin tuohon jälkimmäiseen lauseeseen. :D oon aina niin innolla katsomassa kaikkia isoja kisoja ja etenking HIHSiä ja sit jossain vaiheessa iskee pieni masennus kun tuntuu et itse ei osaa yhtään mitään ja mahdollisuudet mulla henk.koht. on aika huonot kun ei ole varaa mihinkään puoliylläpitoon tai ylläpitoon, puhumattakaan omasta hevosesta jolla vois treenata useemmin kuin 2-3 kertaa viikossa. :/ mutta ei auta kun tehdä parhaansa sillä mitä on sillä hetkellä! ehkä joku päivä pääsis itsekin ratsastamaan joka päivä kuten tässä on jo pitkään haaveiltu. eniveis ihan supersuper kivoja nää HIHS postaukset sulta vaikka kommentoinkin erittäin jälkijunassa. :D

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat