tiistai 10. joulukuuta 2013

Joulukalenterin 10. luukku - Hippolan klinikka


Joulukalenterin 10. luukku sivuaa hieman myös meidän kuulumisiamme, sillä luvassa on kooste Hippolan kouluratsastusklinikasta Helsingin Ruskeasuolta sunnuntailta. Olette varmasti päässeet lukemaan jo muualta yleistä tunnelmaa klinikasta, joten pyrin nyt kertomaan hieman omakohtaisemmin ratsastuksestani ja siitä, mitä kaikkea oivalsin.
_______________
 
Klinikka koostui eri ryhmistä, joiden tehtävät vaihtelivat niiden tason mukaan. Olin itse Sennin kanssa toisessa ryhmässä, jonka kokoonpanossa oli jo hieman kokeneempia (tai ehkä oikea sana olisi vanhempaa) hevosia eli pääsimme työstämään asioita siitä, mihin edellinen ryhmä jäi. Etukäteen meille oli annettu infoksi, että tulisimme työskentelemään jollakin tavalla mahdollisesti juuri kokoamisten kanssa, mutta muuten itselläni ei ollut minkäänlaista käsitystä eteen tulevista tehtävistä.
 
Pääsimme verryttelemään maneesiin noin kaksikymmentä vaille neljä ja ryhmämme piti alkaa neljältä. Aikataulu oli kuitenkin kymmenisen minuuttia edellä, joten oma verryttelyaikani jäi vain pitkin ohjin ravailuun ja laukkailuun, hieman kerkesin kevennellä ohjatkin kädessä. No, eikun töihin valmentajan silmien alle! Meidän osalta valmentaja toimi NIKA Equestrianin Karolina Liuksiala, Sophiaa valmensi Eeva-Maria Porthan-Broddell, joka myös demonstroi itse ratsain klinikan lopuksi.
 
Kun tultiin maneesiin, Champ tuijotti itseään peilistä: "ooh, kuka tuo komistus onkaan!?!"
Alkuraveja pitkin ohjin





Champ oli aivan tohkeissaan päästessään reissuun ja se kummasteli ensin yleisöpäätyä. Keventelin muutaman kerran pitkää sivua pitkin ja pyrin rauhoittelemaan hevosta äänellä ja taputtelemalla. Karolina pyysi meidät pääty-ympyrälle, jossa lähdimme työstämään harjoitusravia mahdollisimman pieneksi ja ajatuksella nimenomaan syvälle eteen-alas. Ensimmäinen ajatukseni oli melko kauhistunut, sillä jännittyneenä Champ alkaa helposti vastustelemaan harjoitusravissa, ja tuossa tilanteessa se oli jännittynyt jos joku! Onnekseni hevonen tasoittui vähitellen, vaikkei ollutkaan ravissa missään vaiheessa oikeasti rento. En saanut ratsastettua sitä eteen-alas, sillä se käpertyi mieluumin ylös ja jännitti itseään kauttaaltaan.
 
Nopeasti aloitimme laukkatyöskentelyn, sillä se oli meidän ryhmämme aihe. Champ on mielestäni helpompi ratsastaa nimenomaan laukassa, mutta kun aiheena oli kokoamiset, tuli taas uusi haaste vastaan: ruunalla ei ole ollenkaan tarpeeksi voimaa ja notkeutta takaosassaan jaksaakseen kantaa itseään kootummassa laukassa puolta ympyrää pidempään. Se näkyi sillä, että hevonen oli todella jäykkä kaikkialta satulasta taaksepäin, tarjosi laukanvaihtoja oikeasta vasempaan ja muuttui välillä nelitahtiseksi kolmitahtisen, aktiivisen ja jäntevän laukan sijaan. Koska takaosassa ei ollut moottoria tarpeeksi, ei muoto ollut tasainen edestä, enkä pystynyt vaikuttamaan sen syvyyteen juuri laisinkaan.
 




 
Työskentelimme "kootussa" laukassa ympyrällä, jonka jälkeen lähdimme tekemään ns. neliötä eli yritimme kääntää mahdollisimman jyrkät kulmat ajatellen yhä enemmän hevosta aktiiviseksi takaa. Champ alkoi väsähtämään jo tässä vaiheessa, sillä tehtävä oli sille aika rankka. Olen aika laiska ratsastamaan juuri tämän tyylisiä tehtäviä, jotka niitä takaosan lihaksia vahvistaisivat..  Huono minä! Kun olimme tehneet tätä tehtävää hetken, jatkoimme avoa ja siitä sitten sulkua. Enemmän kommenttia kuulette tuolta videolta, joten en ala niitä tähän toistamaan :)
 
En ole koskaan mennyt Champilla sulkua, saati ajatellut kokoamista noin pitkään putkeen ilman välikäyntejä pitkin ohjin. Sulkujen jälkeen saimme onneksi pienen hetken kävelytaukoa ja jatkoimme sitten laukassa pohkeenväistöjä.




Mukana menossa oli tietysti ahkeraakin ahkerampi kaverini Janita auttelemassa Champin kanssa, kiitos hänelle!

Pakollinen virnistyskuva.. :D Champ raukka oli ihan väsynyt!
Ratsastuksen jälkeen Champ oli aivan loppu - kun sitä rapsutti otsasta, muodostui siihen valkoista vaahtoa..! Onneksi klippasin sen perjantaina, sillä muuten mulla olisi ollut melkoinen kuivatteleminen ennen kylmää trailerimatkaa. Kokonaisuutena klinikka oli meidän osaltamme todella kiva kokemus ja sain taas uutta ajateltavaa ratsastukseeni. Karolina oli tsemppaava ja huomasi hyvin puutteita sekä minussa että hevosessa, jotka paranisivat ratsastuksella. Nyt vain odottelen niitä kunnon hankia, jotta pääsisin kunnon hankitreeniin! Ja ehkä mun on vain pakko alkaa treenaamaan kaikkea muutakin takaosaa vahvistavaa ja notkistavaa, jotta hevonen vahvistuisi ja suoristuisi lisää.
 
Sain muuten lauantain Pinja Immosen estevalmennuksessa muutaman hyödyllisen vinkin ajatellen juurikin Champin ratsastettavuutta, mutta niistä kerron myöhemmin lisää!
 
Mitä te piditte klinikasta, jos olitte paikalla? :)

Linkki videoon (alla olevaan).

21 kommenttia

  1. Siis missä on video? :D
    PS. Champ näyttää joissain kuvissa ihan kouluhevoselta ;)

    VastaaPoista
  2. Vitsin hienot tossa lopussa :) kokoo hyvin, kun vaan pyydetään :p säväkkyyttä, ja aktiivisuutta vielä vähän ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojuu, säväkkyyttä ja aktiivisuutta PALJON lisää!! kyllä se jos kuski pyytäis... :D

      Poista
  3. Saanko kirjoittaa blogistasi, -Blogit mitä luen- postaukseen ? (:

    VastaaPoista
  4. Sehän ontuu vtj ihan selkeästi. Jo käynnissä näkee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä ontuukin! Tosi kiva kun tulit kertomaan, hitsi ettei kumpikaan tuolla olevista valmentajista, oma kotivalmentajani Piude tai Jonna, viime viikonlopun estevalmentaja Pinja Immonen tai tän päiväinen valmentaja Nina Fagerström sattunut huomaamaan. No, onneksi sinä anonyyminä tämän näin kerroit, nytpä tiedän sitten huomenna viedä klinikalle :)

      Poista
  5. Näin on, käynnissä näkee, laukassa esim 5.33-5.43välillä myös näkee ihan selkeesti että vtj le ei halua ottaa painoa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama vastaus kuin ylemmälle anonyymille (sama itseasiassa kuin sinä?) :)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. kiitti, vaikka Paaaaljon on vielä treenattavaa..! :)

      Poista
  7. Siis ei todellakaan pahalla sanottu, mutta ihmettelin vaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu en mä sitä sillä ottanutkaan, mutta ymmärrät varmaan, etten anonyymien kommentteja tällaisissa asioissa voi ottaa kovin tosissaan :) Muuten neuvoja tulisi ihan joka puolelta ja kaikki ristiin toistensa kanssa! Ja tuo, miksi näyttää mielestäsi ep:ltä johtunee siitä, että laukassa ei oikeasti vaan jaksanut kantaa itseään takaosan päällä - on niin heikko takaa vielä, ja käynti sillä on muutenkin passitahtista kun jännittää selän kovaksi.. Treeniä treeniä ja kuskille kurinalaisuutta siihen, että jaksaa treenata kunnolla :)

      Poista
  8. Olen siis 1. ja 3. anonyymi, sori en huomannut, että oli tullut viestejä väliin. Sehän vasta kummallista onkin, ettei kukaan valmentaja sano - missä vastuu, vai onko vaan niin turruttu kipeisiin ja oireileviin hevosiin. En tosiaankaan tarkoita pahalla, mutta olen edelleen sitä mieltä, että se ontuu. T. Anonyymi1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi että olet sitä mieltä, valitettavasti ei tässä tapauksessa vaikuta asiaan. Ymmärtänet varmaan itsekin :) kiitos kuitenkin huomiosta!

      Ps. Valmentajani ovat onneksi todella tarkkoja juurikin ontumisen suhteen, sillä jos hevonen liikkuu mielestäni yhtään omituisesti, kysyn sitä heitä aina ja he kyllä ovat myös aina sanoneet, jos jotain outoa on ollut. Kun näkee hevosta viikoittain useamman kerran, oppii tuntemaan sen tavan liikkua ja toisaalta sitten nämä vieraat valmentajat näkevät sen, mille toinen on saattanut "turtua" sanojesi mukaan. En usko, että kukaan ammattitaitoinen valmentaja juoksuttaa kipeitä hevosia maneesissa: monesti olen nähnyt valmentajani poistattavan edes vähän epämääräisen hevosen tunniltaan.

      Poista
  9. Kuvasta tosiaan saa (nyt kertomasi perusteella sitä asiaa videosta tarkkaillen) helposti sen käsityksen, että hevonen näyttää aristavan takajalkaansa. Kun kuitenkin näin hevosen sekä sunnuntaina klinikalla myös radan ulkopuolella että tänään Fagerströmin valmennuksessa ja siellä radan ulkopuolella, voin vakuuttaa sinulle, että hevonen ei onnu. Tiedän, että tämä hevonen suhtautuu aika hupaisalla tavalla jalkoihin laitettaviin suojiin ja luulen - korostan luulen - että tässä tapauksessa hevonen saattoi reagoida tuolla yhdellä jalalla tuolla tavoin jalassa olleen pintelin takia. Voin toki olla väärässä - Aada korjatkoon jos katsoo tarpeelliseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hevonen reagoi yhdellä jalalla pinteliin tai suojaan :D tai varmaan voi, mutta ei yleensä. Ja tuossa ei ole kyse mistään muusta kuin että hevonen on jännittynyt koko selästään ja täysin voimaton takaosasta, jolloin ei liiku kunnolla.

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat