tiistai 11. maaliskuuta 2014

#314: Turvallisuus ennen kaikkea!

Eräänä iltana (voi miten kliseinen aloitus) palloilin tavalliseen tapaani tallilla viettämässä aikaa Champin kanssa. Hain sen tarhasta aivan, kuten aina ennenkin, riimun leukahihna auki. Yksi tallilaisemme huomautti mulle asiasta varsin napakkaan sävyyn, joskin puhtaasti hyvää tarkoittaen: "Kun sulla on oikeasti hieno ja arvokas hevonen, miksi sun pitää olla niin tyhmä, että otat tuollaisia riskejä?". Heitin tähän vastaukseksi naureskellen vain, että tyhmä totuttu tapa.
 
Aloin kuitenkin miettiä vähän tuon jälkeen, miten paljon oikeastaan teen tuollaisia tyhmiä ja ajattelemattomia asioita, joista voi seurata pahimmassa tapauksessa ikävääkin jälkeä. En varmasti ole ainoa, jolla on parannettavaa turvallisuuden kanssa hevosia käsiteltäessä, mutta aion nyt olla se, joka niitä ihan avoimesti täällä bloginkin puolella pohtii. Toivottavasti tämä herättää teissäkin ajatuksia, vaikkakin jokaisen näistä asioista pitäisi olla jokaiselle hevosten kanssa tekemisissä olevalle itsestäänselvyys.
 
Olen aina taluttanut hevosia riimu auki, jos olen tuntenut hevosen edes jotenkuten. Kun olin pieni, neuvoi tallimme omistaja laittamaan riimun lukon kiinni riimun alarenkaaseen, jottei se osuisi pään heiluessa hevosen silmään. Toinen mahdollinen riski riimun auki jättämisessä on se, että hevonen saa kiskaisemalla tai päätä ravistelemalla riimun pois päästään, jolloin se on luonnollisesti irti. Riimun kiinni laittaminen vie ihmiseltä - siltä laiskemmaltakin - vain muutaman sekunnin, joten on suorastaan tyhmyyttä jättää riimu auki.
 
Tästäkin luovun, se on lupaus! (Hollanti 2012)
Hanskoitta ratsastaminen on tietysti typerä tapa ja turvatonta sekin, mutta siitä en ole vielä luopumassa kokonaan. Vähitellen sekin on kuitenkin tavoitteena. (Hollanti 2012)
Jätän hyvin usein karsinan oven raolleen tai kokonaan auki hakiessani satulahuoneesta satulaa tai harjoja, sillä Champ osaa seistä karsinan ovella niin, ettei sen etujalat saa tulla karsinasta ulos. Ruuna rakastaa katsella tallin tapahtumia ja hyvin usein pidän karsinan oven edessä narua, jolloin voin jättää hevosen hetkeksi myös ilman valvovaa silmää siinä uskossa, ettei se karkaa narun ali. Oven auki jättäminen ilman naruviritelmiä on oikeasti todella typerää, sillä hevonen voi ihan pienestäkin syystä päättää lähteä karsinastaan pois omille teilleen - vaikka olisinkin ollut vain muutaman metrin päässä satulahuoneessa. Myös oven kiinni pistämisessä kuluu aikaa niin vähän, että sen tekee jokainen ilman erityistä vaivaa.
 
Kolmas mieleeni tullut ajatus oli, kuinka aina tallin käytävällä, kentällä tai maneesissa saatan kiristää hevosen vyötä tai laittaa esimerkiksi takkia päälleni ilman, että pidän samalla hevosesta kiinni. Niin monet kerrat olen saanut kuulla valmentajiltani tästä palautetta, mutta yhä edelleen myönnän sortuvani tähän kerta toisensa jälkeen. Samoin kuin hevosen takaa kävelemiseen, "vaikkeihan Champ koskaan potki ihmisiä" tai liian läheltä toista hevosta ratsastamiseen, "koska ei se ole ennenkään ketään potkinut". Ei niin, mutta yleensä ne ovatkin juuri ne kuuluisat viimeiset sanat.
 
Rippikuvauksessakaan ei kaikki aina mene suunnitelmien mukaan..! Hienoa työtä Milja ;) Kuvan on ottanut Katariina Heiskanen 2012.
(Belgia 2011) Ehkä kivan näköistä, mutta kaikkea muuta kuin turvallista: ei kypärää, ei kenkiä, eikä edes huomio hevosessa. EI NÄIN!
Kypärättä ratsastaminen onkin sitten asia, josta joku ahkera voisi kirjoittaa vaikka kandityönsä. Olen itse ollut henkilö, joka on poikkeuksetta ratsastanut ulkomailla ja välillä Suomessakin ilman kypärää. Myös niiden täysin vieraiden hevosten kyydissä, joista osa oli oikeasti kuumia tai kovia pukittelemaan. Muutaman kerran ratsastin laukkaradalla yhdellä orilla, jolla välillä kilahti ja silloin tuli hetkittäin kypärää ikävä. Onneksi mitään ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, siitä saan kyllä olla ikionnellinen. Ymmärrän hyvin, että jonkun mielestä kypärättä ratsastaminen voi olla "siistiä" (ajattelin näin nuorempana itsekin) tai ettei rippikuvaansa halua ottaa kypärä päässä, mutta nykyään puhun kyllä kypärän käytön puolesta. Olen joutunut seuraamaan sivusta muutamia tapaturmia, joissa kypärättä ratsastaminen olisi johtanut todella vakaviin vammoihin, enkä koskaan haluaisi sellaista omalle tai kenenkään läheiseni kohdalle.
 
Faktahan lienee se, että ihminen on luonnostaan vähän laiska ja toisaalta luotamme liikaa hevosiimme. Ne ovat kuitenkin eläimiä, joilla on pakovietti ja jotka ovat jatkuvasti alttiita ympäristön tapahtumille. Emme voi koskaan ennakoida, mitä seuraavassa hetkessä tulee tapahtumaan - myös se tädin pomminvarma kultamussukka voi jonain päivänä pelästyä jotain ihan olematonta asiaa, jolloin huolimattomuus voi kostautua. Jos haluamme olla tekemisissä täysin varmojen hevosten kanssa, tulee silloin siirtyä vaikka simulaattoreihin (keppihevosetkin taitavat olla liian eläväisiä vaihtoehtoja).
 
Virheistä opitaan, mutta taidan olla siitä kiitollinen, ettei niitä virheitä ole vielä sattunut omalle kohdalleni niin konkreettisesti. Se, että hevonen on joskus päässyt riimu+naru -viritelmällä tiellä irti ja juossut tallille ilman naarmun naarmua on opettanut, etten kävelytä hevosta maastossa ilman kuolaimia ja liinaa. Aion nyt opetella kokonaisuudessaan huolellisemmaksi hevosen käsittelijäksi, jolloin välttäisin kaikki turhat haaverit ja olisin samalla esimerkkinä nuoremmille tallilaisillemme. Ja kuten itse totesin, jos en ole huolellinen perusasioissa, miksi sitten suojitan hevoseni tarhaukseen.
 
Myönnättekö sortuvanne itse joskus huolimattomuuteen hevosten kanssa?

118 kommenttia:

  1. Tässä oli kyllä täyttä asiaa!:)

    VastaaPoista
  2. Ihan kuulostaa meidän menolle, tosin ilman kypärää en koskaan mee, mutta kaikki muu:D Sen lisäksi tulee esim. pintelöidessä seisottua ihan tyhmissä paikoissa ja pari kertaa oonkin saanU hevosen vaan nostaessa jalkaa iskun päähän. Lisäksi tulee joskus laiskuudessa mentyä hevosen mahan alta kun ei jaksa kiertää, typerää. Nyt kun alotettiin kurin suhteen "uusi elämä" niin oon koittanu jättää nuo kaikki tyhmät ja varomattomat jutut poies :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mäkin oon joskus pienenä mennyt hevosen mahan ali, mutten onneksi enää pitkään aikaan, kun joutuis niin paljon kumartumaan pituuden vuoksi :D hyvä hyvä, yritetään yhdessä saada tyhmät jutut veks!

      Poista
    2. Olet siis niin laiska, ettet jaks olla laiska ja mennä mahan ali? :D Haha, kuulostat ihan minulle ;D
      Itsekkin tulee tehtyä noita typeria juttuja, mm. laitan ja otan pois suojat ja pintelit samalta puolelta, koska en jaksa mennä toiselle puolelle, melkein aina kun ratsastan itekseni menen uggeilla, tennareilla tai tasapohjaisila kumppareillani, säädän jalustimet alkukäyntien aikana, kun siivoan maneesisat kakkoja, heppa tulee irti perässä. Näitä olisi vielä paljon paljon lisää. Nyt pitää itekkin alkaa panostamaan turvallisuuteen!

      Poista
  3. Todella hyvä postaus, ja puhut asiaa!

    VastaaPoista
  4. Tunnistin itseni kyllä monesta kohdasta.. Milloin menen ilman hanskoja ja oikeita kenkiä, jätän oven raolleen ja kierrän hevosen takaa.

    Hevosen takaa kiertäminen on mulle tapa, jota en vaan osaa yksinkertaisesti opetella pois. Vaikka itsekin työskentelen paljon myös nuorien tulevien kilpahevosten parissa, pitäisihän se tajuta ettei niidenkään takaa kierretä. Mutta tyhmällä on halvat huvit ja idiooteilla ilmaset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan totta, yritetään porukalla pois huonoista tavoista! :)

      Poista
  5. Itse ratsastan oria, joka on todella kiltti, mutta tietysti tollaset karsinan oven sulkeminen, turväväli ja riimu kiinni taluttaessa on sen kanssa itsestäänselvyyksiä jo ihan sen perusteella kun miettii muiden ihmisten reagointia. Itsekkin kyllä kierrän hevosen takaa ja laitan takkia kiinni niin että en pidä hevosta samalla kiinni ollenkaan yms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. orien kanssa onkin syytä olla erityisen tarkkana :)

      Poista
  6. Itse en enää koskaan jätä karsinan ovea raolleen niin, että se on narulla kiinni. Oma hevoseni sotkeutui kerran naruun ja veti samalla paniikissa oven päälleen niin, että sille tuli iso repeytymä silmäkulmaan. Tarvittiin eläinlääkäriä kursimaan hevosen naama kasaan. Oli vain milleistä kiinni, että ovenkulma repi "vain" silmäkulman auki eikä silmää. Enkä tietenkään ollut tullut tätä haaveria ennen ajatelleeksi, että noinkin voisi käydä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oho, onpas käynyt kurjasti! mä sidon narun aina niin, ettei se ole liukuvassa ovessa kiinni, joten se ei "pysty" tulemaan hevosen päälle, vaikka naru kiristäisikin :)

      Poista
  7. Täyttä asiaa koko teksti! Tosin itsekkin aina kiristän satulavyön etten pidä hevosesta kiinni. Kierrän myös hevosen takaa, ei varmasti ole järkevää, mutta mulle on opetettu, että jos takaa pitää mennä niin mene ennemmin läheltä kun kaukaa, koska jos kiertää kaukaa niin hevonen saa enemmän vauhtia potkuun, toki se myös sattuu vaikka olisi lähelläkin. Ikinä ei oo vielä käyny mitään, mutta kerta se on ensimmäinenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta, että mieluumin läheltä kuin kaukaa. jos menee ihan takaa, hevonenkaan ei yleensä ainakaan säikähdä, kun on itse samalla kontaktissa hevoseen esim. käden avulla :)

      Poista
  8. Täyttä asiaa ja tunnistin itsenikin monista noista!

    Kyllä itsekin joskus taluttelen poniani riimu auki, jätän sen kaikki kamat päällä seisomaan keskelle hoitopaikkaa irti kun olen unohtanut jotakin satulahuoneeseen, kentälläkin esim. takkia kun puen päälle en välttämättä pidä ponista kiinni, kierrän sen takaa "koska ei se ketään ole ikinä potkaissut" ja näitähän voisi luetella vaikka loputtomiin. :D Ja sama kuin Tiiallakin eli saatan seisoskella tai olla ihan idioottimaisissa paikoissa, tosin vähän sitäkin rajoittaa se että poni on (onnekseni) niin pieni etten esim sen mahan alta edes pääsisi kulkemaan.

    Tosin tuon kypärättä ratsastamisen jätän kyllä ihan suosiolla muille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. noniin eli nyt säkin mukaan muuttamaan tapoja ;)

      Poista
  9. Mä unohdan mun vuokriksilla välillä poskihihnan auki, ja joskus turpahihnankin ja se on noloa !!

    VastaaPoista
  10. Tunnistin itseni tuosta, että jätän riimun auki ja seison hevosen takana ajatellen "ei se vielä tähänkään mennessä ole potkinut" :D

    VastaaPoista
  11. Mulla ei olekkaan oikein valvomatonta kun hevosia hoidan, joten näitä turvallisuusjuttuja ei tule ihan kamalasti rikottua. Hyvä että uskallan käytävän toiselle puolelle mennä karsinan ovi auki :D enkä ole ikinä mennyt kypärättä, riimun lukko on pari kertaa kyllä unohtunut auki, myönnetään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä että huolehdit karsinan oven aina kiinni :)

      Poista
  12. Todella hyvä postaus! Sorrun itse tuohon, että esim. satulavyötä kiristäessä en pidä hevosesta kiinni, vaikka siinä voi sattua pahemminkin ja olen myös saanut kuulla siitä opettajalta... :D Nykyään pyrin pitämään hevosen kiinni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä hyvä, yritetään yhdessä pitää kiinni :D

      Poista
  13. Huh, itsekin olen paristi ilman kypärää mennyt. Ilman kunnon kenkiä menen lähes aina. Meillä myöskin ilman satulaa mentyä kentältä talliin siirtyminen tapahtuu ilman suitsia tai riimua ihan vaan vieressä kävelle (tai hevonen juoksee tallin ovelle odottamaan). Seison myös useasti hevosen takana ja talutan sitä pelkällä kaulanarulla.. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oho, aika rohkea oot kun uskallat päästää hevosen irti! mikäs siinä jos ei teitä kovin lähellä :)

      Poista
    2. Eipä ole mitään pihatietä isompaa lähellä :)

      Poista
  14. Jees, kyllä sitä kypärää tulee jatkossa käytettyä. :) Täälläkin menty pitkään ilman, mutta syksyllä aloin taas käyttämään palattuani ridakouluun.

    Järkevää, sillä juuri eilen hevonen kompastui jalkoihinsa laukasta raviin siirtymisessä (höslä) ja minä tulin naama edellä alas. Pieni vekki huulessa, hepallavvähän naama rikki ja itellä ilmeisen lievä aivotärähdys. Ilman kypärää en osaa edes ajatella, mitä olisi päälle käynyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä ettei käynyt pahemmin! mäkin vannon nyt pitäväni kypärää aina ratsastaessa :)

      Poista
  15. Itsellä on välillä samoja juttuja, kypärää en kyllä jätä mistään hinnasta pois päästä ja turvaliiviäkin aika tiuhaan käytän, mutta ovi saattaa jäädä raolleen kun hakee tavaroita, joskus kengätkin saattavat ''kiireessä'' unohtua ja itsekkin meinaa unohtu tuo hevosen kiinni pitäminen kentällä kun kiristää satulavyötä tai säätää jalustimia.. Erittäin typeriä tapoja joissa olisi petrattavaa, sitä vain luottaa ehkä jopa liikaakin hevoseen kun sen tuntee.. :D
    Ja tää kirjoitus oli tosi kiva, lisää tälläisiä!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon :) totta, ei pitäisi koskaan luottaa liikaa eläimeen!

      Poista
  16. Oma ponini ei millään meinaa pysyä karsinassa jos sitä hoitaa. Onneksi olen sitä nyt vähän opettanut. Silti haen satulahuoneesta tavaroita ja 'toivon' että poni pysyy karsinassa. Kerran hoitaessa melkein liiskasi minut kun vain päätti lähteä. Vaikka työnsin ponia edestä ei se vain kuunnellut. Aikuinen sitten tuli auttamaan suurinpiirtein raipan kanssa tulla auttamaan. Taitaa täst edes se tapa pois jäädä xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. apua, onneksi tuli aikuinen paikalle! :o

      Poista
  17. Hyvä teksti! Itselläni on myös tuo, että jätän välillä oven raolleen,mutta näin yhtäkkiä ei kyllä muita tule mieleen. Kerran kyllä kävi vähän hassusti kun juoton heppaa valkan jälkeen niin että jätin sangon maahan ja menin itse harjaamaan samalla. Eiköhän tämä mun heppa sitten jääny riimusta kiinni siihen sankoon ja saanu paniikkikohtauksen :D ei nyt ehkä ihan normaali turvallisuusjuttu, mutta näinkin voi käydä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi ei, champ on sellainen sählä, että sille voisi käydä just tolleen :D

      Poista
  18. Asia alkoin mietityttää.. Omalla kohdalla on paljon asioita mitä pitäisi parantaa, ihan jo harjaamisessakin, ei olla aina niin laiska ja mennä hevosen mahan alta ja jäädä asumaan pyllyä harjatessa taakse vaan seisomaan ja rapsuttelemaan. Hyvä postaus!! saa varmasti monet miettimään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiva kuulla, että pisti miettimään :)

      Poista
  19. Erittäin hyvä ja asiallinen postaus, herättää toivottavasti ajatukisia monissa lukijoissa! On hienoa, että kirjoitat tällaisista asioista, koska olet kuitenkin suosittuna bloggaajana roolimalli varsinkin monille nuorille lukijoille =)

    VastaaPoista
  20. Moni kommentoi unohtavansa jotain satulahuoneeseen ja hakevansa sen 2-5 sekunnin ajassa. Tässä välissä irti oleva hevonen voi mennä jonkun muun hevosen karsinan lähelle ja sitten voi jompi kumpi hevonen vahingoittua. Itse ratsastan aina kyrpärä päässä ja hanskat kädessä. Ihan sama onko tuntenut hevosen 5 vuotta tai 5 sekuntia. Hevonen on aina pakoeläin ja yllättävä tilanne voi tulla arkisesssakin tilanteessa. En halua ottaa tyhmiä riskejä, koska mulla ei ole varaa maksaa hevosen eläinlääkäri kuluja. Mielummin varman päälle ja turvallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta, halvemmaksi tulee käyttää vähän enemmän aikaa turvallisuuteen kuin maksaa kalliita ell kuluja omalle tai jopa toisen hevoselle :)

      Poista
  21. Hyvä Aada. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ja turvavarusteet ovat aina hyvä lisä hyvien hevosmiestaitojen päälle. Tosin ilman hevosmiestaitoja turvavarusteetkaan eivät auta.
    ja joskus sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Hevoset ovat hevosia, ne eivät ajattele niin kuin ihmiset.
    terveisin
    solisluunsa juuri hevosta taluttaessaan katkaissut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan totta tuokin, ettei hevosmiestaitojen puutteessa varusteetkaan auta! mutta jostain on kuitenkin hyvä aloittaa :D

      Poista
  22. Tää on niin totta! Itse käytin ennen kypärää kokoajan hevosten kanssa (säännöt on säännöt), kunnes vaihdoin tallia. Ratsastin yhdella Arttu hepalla ja sen omistaja sanoi: "Ei se potki." Ja ei vai? Oli kyllä sekunnin lähellä, että olis potkassu. Ja muutenkin, se oli pienesti säikky, vaikka muuten pomminvarma (oli sen mieskin tippunut siltä, kun oli ollut maastossa). Nyt käytän aika paljon kypärää ja oikeita varusteita hevosten kanssa, paitsi turvaliivi on sitten este hommaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kuuluisat viimeiset sanat nuo "ei se potki" ;D

      Poista
  23. http://aadanhevoselamaa.blogspot.fi/2011/11/02-sillain-taa-kaikki-alkoi.html

    Tuolla on He b palkintojako kuva ja suluissa Rasmus. Onko kuva otettu Rauhalahden ratsastuskoululta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei ole, se on vanhalta solbackan ratsastuskoululta (jota ei enää ole olemassa) :)

      Poista
  24. Tosi hyvin kirjotettu postaus, täyttä asiaa! :) Itse en ikinä ratsasta ilman kypärää, vahingossa näin on tosin käynyt parisen kertaa. Hanskoja, kenkiä ja kypärää käytän oikeastaan aina. Ilman kenkiä olen ratsastanut leireillä ja ehkä kerran tai pari kesätunneilla, myönnän myös ratsastaneeni tennareilla.. Eniten syyllistyn siihen, etten pidä hevosta kiinni esim. juuri tuossa takkia päälle laittaessa ja pitäis tosiaan ehkä vähän muuttaa tätä tapaa:D Eihän sitä ajattele aina mitä kaikkea voisi käydä, mutta hyvähän se on sitten jälkeenpäin miettiä miksei pitänyt hevosta kiinni, miksei ollut kypärää päässä, miksi ratsastin ilman kenkiä tms kun on jo jotain sattunut. Vaikka itse käytänkin kypärää, kenkiä yms niin ihan yleisesti siis tarkoitin :) Mutta tosiaan ajatuksia herättävä postaus, tykkäsin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta, jälkiviisaus on aina se paras viisaus.. :) kiitos!

      Poista
  25. Tosi hyvin kirjotettu! Lukiessa huomasi ittekin sortuvan näihin, esim. karsinan ovi raollaan, hevosten takaa kävely enkä aina välttämättä pidä ponista kiinni satulavyötä kiristäissä ja ehkä "pahin", ponin selässä istuminen ilman varusteita(näin joskus kesälaitumella...) ehkä munkin kannattais vähän ajatella... (:

    VastaaPoista
  26. Tunnustan olevani meidän tallin turvallisuusfriikki. Sen verran on Siperia 40 vuodessa opettanut. Toisten tekemisiin en enää jaksa puuttua, esim nykyinen villitys kävellä maneesissa ruuhka-aikanakin ohjat kaulalla kännykkää näpräten saa minut lähinnä vain huvittuneena odottamaan milloin jotain tapahtuu.
    "Tää ei ole koskaan, tää ei ikinä tee...." ovat minulle täysin tuntemattomia ajatuksia.Hevonen kiihtyy nollasta täyteen nopeuteensa 5 sekunnissa, oppii hyvät tavat 5 vuodessa ja pahat tavat 5 sekunnissa. Mielummin käytän tallilla joka päivä 5-15 minuuttia extraa huolellisuuteen ja järjen käyttöön, kun maksan kiireestäni/laiskuudestani myöhemmin kalliisti. Turvallisuus ei ole tavoite vaan tapa toimia, ajan myötä se menee helposti selkäytimeen. Ja kyllä, vaaratilanteita tulee silti kun hevosten kanssa toimii, mutta yleensä niistä selvitään vähemmällä kun on järki mukana.

    Ikävä kyllä joidenkin silmissä turvallisuuskäyttäytyminen on pelkuruutta tai arkuutta. Nuorten toiminnassa näkyy vastaavasti usein uhkarohkeutta, tyhmyyttä ja kavereille näyttämisen halua. On kuitenkin muistettava että jokainen maksaa loppupeleissä ajattelemattomuudestaan koituvat seuraukset kokonaan itse. Ja kaikesta murheesta ei aina välttämättä selviä edes rahalla.

    Tilannetta/ihmistä tuntematta toivon, että olet ikuisesti kiitollinen tuolle huomauttajallesi, jos hän onnistui sinut herättämään todellisuuteen. Mielestäni hänen komenttinsa on syvää välittämistä ja huolehtimista sinusta ja ihanasta hevosestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olet ihan oikeassa ja olen ihan samaa mieltä esim. tuosta puhelimen käytöstä. tosin itsekin puhun puhelimeen/käytän sitä alkukäyntien aikana, mutta ohjat ovat visusti toisessa kädessä - ei tulisi mieleenkään päästää niitä kokonaan kaulalle, kun hevonen kuitenkin on eläin ja tekee asioita nopeasti, kuten mainitsitkin.

      olen kyllä kuullut näistä samoista asioista huomautuksia koko elämäni ajan, mutta nyt rupesin miettimään asiaa laajemmin postausta varten ja tuo viimeisin huomautus oli se suurin kimmoke kirjoittaa asiasta tänne teillekin. pitää kyllä olla iloinen, että muutkin jaksavat välittää toisten tekemisistä, vaikkei se heille aina niin mukavaa olisikaan :)

      Poista
  27. Meillä juuri samanlaista ellei pahempaakin:D Monesti tulee haettua heppa tarhasta riimunaru kaulan ympärillä, vaikka ihan hyvin olisi voinut laittaa riimun päähän hepalle. Tuo on multa todella tyhmää mutta jotenkin se tulee automaattisesti. Ja tuo kypärä ja hanskat on niin typerää myös (ehkä vakavempaa tuo kypärä nyt kuitenkin) että itse pitäis nekin osata jotenkin eliminoida pois kun ei sitä ikinä tiedä mitä heppa päättää tehdä - pukittaa nyt ilosta taikka säikähtää ja vaikka kaatua. Pitäis itse oikeasti ottaa itteensä niskasta kiinni kun niin pieniä asioita jotka vie vain vähän aikaa, niin mikseiköhän niitä sitten ikinä silti tee?:D Hypä postaus tämä, pistää miettimään näitä asioita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiva että rupesit ajattelemaan asiaa, toivottavasti lähdet mukaan parantamaan tapoja tämän asian suhteen! :)

      Poista
  28. Todella hyvä teksti, näihin asioihin asennoidutaan mielestäni ihan väärällä tavalla. Koko juttu kiteytyi hyvin viimeiseen: " jos en ole huolellinen perusasioissa, miksi sitten suojitan hevoseni tarhaukseen". Tuota voisi aika moni miettiä.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta :D naurahdin itsekin, kun tajusin sen tuona päivänä!

      Poista
  29. Mä sorrun myös välillä pieneen huolimattomuuteen, mutta etenkin nyt kun on ollut pidempään tekemisissä lähinnä nuorten hevosten kanssa, on ruvennut kiinnittämään enemmän huomiota turvallisuuteen. Minussa asuu myös pieni turvallisuuspoliisi tallilla ollessa. Olen aina siirtelemässä käytävälle jätettyjä kottareita ynnä muita roippeita pois, jotta käytävällä ei ole ahdasta. En myöskään tykkää ohitella hevoseni kanssa muita heppoja käytävällä, vaikka kaikki ihan kilttejä ovatkin, mutta koskaan ei voi tietää, jos joku pelästyy tai muuten aiheuttaa vaaratilanteen.

    Aikaisemmin ratsastin useammin huonoilla kengillä tai ilman hanskoja, sekä muutaman kerran ilman kypärää, mutta ne on jäänyt pois suurimmaksi osin. Tämän hetkinen paha tapa on se, että en aina pidä hevosesta kunnolla kiinni, jos säädän takin, loimen tai vyön kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä että huolehdit tallinne turvallisuudesta, se on iso kiitos muiden osalta! :)

      Poista
  30. Oli kiva postaus. Itse olen todella huolellinen enkä itsestäni tunnistanut yhtään huonoa piirrettä noista :)

    VastaaPoista
  31. Tosi hyvä postaus! Tulin itsekkin viisaammaksi, en oo koskaan ajatellu tota että riimun lukko saattais osua hevosen silmään! Ja tosiian aina hevosen kanssa toimiessa pitää muistaa ajatus että hevonen on oikeasti ELÄIN.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiva että tästä oli jotain konkreettistakin hyötyä! :)

      Poista
  32. Hyvä kirjoitus! Itse käytän aina kypärää, mutta on minullakik omat syntini :D. Kun säädän jalustimia/vyötä selästä pidän joskus raippaa suussa, paha tapa... Lisäksi tuttuja hevosia varustaessa/hoitaessa saatan kyykkiä jaloissa ja urkkia toisen puolen jalkoja, otan myös yleensä suojat kaikki samalta puolelta pois ja joskus saatan vain heittää ne hetkeksi kauemmaksi, mitä hevonen voisi säikähtää. Näitäkään ei tule aina mietittyä jos ei satu mitään, hyvä tämä kirjoituksesi kun sai taas miettimään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiva että kirjoitus herätti ajatuksia :)

      Poista
  33. Tuotapa harvoin tulee ajatelleeksi että itsensä ja hevosensa turvallisuuden ajattelun lisäksi voisi ajatella muitakin ihmisiä ja hevosia.. Itsellä ja kaverilla paha tapa ratsastaa heppojen kyljet toisiaan hipoen alkukäyntejä ja monesti tulee jätettyä heppa irti seisomaan kun kumartuu nostamaan hanskoja maasta. Tadaa, sekunnin sadasosassa tamma on kipaissut naapuritallin pihalle, jossa on monesti orejakin. Ei tosiaankaan huvittaisi alkaa maksamaan siitä että oman pikkuvirheen takia oma heppa rikkoo jonkun toisen hevosen. Isojen elukoiden kanssa on iso vastuu.

    VastaaPoista
  34. Itse hoidan vuokraponini aina karsinan ovi auki, mutta ei se poni yleensä edes yritä karata :D. Joskus tosin on käynyt niin että poni tuli karsinasta ulos ja käytävällä ollut heppa puraisi ponia pyllystä! Ei tullut jälkeä mutta sen verran säikähti ettei enää tule ulos jos joku heppa on käytävällä... Jätän aina karsinan oven auki jos haen varusteet, mutta jos lähden tallista pois niin laitan kyllä oven kiinni.
    En ikinä myöskään kiristä kyseisellä ponilla satulavyötä selässä koska olen joskus pudonnut kun olen kiristänyt vyötä niin poni on päättänyt lähteä alta pois.
    Muilla hevosilla kiristän satulavyön selässä lähes aina, jännä kun niihin hevosiin luottaa jotka ei ole ennen tehnyt mitään pahaa ;).
    Ratsastuskoulussakin saa nähdä sitä että ovea ei laiteta kiinni ja sitten hepo karkaa ja kaataa käytävällä olleet satulatelineet ym. Sotkien itsensä satulaan. Tunnustan itsestäni samoja juttuja, ratsastan ilman hanskoja mutta en koskaan ilman kypärää. Kiinnitetänpä tästä lähtien kaikki enemmän huomiota siihen turvallisuuteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, ovia ei kyllä kannata jättää auki, vaikka olisi miten varma heppa! ikinä ei voi olla varma, mitä tapahtuu :)

      Poista
  35. Tosi hyvä kirjoitus! Itse olen kasvanut suurella ratsastuskoululla, jossa turvallisuus on ollut ykkösenä jo monta vuotta. Niinpä olen varmasti monen mielestä täysin friikki turvallisuuden suhteen. Itse en ajattele asiaa ihan niin. Olen vain oppinut näkemään ne riskikohdat hevosten kanssa toimittaessa. Esim. riimut, narut tai ihmiset käytävillä hevosten kulkiessa saavat minut vain näkemään sen, mitä pahimmillaan voi käydä. Olen myös nähnyt monta kertaa, mitä voi tapahtua esim. hevosen säikähtäessä käytävällä. Onneksi mitään ei ole sattunut, mutta sellaiset tapaukset kyllä muistuttavat siitä, miksi turvallisuudesta puhutaan. Olen nähnyt sen verran paljon ja itse myös mm. pudonnut niin pahasti, että todella osaan arvostaa turvallisuutta ja siitä puhumista.

    Silti mielestäni joskus ollaan ylihysteerisiä. Sinunkin mainitsemasi asiat ovat mielestäni ns. perushevosmiestaitoja, eli jokaisen pitäisi osata käyttäytyä tilanteissa turvallisesti. Sen sijaan en ymmärrä sitä, että esim. ilman satulaa ratsastamista pidetään järkyttävän vaarallisena. Ratsastus kun ei ole riskitön laji koskaan ja kaikkea hauskaa ei pidä kieltää turvallisuuden nimissä.

    Omat suurimmat syntini ovat taluttaminen ilman hanskoja ja huoleton suhtautuminen tuttuihin ja turvallisiin hevosiin. Juurikin tuo oven auki pitäminen ja lisäksi esim. taluttaminen niin, että pidän riimunnarusta kiinni puolihuolimattomasti ja hevonen kävelee perässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, että ratsastus ei ole riskitön laji ja nimenomaan ylihysteria on turhaa. Kaikkea voi sattua ja jos kaiken vähänkin "vaarallisen" haluaa kieltää, ei kannata ratsastaa ollenkaan. Moni ihmetteli esim. kun päästin Champin ilman suojia laitumelle kuvia varten, että nyt se katkoo jalkansa. Ei siinä kyllä enää suojat olisi auttaneet, jos niin olisi päässyt käymään.. :)

      Poista
  36. Hehe, kaks päivää sitten talutin uutta ylläpitohevostani oman hevoseni riimulla ( ei sillä varmaan ollut osaa tapahtumassa) ja riimu alkoi valua... Näin onneks mitä oli käymässä ja sain napattua tukasta kiinni... Leukahihnan olin jättänyt auki ja ilmeisesti riimu huonosti päässä.. Oman hevoseni vien tallista tarhaan ilman mitään, se vaan seuraa tarhaan. :) hyvä aihe, ja mäkään en käytä hanskoja lämpimillä säillä, ja heppa on irti satulavyötä kiristäessä... Vapaana käytävällä annan hevoseni olla, tosin en oven ollessa auki, ja jos on auki laitan ketjut yhteen, "naruportiksi".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ratsastuskengät on jalassa vaan ratsastustunneilla :D

      Poista
    2. voi apua, kokeile siis säkin lähteä mukaan muuttamaan tapoja turvallisemmiksi ;)

      Poista
  37. Muuten hyvä postaus, mutta silti tuo liina + kuolaimet kävelytysmaastoon tuntuu aika kurjalta. Ehkä juuri joillekin isoille ja arvaamattomille hevosille, mutta meillä päin hevosten maastakäsittely ollaan tehty niin kunnolla että kävelytysmaastot voidaan mennä ihan narulla ja riimulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei se maastakäsittely auta silloin, jos iso hevonen saa pakoreaktion. turvallisintahan lienee jäädä neljän seinän sisälle, mutta mä en itse ota sitä riskiä enää, että riskeeraisin itseni+hevosen+muiden ihmisten/hevosten turvallisuuden lähtemällä maastoon riimun kanssa :) vaikkei champkaan mitään maastossa kyttää!

      Poista
  38. Oikein hyvä postaus! Meidän tallillamme on asiakkaana myös pyörätuolissa istuva henkilö - tämä on saanut minut ekstra-tarkkaan miettimään tarkasti hevosen käsittelyäni. Sen tuolin kanssa kun ei ehditä alta pois jos irtipäässyt, vauhko hevonen säntää talliin tai tallista ulos.

    Kuolaimia ja liinaa käytön niin ikään aina julkisilla teillä liikuttaessa, hevoseni esim. Koulutaksin sisään uponneena ei ole kaunis ajatus ja mielestäni nimenomaan miden tienkäyttäjien kunnioittaminen ja varominen on tärkeää.

    Ratsastusjalkineet on oltava turvalliset tai sitten on mentävä ilman satulaa tai jalustimia - crocseissa hevosen taluttelu on ihan höpötouhua ja kun siihen lisätään vielä hanskattomuus, voidaan jo katsoa taluttajan kerjäävän verta erinäisistä ruumiin osistaan.

    Avonaiset karsinanovet on minulle yhden tekevät, kunhan ne konit ei kurkottele käytävälle ja sellainenkin vahinko on tullut kuultua, että ohikävelevä hevonen voi sen oven potkaista kiinni, ja siellä välissä voi olla ihminen hevosen sijaan.. Pahaa jälkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oon ihan samaa mieltä jokaisesta, etenkin tuosta muiden tienkäyttäjien kunnioittamisesta! :)

      Poista
  39. Todella hyvä kirjoitus Aada! Toivottavasti mahdollisimman moni lukee tämän ajatuksella. Itse olen aina ollut aika varovainen hevosten käsittelyssä, mutta olin silti hiljattain todella vaarallisessa tilanteessa sellaisen hevosen kanssa jota itse olen tähän asti pitänyt "pomminvarmana". Pisti vielä miettimään näitä turvallisuusasioita entistäkin enemmän... Koskaan kun ei näiden isojen ja pohjimmiltaan aika arvaamattomien eläinten kanssa voi tietää mitä eteen tulee.

    VastaaPoista
  40. Hyvä Aada! Hieno kirjoitus ja hyviä ajatuksia. Olet kyllä muuttunut eduksesi näiden blogivuosien aikana. :) Blogista olen tykännyt aina, mutta noita joitain juttuja olen joskus vähän kauhulla katsonut. :D Tsemppiä Ypäjälle!

    VastaaPoista
  41. Hehe Minja :D xD Sukka ei vissiin jaksanu keskittyä :D

    VastaaPoista
  42. Tuo ilman leukahihnaa taluttaminen on valitettavan yleistä myös yksityistallin työntekijöillä. Onko hän vastuussa hevosen karkaamisesta, kun taluttaa kolmea hevosta talliin ilman riimun leukahihnaa, vai joutuuko omistaja maksumieheksi. Toki olen itsekin siihen sortunut, mutta yksityistallin työntekihä muiden hevosilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei kyllä kuulosta kovin ammattimaiselta käytökseltä, itse en ikinä uskaltaisi vieraiden hevosia taluttaa huolimattomasti ilman omistajan läsnäoloa/mallia :(

      Poista
  43. Hyvä kirjoitus! On se vaan niin, että jotain pitää sattua, edes läheltä-piti tilanne, ennekuin itse näitä asioita miettii, mutta ehkä tämän kirjoituksen myötä moni alkaa miettimään.
    Itsekin kävelen hevoseni takaa ja kurottelen vastakkaisen puolen suojia ristiin. Kiinnisitomisen ja karsinanoven naruviritysten kanssa olen kuitenkin tosi tarkkana, sillä heppa on saanut pari kertaa itsensä sähelletyä ihan solmuun päävarusteistaan. Mulla on myös lapsena karannut heppa raollaan olevasta karsinan ovesta käytävälle ja samalla vauhdilla pihalle asti... Kypärää olen käyttänyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aina ratsastaessa ja nyt päätin käyttää myös juoksuttaessa, kun hieman innostuneen hevoseni takakavio kävi turhan lähellä päätäni (onneksi ei osunut...huh). Hanskoja sen sijaan en osaa käyttää ratsastessa :) taluttaessa maastossa sen sijaan hanskat, liina ja suitset on must. Kerran heppani peruutti ja hyppäsi pystyyn maastokävelyllä, kun metsästä hyppäsi koira yllättäen tielle, jos ei olisi ollut liinaa, niin kyllä olisi varmaan laukannut tallille takaisin. Ja kaikista näistä kertomuksista huolimatta hevoseni on siis oikeasti maailman kiltein, eikä säiky yleensä, hyvin turvallinen otus kaiken kaikkiaan...mutta kukaan hevonen ei ole 100% luotettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan totta jokainen sana, kukaan hevonen ei ole 100% varma! noin mullekin kävi silloin, kun champ pääsi irti, että se pelästyi koiraa.. :/

      Poista
  44. Ihana postaus, lisää tälläsiin!:)

    Löysin itsenikin tekstistä;)

    Monesti mennyt ilman kypärää ja samalla ilman varusteita, en kyllä nykyään enää mene. Samalla ponilla olen myös tota karsinan oven auki jättämistä harrastanut ja vieläkin vaan teen sitä;) Pari kertaa poni mennyt vastapäätä olevaan karsinaan (karsinanomistaja sillon vielä ulkona) ja syönyt siellä toisen väkirehut (hups..:s). Ei hevosiin ja poneihin voi koskaan täysin luottaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon :) varmasti tulee joskus vastaavanlaisia :D

      Poista
  45. Tää oli kyllä tosi hyvä postaus! Mä en oo koskaan edes ajatellu ratsastavani ilman kypärää, sen myönnän että oon monesti taluttanu hevosen ilman riimun narua esim. aitauksesta talliin tai tallissa toiseen karsinaan ja ratsastanut olen riimulla ja riimun narulla laitumelta tallille, mutta sillonkin kypärät ja turvaliivit päällä.

    Näin kerran miten pahasti kaverini tippui esteen päälle valmennuksessa, sen jälkeen en ole mennyt yhdellekkään estetunnille ilman turvaliiviä vaikka ajatus siitä inhottavasta jäykästä vempeleestä pyörii aina mielessä, mutta siinä se menee, en edes enää huomaa sitä päällä, vaikka se onkin inhottavaa laittaa päälle ja miettiä sitä.

    Myönnän myös ratsastaneen tasapohjaisilla kengillä, mutta sekin tapahtui niin että olin menossa kaverilleni ja sitten hän pyysi minua ratsastamaan hänen ponillaan ja no eihän minulla mitään varusteita ollut mukana, lainasin kypärän ja hanskat ja sitten vaan selkään, mitään ei kyllä taoahtunut, onneksi!


    Ja nyt on tulossa ylläpitoon hevonen, ajattelin pitää juuri kaikki turvallisuus säännöt mielessä joka kerta kun lähden kohti hevosta/hevosen tarhaa!

    Kiitos tästä postauksesta joka muistuttaa kaikkia ihmisiä siitä mitä turvallisuus oikeasti on! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä että olet ottanut tavaksi pitää turvallisuusjutut mielessä, se on aina esimerkkiä myös muille :) ja kiitos!

      Poista
  46. Muutama päivä sitten tein omalla lämminveriruunallani laukanvaihtotreeniä kentällä, ilman satulaa ja kypärää, ei ollut kyllä hanskojakaan. Päätin sitten lopuksi tulla vielä kerran, hevonen loikkaa puomin jälkeen vasemmalle oikean sijaan ja minä tietenkin kentän aidan päälle pää edellä jäähän. Tästä lähin kypärä päässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on siis vaan sähkölanka aitana, nätisti meni naru poikki :/ Kerran viimekesänä hevonen päätti mennä aidan ali kun en keskittynyt, roikuin sitten vatsan kohdalta narussa :D

      Poista
    2. ouch, onneksi ei sitten sattunut pahemmin! :o

      Poista
  47. Apua tota rippikuvaa ::DDDDDDD kai se oli kiitos -kortissa?? :D

    VastaaPoista
  48. Tosi hyvä teksti tosin en onneks tunnistanut ihteeni tuosta ollenkaan. Olen ammatiltani hevostenhoitaja ja siis mull jääny nii tavaksi jo noi kaikki että just riimu aina kiinni ja talutetaan narun kanssa. En edes muista millon oisin kiistänyt satulavyötä ilman että oisin jättäny ohjat roikkumaan, jotenki takaraivossa se, että ne on kädessä. En edes pysty laittaa hevosta kuntoon karsinassa ilman, että se on kiinni, se ei vaan jotenki käy järkiinsä :D Kaikki kirjoittamasi toiminta tuntuu omaan kaaliin niin "oudolle". Oonki miettiny, että millo jollai lähtee hevonen tai poni liitää sillä aikaa kun esim laitetaa sitä takkia kiinni ennen ratsastusta. Mutta tosi hyvä teksti sinulta näin päinvastasesta toiminnasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :) hyvä, että oot esimerkkinä muille!

      Poista
  49. Itsekin sorrun välillä turhan huolettomaan toimintaan, ja mulla on kyllä käytössä esimerkiksi paljon riimuja joista on leukahihna kokonaan leikattu pois. Toisaalta en jätä sitä ikinä auki ja olen tosi tarkka myös suitsiessa että leukahihna ensimmäisenä kiinni ja viimeisenä auki kun olen joskus kuullut että joku hevonen on ravistanut päätään, leukahihnan lukko silmään ja sen seurauksena on jouduttu silmä poistamaan.
    Itsellä on myös tuo ori tuossa ja sen kanssa tietysti täytyy olla tarkempana kaikessa mitä tekee, mutta tammojen kanssa tulee joskus oltua turhan huolimaton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jep, meillä kaikilla on tietty paheemme, kun ihmisiä vain ollaan :)

      Poista
  50. Luin tän postauksen kännykäl ja unohdin tulla kommentoimaa et HYVÄ AADSU, näin sitä pitää !!

    VastaaPoista
  51. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että hevosten kanssa turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Toki on hyvä muistaa, että vahinkoja voi sattua varovaisuudesta huolimatta. Pointti onkin varmaan siinä, että pyritään välttämään turhat riskit (esim. kypärättä ratsastaminen). En kuitenkaan ole samaa mieltä kanssasi siitä, että esim. kuolain olisi turvallisempi maastossa kuin pelkät päitset. Jos hevonen saa oikeasti pakoreaktion, sitä ei pidättele sen kummemin kuolain kuin riimukaan. Toki kuolaimilla saa johonkin asti kivulla hallitsemalla hevosen toimimaan, mutta oikeaa pakoreaktion saanutta hevosta ne ei missään nimessä pitele. Painotan siis työskentelyssäni ehdollistamista, luottamusta ja totuttamista. Hevosellani käytettiin aiemmin maastossa kunnon norsujarrua. Nykyisin kaikissa tilanteissa kuolaimettomia ja hevonen on huomattavasti paremmin hallinnassa kuin täydessä varustuksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *huomattavasti paremmin hallinnassa kuin se oli aiemmin täydessä varustuksessa. Toki hevonen tomii nykyään aivan yhtä hyvin kuolaimillakin. Pointti vain on se, että turvallisuus ei välttämättä ole kiinni hevosen varustuksesta. :)

      Poista
    2. toki turvallisuus on aina ensisijaisesti kiinni hevosmiestaidoista, ei varusteista - mutta ne edesauttavat siinä tilanteessa, kun taitoa ei ole tarpeeksi tai se ei enää tietyn pisteen jälkeen riitä. Oot oikeassa siinä, ettei silmittömän pakoreaktion saanutta hevosta pitele mikään, mutta itse olen monet kerrat eri hevosten kanssa huomannut, että ilman kuolaimia+liinaa olisi hevonen lähtenyt paikalta pois. Champin kanssa maastoilen (ja ratsastan muutenkin) aina vain pelkillä kolmipaloilla, koska se ei todellakaan tarvitse kovempaa kuolainta saati edes kyttää maastossa mitään kiviä kummempia asioita. Se osaa kuitenkin olla pelle, esimerkiksi juoksuttaessa se saattaa pelkällä riimulla lähteä vetämään rodeota ja pois ympyrältä (tässä kuitenkaan onnistumatta), kun taas kuolaimet suussa se kyllä voi riehua, muttei koskaan, ei koskaan harkitsekaan lähtevänsä ympyrältä pois. Kunnioitus kuolaimia kohtaan siis löytyy, mikä edesauttaa muiden ihmisten, hevosten ja etenkin maastossa tienkäyttäjien turvallisuutta! :)

      Poista
    3. Hevosen voi myös yhtä hyvin opettaa kunnioittamaan vaikka kaulanarua. Se on vain koulutuksesta kiinni. :) Ja tokihan se kertoo sekä hevosen että ihmisen taidoista, mitä vähemmillä välineillä ja avuilla hevonen toimii.

      Poista
    4. Toki voi, mutta kaulanaru on aika epäkäytännöllinen systeemi taluttaessa, varsinkin jos hevonen säikähtää ja olisi kiva, että siinä olisi "kiinni" jotain kättä pidempää. Ketään, ei ketään hevosta voi opettaa minkäänlaisella koulutuksella täysin pelottomaksi/varmaksi olennoksi, koska ne ovat pakoeläimiä ja sitä niiden kuuluukin olla. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, ettei yksikään tuntemani tai tietämäni hevonen ole pidettävissä paremmin maastakäsin riimulla/kaulanarulla/tms vrt. kuolaimilla tilanteessa, jossa hevonen oikeasti pelästyy - vaikka ne muuten toimisivat satakymmenen kertaa paremmin ilman mitään varusteita. Eivät myöskään niiden kaulanaruihmisten tai muiden "en-käytä-varusteita"-ihmisten hevoset, kaikella kunnioituksella heidän työtään ja taitojaan kohtaan :)

      On hienoa, että ihmiset jaksavat kouluttaa hevosiaan toimimaan pelkällä kaulanarulla tai täysin ilman varusteita, mutta kyseessä ei silloin ole kilpaurheilua eli kilpahevosten kanssa toimimista (en laske tähän harrastekilpahevosia). Kilpahevosen tulee olla niin reaktiivinen ja herkkä, ettei sitä ole turvallista käsitellä ilman asiallista varustusta. Siksi esim. kilpailupaikalla suitsitus on pakollinen. Mutta eihän kaikkien tarvitse kilpailla, se onkin tässä lajissa se hienoin piirre - kaikille on jotakin ja tapoja, joilla tätä tehdään, on yhtä monta kuin tekijäänsä!

      Kunnioitetaan siis jokainen toistemme tapoja toimia :)

      Poista
    5. Toki kunnioitan enkä väitäkään, että ilman varusteita pitäsi kaikkien toimia. Edelleen kuitenkin olen sitä mieltä, ettei turvallisuus ole varustuksesta kiinni vaan koulutuksesta (totutus, ehdollistaminen jne.). Hevosen voi jopa kouluttaa käyttäytymään tietyllä tavalla pelästyessää esim. pysähtymään ja kääntämään pään poispäin pelon kohteesta.

      Luulisi, että herkät kilpahevoset toimisivat moitteettomasti vähemmällä varustuksella. Tosin se tuntuu menevän pikemminkin niin päin, että, mitä korkealla tasolla mennään, sitä enemmän myös hevosella ja ratsastajalla on varusteita. Mielestäni on aika ehdotonta väittää, etteivät kilpahevoset voisi toimia vähemmällä varustuksella. Kilparatsastus on kangistunut niin kovasti vanhoihin kaavoihinsa, ettei liikkumavaraa juuri ole. Mielestäni olisi hienoa, että kukin voisi valita hevoselleen parhaiten sopivan varusteen; oli se sitten kuolaimet, kuolaimettomat tai vaikka kaulanaru.

      Poista
  52. Todella hyvä teksti! :) Itsekin olen nähnyt että taluttaessakin kannattaisi pitää haskoja koska tekee aika ikävää jälkeä kun hevonen äkkiä säikähtää ja vetää riimunnarun mukanaan.. Itsellänikin välillä se karsinan ovi tuppaa jäädä auki...

    http://ida-adalmiina.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  53. Pakko kertoa tähän opettavainen tarina turvallisuudesta. Minulla on tamma ja talutin sitä ratsastuksen jälkeen talliin. Varusteet ok, suitset päässä oikein ja ohjat poissa kaulalta. Tallin käytävä on leveä ja kiersimme vään kauempaa "tosi kiltin ruunan, joka rakastaa katsella ovi auki käytävän tapahtumia omistajan sitä harjatessa". Tämä ruuna vaan ei ehkä ole ihan niin kiltti, kuin omistaja kuvittelee ja se roikkui jo etujalat melkein ulkona karsinasta. Kohdalla ollessamme ruuna hyökkäsi kohti ja puri tammaani kyljestä. Tammalla paloi päreet, mutta refleksinä pidin sen pään hallinnassa (ei päässyt puremaan takaisin tms.), joten hevonen potkaisi taakse kaksin jaloin. Harmi että takana oli tallityöntekijä selin hevoseeni, joka oikeasti lensi kaaressa seinään, löi päänsä ja mursi kätensä. Myös mojovat mustelmat ja useamman päivän kävelyvaikeudet seurasivat isompien vammojen lisäksi. Onni onnettomuudessa, ei ollut hokkiaika ja pää ei iskeytynyt niin pahasti, että olisi seurannut pysyviä vammoja.

    Tätä sitten setvittiinkin pitkään sen suhteen, kenen vika tapahtunut oli ja mitä olisi pitänyt kenenkin tehdä toisin. Hevoselleni ei onneksi tullut kuin pieniä haavoja puremasta ja hullun potkijan maine joidenkin hevosenomistajien silmissä. Toki turvallisempaa niin, kun nyt kukaan ei enää ratsasta liian läheltä ohi.

    VastaaPoista
  54. Minulla on tapa ratsastaa leireillä, jos on lämmin ilman kenkiä ja ilman mitään ratsastushousuja. Viime kesänä kuitenkin kaverini meni ilman kenkiä yhdellä ponilla ja tippui ja poni astui vähän hänen varpaittensa päälle! Pahemmin ei käynyt, mutta tästä edes päin olen käyttänyt aina ainakin tennareita jos olen mennyt ilman satulaa. :) Syyllistyn myös siihen välillä, että en pidä hevosesta kiinni silloin kun lasken jalustimia alas.
    Tosi hyvä ja opettavainen postaus! :D

    VastaaPoista
  55. Hyvä Aada! Ihanaa huomata että kyllä ne sanomiset aina välillä menee perille asti. Ehkä ne vaan täytyy ilmaista riittävän "napakasti".. =D

    VastaaPoista
  56. Minä käytän aina kyparää, hanskoja, oikeanlaisia kenkiä jne, talutan hevosta riimu kiinni, ja olen muutenkin turvallisuuden asialla. Onneksi kumminkin tiedostat riskit ja pyrit parantamaan, se on hienoa! Repesin vähän pahasti tuolle rippikuvalle. Mitä siinä kävi? :D

    VastaaPoista
  57. Huippu teksti! Turvallisuus-lista on niin pitkä, mutta jokaiseen asiaan menee vain muutamia sekunteja, miksi siis ottaa turhia riskejä elävien olentojen kanssa ? :) www.iddejacoda.blogspot.fi

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä