#313: Ypäjä Arctic Show - päivä 3/3

Nyt vuorossa viimeinen osa Ypäjän kisoista, pahoittelen, että tämä vähän venyi..! Finaalipäivä oli vuorossa sunnuntaina, kun herätyskello soi vaille kuusi. Ihmetyksekseni heräsin oikein pirteänä - ei tietoakaan väsymyksestä! Vaikka illalla vähän harmittikin mennä nukkumaan ilman Putouksen finaalilähetyksen katsomista ja yleistä sekoilemista, sain aamulla olla ylpeä itsestäni. Iloisin mielin puin siis vaatteet ylleni ja tarjosin kyytiä muille talliin suuntaaville tytöille, jottei matkaa tarvinnut taittaa jalkaisin aamun kylmyydessä.

 

Kisat alkoivat sunnuntaina jo kahdeksalta, joten aamuruokien heittämisen jälkeen päätin jättää letittämisen väliin ja sen sijaan siistiä Champin tukan ihan perinteisesti saksilla leikkaamalla ja upottamalla sen maailman parhaaseen selvitysaineeseen, Cowboy Magiciin. Tiedän hyvin, että hevosen harja tulisi aina nyppiä lyhemmäksi, mutta mielestäni parempaan lopputulokseen pääsee silloin, kun leikkaa ylimääräisen pituuden pois saksien avulla ja tekee reunasta lopuksi vähän nypityn näköisen. Champin harja ei edes ole niin paksu, että sitä tarvitsisi erikoisemmin nyppiä. Hevosen siistimisen lisäksi siivosin myös karsinan kunnolla.

Mulla ei ole tähän hätään mitään uusia kuvia Ypäjältä, joten tässä saatte "tyytyä" näihin lauantain kuviin. Kaikki kuvat
edelleen http://eleh.kuvat.fi, iso kiitos hänelle :)

Puoli seitsemän jälkeen palasin takaisin majoitukselle meikkaamaan ja vaihtamaan kisavaatteita päälle. Susanna olikin jo noussut ylös, joten lähdimme seitsemän pintaan aamupalalle nauttimaan terveellistä pekoniaamupalaa (joku joskus sanoi, että syön pekonia kuin rekkamies.. hah!). Puoli kahdeksan aikaan olimmekin jo palanneet kisapaikalle majoituksen kautta, sillä nappasimme kaikki tavaramme mukaan autoon paluumatkaa varten.

 

Jätin saman tien Susannan stewardien kanssa verryttelyyn ja lähdin itse kävelyttämään Champia aamulenkille. Kävelimme jälleen Haimihallille ja takaisin, jonka jälkeen jätin hevosen hengailemaan karsinaansa ja kiiruhdin itse takaisin verryttelyyn. Siellä istuimmekin sitten vaille kymmeneen asti, jolloin palasin takaisin talliin laittamaan ratsuani kuntoon: huolellinen harjaus, suojat jalkaan ja muut varusteet päälle. Sunnuntaina hyppäsin tosiaan vain yhden luokan eli Opistohallissa 110cm arvostelulla 367.1. Arvostelu tarkoittaa, että radassa on kaksi vaihetta (1. vaihe esteet 1-8, 2. vaihe esteet 9-12) ja toiseen vaiheeseen jatketaan suoraan ensimmäisen vaiheen jälkeen, mikäli se on virhepisteetön. Sijoitukset ratkaisee ihan normaalisti aika ja virhepisteet.

 

Vein hevosen kiireen vilkkaa Susannalle verryttelyyn käveltäväksi, sillä halusin keretä radankävelyyn rauhassa. Rata ei ollutkaan vielä valmis, joten jouduin odottelemaan melko pitkään ja kun lopulta pääsin kävelemään sitä, jouduin kiirehtimään melkoista vauhtia. Lähdin luokassa numerolla seitsemän, joten kun olin päässyt takaisin verryttelyyn, meinasi mulle tulla hieman kiire! Onnekseni luokan alkamisaika ei aivan pitänyt paikkaansa ja kerkesin verrytellä ihan hyvin, joskin haluamani pitkät alkuravit jäivät suunniteltua lyhemmiksi.

 

 

Itse radalle mennessä fiilis oli tosi hyvä: verryttely oli sujunut hyvin, esteet eivät tuntuneet edellisen päivän tapaan enää ollenkaan isoilta ja rata vaikutti kivalta. Lähdinkin radalle ajatuksella "ratsasta tahtia ja pidä hauskaa", mikä kannatti. Pääosin kokonaisuus oli sujuva, radan aikana tuli vain kaksi näkyvämpää virhettä. Viidennelle esteelle jouduin ratkaisemaan kaarteesta hieman eteen, minkä jälkeen hevonen oli hetken aikaa vahva, mutta sain sen takaisin ennen sarjaa. Toinen moka oli ihan oma unohdukseni, kun toisen vaiheen kymppiesteeltä oli u:n muotoinen käännös yhdelletoista ja unohdin kokonaan kääntää, jolloin hevonen näki esteen vasta yhtä askelta ennen. Champ oli hieman hölmistynyt, mutta eikun yli vaan ja viimeinen sarja mukavasti ennen maalilinjaa.

 

En edelleenkään ratsastanut aikaa, mutta nollatuloksella sijoituimme jälleen saaden toisen vihreän ja kokonaisuudessaan kolmannen ruusukkeen näistä karkeloista. Samalla tienasin pienen summan rahaa tililleni - en jäänyt rahallisesti kuin 55€ (+ kahden auton bensat) tappiolle näistä kisoista. Ei tällä harrastelukilpailemisella kyllä rikastumaan pääse ;)

 

Kun oma starttini oli onnellisesti ohi, olin niin helpottunut! Mitkään kauhukuvani eivät onneksi olleet käyneet toteen, olin muistanut kaikki tavarat mukaan ja hevonen säilyi koko kilpailujen ajan terveenä ilman mitään härdelliä. Edellisissä kisoissammehan lähes poikkeuksetta Champille on tapahtunut jotain: milloin on irronnut kenkä, milloin turvonnut pää..

 

 

 

Pitkien loppukäyntien jälkeen putsasin omani sekä hevosen varusteet huolellisesti ja pakkasin kaikki varusteet lähtökuntoon. Kahdeltatoista annoin hevoselle heinät ja kaurat, joten Champ oli sitten valmis. Käväisin pikaisesti vielä majoituksellamme vaihtamassa rennommat vaatteet ja pakkasin auton lopullisesti lähtökuntoon. Kun palasin verryttelyyn, vietimme siellä loppuajan lukuunottamatta pientä kävelyreissuamme ja karsinan siivousta ennen lähtöä. Vaille kuusi kisat loppuivat ja autoimme hetken aikaa radan purkamisessa, kunnes kyytimme tuli ja lähdimme pakkaamaan tallikamppeet autoon kisakaapista heiniin. Lopuksi vuorossa oli hevonen, joka olikin oikein innoissaan, joskin hieman väsyneenä lähdössä takaisin kotiin.

 

Suunnitelmissani oli palata tasan kahdeksaksi kotiin ja kyllä, onnistuimme siinä kerrankin! Aika hyvin, vaikka kyllähän aikatauluissa pitäisi aina pysyä.. Matkan aikana yritimme katsoa Susannan kanssa Putousta (nettiyhteys oli lievästi sanottuna erittäin hidas aina joissakin kohdin) ja lopulta vain selasimme blogeja ja hevostalli.nettiä. Tallilla purimme hevosen normaaliin varustukseen ja järjestelimme nopeasti kaikki tavarat oikeille paikoilleen sekä putsasimme trailerin ja varusteet, jotka sitä vielä vaativat. Puoli yhdeksän jälkeen lähdin heittämään Susannan kotiinsa ja kymmenen aikoihin olin itse kotona, väsyneenä, mutta erittäin onnellisena ja tyytyväisenä hyvin sujuneesta viikonlopusta.

 

Ensi viikolla onkin vuorossa jälleen Ypäjä, ihan samalla luokkaohjelmalla ja aikataululla. Seurasta en osaa vielä tarkemmin sanoa, mutta se selvinnee lähempänä loppuviikkoa. Noiden Ypäjän kisojen jälkeen seuraavat yökisat ovatkin meidän osalta vasta toukokuun puolella, joten sitten kerkeää levähtämään enemmän pakkaamisen osalta. Toki yritän päästä mahdollisimman paljon käymään lähialueen seura- tai aluekisoissa aina töiden ja opiskelun niin salliessa, minkä lisäksi ainakin Tampereen hevosmessuilla olen palloilemassa joko turistina tai töiden osalta.

 

Mitäs piditte näistä kolmesta vähän selostavammasta postauksesta?