Joulukalenterin 14. luukku - Valokuvauksesta

 

Multa kysyttiin yhdessä vaiheessa usein, voisinko kertoa valokuvausvinkkejä hevosvalokuvaukseen liittyen. Vastasin tuolloin kaikille kyselijöille, että netistä löytää varmasti monia hyödyllisiä sivustoja siihen tarkoitukseen, enkä siksi koe tarpeelliseksi jakaa omia harrastelijakuvaajan roolissa hyviksi todettuja kikkoja muille postauksen muodossa. Ajattelin kuitenkin näin joulukalenterin kunniaksi koota yhteen muutamia mietteitä koskien valokuvaamista.

 

Ennen bloggaamista olin oikeasti aktiivinen harrastevalokuvaaja: kiersin paljon Uudenmaan alueen kisoja kameran kanssa ja kuvasin puhtaasti hyvää hyvyyttäni ilmaiseksi ihmisille heidän kisasuorituksiaan. Sain muutamaan otteeseen sähköpostia ammattikuvaajilta, joissa he pyysivät minua ottamaan rahallista korvausta työstäni, jotta heiltä itseltään ei menisi pohja työntekoon. En kuitenkaan nähnyt korvausta tarpeelliseksi, sillä kuvasin omaksi ilokseni ja täysin amatöörinä. Vuonna 2010 minusta tehtiin "isohko" lehtijuttu kolmeen Etelä-Suomessa vaikuttavaan sanomalehteen, mikä oli silloin itselleni iso palkinto tekemästäni työstä. Pidin kuvasivustoa yllä (joka on olemassa edelleen, joskin sitä on päivitetty viimeksi pari vuotta sitten) ja mainostin toimintaani hevostalli.netissä aktiivisesti.

 

Tällainen lehtijuttu oli yhdessä lehdessä vuonna 2010.

Saatuani ylläpitohevosen talvella 2011 jäi valokuvaaminen vähemmälle, sillä kuvaamisen sijaan osallistuin kisoihin itse ratsastajana. Tämän jälkeen trendi on ollut vastaava. Haluaisin yhä edelleen kuvata kisoissa ja nautin hommasta, mutten pysty lohkaisemaan kuukausista vapaita viikonloppuja kuvaamisreissuja varten, saati käyttää aikaa kuvankäsittelyyn. Pakko myöntää, että monet kuvapyynnöt olen joutunut sivuuttamaan siksi, etten kerkeä muokata kuvia ja lähettää niitä ihmisille, vaikka kuvia heistä olisin kisoissa ottanutkin. Ikävää, sillä itse kisaajana tiedän, miten paljon kuvien perään haikaillaan.

 

Ensimmäisen järjestelmäkamerani sain rippilahjana kummeiltani ja vanhemmiltani vuonna 2009. Kyseessä oli Canonin 450D, juuri julkaistu uusi kameramalli. Nykyään tuo kamera on nurkissa pölyyntymässä, sille kun ei ole käyttöä. Kuvasin kuitenkin tällä rungolla ja sen mukana tulleilla Canonin perusputkilla oikeastaan kaiken sen ajan, kun harrastin kisakuvausta enemmän.

 

Tämä postaus sisältää kuvia, jotka olen kuvannut vuosien kuluessa itse.

 

 

Vuonna 2011 olimme isäni kanssa kameramessuilla ja sieltä mukaan tarttui nykyinen ykkösobjektiivini, Canonin EF 70-300mm f/4-5.6 L IS USM (linkki tässä). Kyseisen objektiivin hinta pyörii vajaan 2000€:n tienoilla, mutta sen saa hankittua halvemmalla kampanjoista. Oli melko koominen yhdistelmä pitää tuota objektiivia ja vanhaa runkoani yhdessä, sillä putki painoi varmasti kaksi kertaa yhtä paljon kuin runko! Nykyisen runkoni sain vuonna 2012 joululahjaksi ja kyseessä on Canonin 7D. Sen lisäksi olen kuvannut Canonin 60D:llä sekä nykyään jonkin verran myös 70D:llä, jotka ovat löytyneet isältäni. Hänellä on myös omaani vastaava objektiivi, tosin pidempänä. Olemme puhuneet puoliksi vitsillä, että jossain vaiheessa vaihdettaisiin tuo nykyinen kamerani uuteen 7D Mark II-runkoon, mutta tuskin ainakaan lähitulevaisuudessa. Haluaisin myös hankkia valovoimaisemman pienen putken, jolla saisi hyviä maneesikuvia.

 

Se kuvauskalustosta! En edelleenkään haluaisi kertoa kuvausvinkkejä itse valokuvaukseen, sillä en koe osaavani hommaa itsekään. Tärkeintä on mun mielestä osata käyttää omaa kameraansa tarpeeksi hyvin: säätää itse manuaaliasetuksilla tarvittavat kohdat kuntoon ja tarpeen vaatiessa muokata kuvia jälkikäteen kuvanmuokkausohjelmilla. Oli melkoinen shokki vaihtaa automaattiasetuskamerasta 7D:hen, jossa ei ollut kokoautomaattia ollenkaan. Nykyään en voisi edes kuvitella kuvaavani muulla kuin M-asetuksella.

 

 

 

 

 

Jälkikäsittely on mielestäni välttämätön ihan kaikkiin kuviin, joita jossain julkaisee. Kuvanmuokkaukseen mulla on asennettuna koneelle Photoshop CS5:n suomenkielinen versio sisältäen muut Adoben CS5:n ohjelmat (kuten InDesing, Illustrator ja Lightroom) sekä Corelin PaintShop Pro X4. Näistä nopeaan kuvanmuokkaukseen käytön yleensä Corelia ja tarkempaan muokkaukseen/bannerien tekoon Photoshopia.

 

Normaalissa kuvanmuokkauksessa muutan kuvan valotusta, säädän kontrastia, lisään väriä/muutan värimaailmaa ja tarkennan kuvaa. Jos haluan alkaa kikkailemaan enemmän, voi yhden kuvan käsittelyyn käyttää helposti vaikka tunnin testaamalla satoja eri ominaisuuksia. Joistakin kuvista saatan peittää joitakin tarpeettomia kohtia tai korostaa tiettyjä asioita ilman, että kuva menettää luonnollisuutensa. Vai oletteko huomanneet, jos olen esimerkiksi poistanut kuvasta ylimääräisiä esineitä? Harvemmin kuitenkaan mulla on aikaa lähteä muokkaamaan kuvia normaalia jälkikäsittelyä enempää. Enkä oikeastaan edes osaa käyttää ohjelmiani niin hyvin, että pystyisin niillä kovinkaan paljon tekemään - mahdollisuudet itse ohjelmissa kun ovat lähes rajattomat.

 

Kuvaatteko te paljon hevosia? Miten muokkaatte kuvianne?