lauantai 19. syyskuuta 2015

#606: Arjen ajatuksia

Champin kanssa arki rullaa kotona tavalliseen tapaan. Olemme tehneet töitä sileällä, valloittaneet uusia maastoreittejä, hypäänneet esteitä valmennuksessa ja toisaalta ihan vain olleet. Syksy tuo tänä vuonna tullessaan niin paljon kaikkea, että välillä on ihan kiva vain hengähtää, ottaa kaapista suitsien sijaan riimu ja tallustella hevosystävän kanssa sänkipeltojen laitamilla syksyn ääniä kuunnellen. Voiko joku olla asiasta eri mieltä?

Aluemestaruuskisojen jälkeinen pettymys on vaihtunut tulevan suunnitteluun. Tällä viikolla Champ sai ottaa kevyemmin, sillä se raspattiin tiistaina ja tuttuun tapaan suusta löytyi yhtä jos toista sanottavaa. Ruunan takimmaiset hampaat eivät kulu normaaliin tapaan, jolloin sinne muodostuu eräänlaiset "hyppyrit" ja ne hankaavat suun takaosan pahoille haavaumille. Lisäksi purukalustosta joudutaan tasoittamaan pientä aaltoilua ja tekemään toki muut normaalin hammashuollon toimenpiteet. Tuo takahampaiden korjaus on aina sen verran kivulias toimenpide hevoselle, että Champ joudutaan rauhoittamaan sitä varten kahteen otteeseen. Hevosparka on sen jälkeen niin sekaisin, että sitä pitää lähestulkoon tukea kahdelta puolelta, jotta suoraan käveleminen onnistuu.

Nämä kuvat on otettu melkein kaksi viikkoa sitten eräänä iltana, kun aurinko oli jo matalalla ja kuvien laatu kärsi siksi aika paljon. Mutta näistä huomaa sen, että kouluvalmennus olisi nyt ajankohtainen ;)


Raspauksen takia ratsastuksiin tuli siis pakollinen päivän tauko, sillä vaikka Juti antoi luvan seuraavan päivän normaalille ratsastukselle, halusin antaa hevoselle yhden päivän kuolaimetonta elämää. Champ nimittäin välillä varoo suutaan raspauksen jälkeen esimerkiksi jättämällä sen päivän heiniä syömättä, joten tuntuisi erikoiselta pakottaa se kipeän suun kanssa töihin. Yksi kävelypäivä ei tapa ketään - ei, vaikka niitä tulisi joskus useampikin viikkoon. 

Mulla on tällä hetkellä menossa jonkinlainen kriisi oman ratsastukseni kanssa. En ole päässyt kouluvalmennuksiin ties miten pitkään aikaan, mikä näkyy heti omassa tekemisessäni. Mulla pitäisi aina olla joku huutamassa korvan vieressä ohjeita siitä, mitä saan milloinkin tehdä: ja ennen kaikkea kertoa ne tehtävät, joita ratsastuksen aikana tulen tekemään. Yksin ratsastaessa suurin ongelma on ehdottomasti päämäärättömyys! Miten jonkin järkevän harjoituksen miettiminen voi tuottaa niin ylitsepääsemättömiä ongelmia? Kouluvalmennuksien jälkeen pystyn hyvin jatkamaan samaa teemaa vaikka seuraavaan tuntiin asti tai muuttamaan tehtäviä hieman erilaisiksi, mutta täysin puhtaalta pöydältä ajatuksien kokoaminen on aina haastavampaa. Toinen ongelma on se, että könötän hevosen selässä kuin mikäkin säkki. Leuka ylös, hartiat taakse ja selkä suoraksi!





Oma kouluvalmentajani ei valitettavasti pääse vielä hetkeen meille tuntia pitämään, joten mun pitää hieman miettiä, olisiko mahdollista liittyä hetkeksi jonkun toisen kouluvalmentajan tunneille. Meidän tallilla käy onneksi muutamia oikein päteviä kouluvalmentajia, jotka varmasti voisivat tarjota jotain näkökulmaa ratsastukseeni nyt, kun vakituinen valmentajani on estynyt. Näin esteratsastajana on hauska huomata, miten paljon niitä kouluvalmennuksia oikeasti kaipaa - ja miten paljon niistä on hyötyä.

Ihan ilman tekemistä me ei olle jääty, sillä syksy tuo tullessaan melkoisen haasteen mulle ja Champille. Uskokaa tai älkää, me esiinnytään ratsukkona Helsinki Horse Show'n yhteydessä järjestettävässä 4 Your Horse -hyvinvointitapahtumassa! Päivän ohjelma koostuu luennoista ja demoesityksistä: meidät voi nähdä illalla Jaana Pohjolan ja Minna Lindströmin pitämässä "klassinen ratsastus kohtaa tuplavahvisteen" -havaintoesityksessä. Tarkoituksena on opettaa Champille kouluratsastusliikkeitä vahvisteen eli tässä tapauksessa naksuttimen ja palkinnon avulla. Olemme päässeet alkuun laukkapiruettien kanssa - kyllä, luitte oikein. En usko, että Champilla tulee koskaan olemaan voimaa tehdä noin vaativia liikkeitä oikeaoppisesti tai niin, että niitä voisi kouluradalla esittää, mutta se tarjoaa kyllä jo jotain sen tapaista liikehdintää palkinnon toivossa. Ruuna on niin perso herkuille, että se kiipeäisi varmasti takaosa edellä puuhun, jos siltä pyydettäisiin. 





Ensi viikolla edessä on pitkästä aikaa Niklas Aromaan valmennukset ja voi että, miten innolla odotan kyseistä viikonloppua! Sain jo viime keväänä todella paljon vinkkejä hyppäämiseen ja sielätyöskentelyyn Niken tunneilta, joten odoukset ovat tälläkin kertaa korkealla. Ajatuksena on, että Nikke kiipeäisi itse Champin selkään lauantaina ja sunnuntaina olisi sitten mun vuoro. Tämä piti toteuttaa jo viime kerralla, mutta silloin meidän tulo estyi muiden menojen vuoksi ja homma jäi suunnitteluasteelle. Uskon, että saan paljon vinkkejä itselleni, kun näen Champin liikkumista ja hyppäämistä taitavan ammattilaisen kanssa - tämä kun on ensimmäinen kerta, kun joku ammattiesteratsastaja kiipeää hevoseni kyytiin sen ollessa Suomessa (ellei mukaan lasketa sitä yhtä Ypäjän kisaa, jossa Madis kävi potkimassa hevosen radan läpi vuosi sitten). 

Loppuun haluan vielä kertoa hieman viime sunnuntain kokeilustani. Lähdin töiden jälkeen Hyvinkäälle tapaamaan serkkuani ja samalla autoin häntä hieman esteratsastuksen parissa. Painotetaan tässä kohden, etten todellakaan koe olevani kummoinen ratsastaja - saati pedagogisilta taidoiltani millään tasolla pätevä neuvomaan yhtään ketään - mutta apua pyydettäessä menin mielelläni paikalle. Serkkuni ratsu on vähän ponikokoa suurempi arabitamma, joka on hieman neiti ja välillä ilmeisesti hyvin oman tahtonsa tunteva yksilö. Tarkoituksenani oli auttaa parivaljakkoa esteratsastuksen parissa, mutta sitä ennen hyppäsin aluksi hetkeksi itse kyytiin testaamaan muutamia hyppyjä. Pahoittelut siis noista jalkineista, jotka eivät ole todellakaan ratsastukseen sopivat.. Muuta ei valitettavasti ollut tarjolla.




Linkki videoon, jossa hyppäämiseen vieraalla hevosella.

Ihastuin tuohon nelijalkaiseen todella! Se oli äärettömän rehellinen ja yritteliäs sen jälkeen, kun sille oli kerran kertonut selvät rajat: pohje tarkoitti eteen, raipasta ei pukiteta ja hidastetaan silloin, kun ratsastaja pyytää. Melko perustavanlaatuisia asioita siis ;) Tamman kanssa suurin ongelma on se, että sillä ei ole oikein voimaa kantaa itseään laukassa ja silloin siitä tulee herkästi pitkä ja matala, mikä ei tietenkään edesauta hyppäämistä. Innokkuutta ei kuitenkaan puuttunut ja pikkuheppa kiipesi esteiden yli oikein tarmokkaasti! Hauska tapaus, toden totta. 

Tällaisia ajatuksia näin viikon loppupuolella. Toivottavasti tämä ei ollut teidän mielestänne turhan sekava postaus, vaikka eri asioita tulikin enemmän kuin olisi ehkä tarpeellista. Ehkä seuraavasta postauksesta löytyy se punainen lanka, joka saattoi tällä kertaa olla enemmän tai vähemmän hukassa :)

18 kommenttia:

  1. Musta tällainen sekava selostus oli kiva lukea. Ei sulla kyllä ole mitään hätää könötyksen ja päämääröttömyyden suhteen, jos muhun vertaa! ;) Ootko miettinyt olisiko se Champin kisoissa kenkkuilu voinut jotenkin linkittyä noihin suun ongelmiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin tää oli kiva

      Poista
    2. Kiitos molemmille! :)

      Kaktu: Älä suotta vähättele itseäs! Ja mitä tuohon hampaisiin tulee, en usko että vaikuttaa ainakaan niin paljon, mutta onhan sd voinut olla yksi osatekijä :)

      Poista
  2. Kiva postaus!:)Minkä rotuisella hevosella hyppäät tuossa alimmassa videossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli arabi:)

      Poista
    2. Hyvin sä tekstin luit. Siellä kumminkin sanottiin että "Serkkuni ratsu on vähän ponikokoa suurempi arabitamma"

      Poista
  3. Hyvii kuvii. Ja mahtavii videoit.


    Hyvää syksyä Aada. Terveisin Kati.:P:)

    VastaaPoista
  4. Kiva postaus! Voisitko tehdä postauksen jossa olisi päivitettynä sun ja Champin varusteet jne. Samoiten myös sun must have- varusteet/tuottet/vaatteet. Olisi kiinnostavia :)!

    VastaaPoista
  5. Mietin samaa kuin Kaktukin - voisiko Champin suun kunto vaikuttaa kisakäytökseen? Oma ratsastus kuitenkin on aina hiukan erilaista kisatilanteessa kuin kotona. Voisihan sitäkin kokeilla, että lyhentää suuhoitojen välistä aikaa.

    Kannattaa toki mennä koulutunneille, jos kerta koet kaipaavasi sitä :) Ja nuo laukkapiruetit eivät ole ollenkaan huono harjoitus, hyvää tekee takapään lihaksille ja joutuupahan käyttämään lihaksia vähän eri tavalla kuin yleensä :) Näytti oikein hyvältä, vaikka ette ole tehneet hommaa aiemmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tosiaan vähän erilaista jumppaa, tekee ihan hyvää :) Suun hoitoajan pituutta kyselin Jutiltakin, mutta hän oli sitä mieltä, että 6kk on oikein passeli väli tälle hevoselle.

      Poista
  6. Ihan mielenkiinnosta kysyn. Mistä tuo paita on ostettu? Mitä merkkiä se on? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paita, joka on päällä kuvissa vai videoissa vai missä? :D Kuvissa oleva paita on ostettu Bershkasta Tallinnasta joskus :)

      Poista
    2. Kuvissa olevaa paitaa tarkoitin :) Harmi, ei taida tuollaista suomesta saada :/

      Poista
  7. Voisitko ottaa videon siitä kun Nike ratsastaa Champin tai että joku kaverisi ottaa? :) Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka Champ toimii toisen ratsastajan alla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti otan videota, mutta eri asia on, jaanko niitä tänne. Siitä pitää kysyä erikseen Nikeltä :)

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä