maanantai 4. tammikuuta 2016

#672: Ylläksen reissun tiivistys

Pienen radiohiljaisuuden aika on päättynyt. Nyt eletään vuotta 2016 ja on aika ottaa tavallisesta arjesta kaksin käsin kiinni - lomailu on loppunut! Palasimme eilen illalla kotiin viikon mittaiselta Lapin reissultamme ja ennen varsinaisiin hevospostauksiin siirtymistä ajattelin koostaa teille vielä yhden postauksen verran matkamme tapahtumia. Kaiken tämän kruunaa pieni video, jossa on klippejä jokaiselta matkamme päivältä selostusmaisessa muodossa. 

Matkamme ei suinkaan sujunut ilman kommelluksia, mutta kokonaisuutena ja niiden pienten yksityiskohtienkin kanssa en olisi voinut kuvitella onnistuneempaa reissua. Tiivistin jo Instagramissa tunnelman yhteen lauseeseen: kiitos tytöt, kiitos Ylläs ja anteeksi kaikille sivullisille! Tämän viikon antaman energian avulla jaksan paahtaa pitkälle kevääseen.



SUNNUNTAI: Matkamme alkoi virallisesti vasta maanantain puolella, mutta aloitan selostuksen sunnuntaista. Tuolloin olin itse töissä ja kotiin päästyäni kävimme Millan kanssa kaupassa hankkimassa matkaeväitä. Sarina matkusti Turusta Helsinkiin bussilla, joten noukimme hänet asemalta ja lähdimme kotiin pakkaamaan autoa matkakuntoon. Pähkäilimme, miten ihmeessä saisimme kaikki tavaramme sullottua yhden auton kyytiin.. Lopulta pääsimme nukkumaan joskus kahdentoista jälkeen.

MAANANTAI: Herätyskello soi kolmen aikoihin aamuyöstä ja voitte kuvitella, miten paljon sillä hetkellä väsytti. Onneksi olimme pakanneet suurimman osan tavaroista autoon, joten nyt lähinnä viimeistelimme urakan ja aloitimme matkanteon kohti Yllästä. Ajoin itse ensimmäiset viisi tuntia, jonka jälkeen Milla istui ratin takana reilun kolmen tunnin verran. Loppumatkan pääsin jälleen kuluttamaan kuljettajan penkkiä. Emme pysähtyneet matkan aikana kertaakaan syömään, sillä meillä oli eväitä mukana - tämä nopeutti matkaa ja olimme perillä lopulta neljän aikaan iltapäivällä. 

Mökille päästyämme tutustuimme hetken aikaa mökkiin, laitoimme tavaroita paikoilleen ja lähdimme sitten ansaitusti syömään ravintolaan. Kerkesimme myös vierailemaan kuuluisassa Jounin kaupassa tekemässä viikon ruokaostokset! Ilta kului enemmän tai vähemmän väsyneissä merkeissä ja nukkumaan taisimme mennä jo hyvissä ajoin television tuijottelun tai tietokoneella hengailemisen jälkeen.


Lumilinnassa nämä on kaikki lumesta ja jäästä tehtyjä!




TIISTAI: Ensimmäinen virallinen mökkipäivämme alkoi kahdeksan aikoihin, kun nousimme ylös ja aloimme valmistautumaan rinteeseen lähtöön. Vietimme Ylläksen rinteillä lasketellen aikaa ehkä kolmeen asti iltapäivällä, tosin koko aikaa emme lasketelleet. Sää oli aika kylmä, sillä pakkasta oli rinteiden alaosissakin lähemmäs kahtakymmentä ja ylhäällä huipulla tuulen nopeus oli ennusteiden mukaan lähes 20m/s. 

Palattuamme mökille kuoriuduimme ulos kaikista toppavaatteistamme ja aloitimme tekemään ruokaa. Illan tarkoituksena oli lähteä Leville Hulluun Poroon, jossa esiintyi Virve Rosti. Levillä oli samalla viikolla todella paljon meidän tuttuja tai kavereita, joten meillä oli monia majoitusvaihtoehtoja myös siellä suunnassa. Olin tiistaina kuitenkin kuskina, sillä emme halunneet jäädä Leville yöksi vielä tuona päivänä. Matkaan pääsimme lähtemään illalla, perillä vietimme ensin aikaa jossain mökkibileissä ja suuntasimme sieltä kulkumme baariin. Lopulta ilta venyi melko myöhäiseksi ja pääsimme lähtemään Yllästä kohti vasta siten, että olimme nukkumassa neljän aikoihin yöllä.

KESKIVIIKKO: Edellisen päivän juhliminen ei menoa haitannut, vaan nousimme reippaina sängyistä ylös yhdeksältä. Minä ja Sarina lähdimme laskettelemaan, mutta Millan laskettelukiintiö tuli täyteen edellisenä päivänä ja hän jäi odottelemaan meitä kahta mökille toimien kuitenkin meidän kuskina. Laskettelimme Sarinan kanssa tuolloin vähän myöhempään kuin edellisenä päivänä, jonka jälkeen Milla tuli hakemaan meitä ja siirryimme mökkiin valmistamaan ruokaa.

Ruokailun jälkeen päätimme lähteä käymään viereisessä Lumilinnassa tutustumassa siellä esiintyvään taiteeseen ja nautimme paikan päällä lämpimät kaakaot. Ilta kului rauhallisissa merkeissä, sillä kävimme saunassa ja paistoimme makkaraa takkatulen lämmössä katsellen samalla televisiota. Aika onnistunut päivä siis kaikin puolin, näin mökkireissaajan näkökulmasta!







TORSTAI: Vuoden viimeinen päivä oli pyhitetty nukkumiselle. Meillä oli todella laiska aamu ja heräsimme lopulta vasta yhdeltätoista. Sanoinkin tytöille, etten todellakaan muista, koska olisin nukkunut yli kahdeksan tunnin yöunia - teki kyllä älyttömän hyvää! Aloitimme päivän nauttimalla lasin kuoharia, sillä pitihän vuoden lopettamista juhlistaa hyvissä ajoin..

Iltapäivällä valmistauduimme itse kukin omassa tahdissaan illan Levin reissua varten ja valmistimme samalla ruokaa. Lähdimme joskus kuuden aikoihin kohti Leviä ja samaa mökkiä, jossa vietimme aikaa myös tiistaina. Mökillä juttelimme niitä näitä muiden ihmisten kanssa ja pelailimme jotain pelejä, jonka jälkeen lähdimme ennen yhtätoista kohti Hullua Poroa. Mikael Gabriel esiintyi illan aikana ja olimme saaneet nimet listalle, joten saimme viettää aikaa myös vip-tiloissa. Itse palasin takaisin mökille jo joskus yhden aikaan yöllä, muut valuivat paikalle neljän jälkeen. Valvoimme kuitenkin kaikki seitsemään asti. 

PERJANTAI: Herätys tapahtui lopulta kymmenen aikaan, kun lähdimme hakemaan yhtä seuralaistamme jostain päin Muoniota. Parin tunnin automatkailun jälkeen pääsimme takaisin omaan mökkiimme Ylläkselle ja kaaduimme aikalailla niiltä sijoiltamme sänkyyn. Otimme iltapäivällä muutaman tunnin päiväunet heräten kolmen aikaan, jonka jälkeen istuimme katsellen televisiota ja kävimme ravintolassa syömässä. Ilta venyi lopulta yli puolen yön, sillä seurasimme televisiosta mitä turhimpia elokuvia ja hömppäsarjoja. Siivosimme myös mökkiä valmiiksi lähtöä varten, jottei seuraavalle aamulla olisi jäänyt niin paljon tekemistä. Todella laiska päivä siis, mutta sellaisia tarvitaan joskus!




Nämäkin kaikki lumesta ja jäästä tehtyjä!
Ravintolaedustus :D
Viimeinen ateria <3

LAUANTAI: Loma alkoi olemaan ohitse ja nyt oli aika lähteä kohti kotimatkaa. Heräsimme vasta kymmeneltä, jonka jälkeen söimme hyvän aamiaisen ja pakkasimme kaikki tavarat autoon. Matkaan pääsimme joskus puoli yhden aikoihin määränpäänämme Polvijärvi: kiersimme siis pienen lenkin, sillä menimme yöpymään mummoni luokse Itä-Suomeen. Matkan varrella jouduimme pysähtymään Ranuan kohdalla bussionnettomuuden vuoksi, sillä henkilöauton ja bussin kolarissa oli kuollut yksi henkilö. Tulimme paikalle noin 20 minuuttia onnettomuuden tapahtumisen jälkeen, joten näimme tilanteen todella lähietäisyydeltä. Koska tie oli tukossa, päätimme pienen odottelun jälkeen kiertää reitin ja jatkaa matkaa kohti grilliruokaa. 

Ranualta matka jatkui Kajaanin ohi kohti yöpaikkaamme, jossa olimme perillä kymmenen aikaan illalla. Lauantaina ajoin koko matkan itse, mikä oli lopulta aika helppo homma. Väsyttävin vaihe taisi olla juuri Rovaniemen ja Ranuan välillä, sillä hämärä alkoi laskeutua ja tiet olivat paikoitellen todella huonossa kunnossa. Mummon luona saimme syödä kunnon ruoan ja pääsimme nukkumaan vähän puolen yön jälkeen.

SUNNUNTAI: Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myös tämä reissu. Herätyskello soi vaille kahdeksan, eikä sitä väsymyksen määrää voinut sanoin kuvailla.. Aamupalan jälkeen lähdimme käymään setäni ja hänen vaimonsa luona, josta jatkoimme lopulta puoli yhdentoista aikaan matkaa kotia kohden. Pysähdyimme Mikkelissä syömässä Amarillossa niin sanotun viimeisen aterian, johon tiivistimme matkamme annin kokonaisuudessaan. Kotona olimme viiden jälkeen ja Millan piti jatkaa matkaa omaan kotiinsa heti, jotta hän kerkesi illan elokuvanäytökseen. Minä ja Sarina lähdimme tallia kohden ja kun olimme saaneet Champin ruoat valmiiksi, heitin viimeisen matkaseurani Helsinkiin bussimatkaa varten. Kotiin päästyäni olin kyllä hyvin väsynyt, mutta todella onnellinen. 

Kiitos kaikille matkaan liittyneille ihmisille, etenkin Sarinalle ja Millalle! Ilman teitä reissu ei olisi ollut puoliksikaan näin loistava 

20 kommenttia:

  1. Oks sul poikaystävää tai onks ollu? :> Jos ei niin miks? Oisit hyvä vaimoke jollekki ;>

    Onks Sarina ikin ratsinu champpia? Mitä mielt se on champist?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En seurustele nyt, eipä oo mitään kummallista syytä sille :D Sarina on ratsastanut Champilla joskus pari vuotta sitten muistaakseni, ei ole tainnut sen jälkeen mennä. Champ oli sillon aika erilainen, niin tuskin se oli mikään ihana kokemus :D

      Poista
  2. Kiva video ja hauskoja kuvia!:)

    VastaaPoista
  3. Kiva video! Onks Millakin hevosihmisiä? :) Ootko avoimes yliopistos vai ihan perus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Millalla on kaksi omaa hevosta :) opiskelen ihan tavallisessa yliopistossa eli Helsingin yliopistossa.

      Poista
  4. Olipa tosi kiva postaus ja erityisesti video! :)

    VastaaPoista
  5. Pitäisiköhän sun oikeesti nukkua joskus eikä haalia niin paljon kaikkea tekemistä jos et edes muista millon olet nukkunut yli kahdeksaa tuntia? Ei tuo ole pidemmän päälle terveellistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni ihmiselle riittää ihan 8 tunnin yöunet. Itsekään en nuku sen enempää vaikka olisi aikaa, en vain pysty nukkua enempää kuin 8 tuntia.
      Mielestäni Aada ei tarvitse mitään neuvoja omaan elämäänsä...

      Poista
    2. Mulle riittää ihan hyvin 7,5-8h yöunet, vähemmälläkin pärjää jonkun aikaa jos on ihan pakko :) Jos nukun reippaasti yli 8h, mua väsyttää entistä enemmän!

      Poista
  6. Heippa Aada!

    Täällä kirjoittelee pitkäaikainen lukija sekä huolestunut kanssa-autoilija. Olen aina pitänyt videopostauksistasi, mutta tänään järkytyin. Toivon, ettet enää jatkossa kuvaisi sisältöä blogiisi (tai muuallekaan) ratin takaa, vaan keskittyisit itse ajamiseen. Kaikki ylimääräinen härpättäminen tekee sinusta riskin muille tienkäyttäjille, ja vaarantaa itsesi + kanssamatkustajat, eikä ole mitään muuta kuin itsekästä ja kevytkenkäistä. Sama pätee myös väsyneenä ajamisen: väsynyt kuski on känninen kuski. Videoita ehtii kyllä kuvailla muulloinkin, sillä liikenteeseen tulee suhtautua sen vaatimalla vakavuudella - olittehan juuri paikalla todistamassa yhtä kuolonkolaria. Ihmiselämä ei ole yhden videopostauksen arvoinen, eihän?

    Ikävää kommentoida näin synkissä fiiliksissä, mutta asia on kuitenkin tärkeä. Olet mallina monelle nuorelle, enkä haluaisi kenenkään ajattelevan, että on okei ajaa ja kuvata videopostausta samaan aikaan.

    Ja oli mulla iloisiakin asioita sanottavana! (:

    Ihanaa kuulla, että teidän reissunne meni hyvin! Irtiotot arjesta tekevät kyllä hyvää itse kullekin. Kiitos vielä aivan mahtavasta blogista, olet nähnyt ihan mielettömän paljon vaivaa meitä lukijoita varten – suunnittelusta lähtien! Osaat kirjoittaa niin mielenkiintoisesti arkisistakin asioista, ja positiivinen elämänasenteesi välittyy hyvin ruudun toisellekin puolelle piristäen varmasti monen lukijan päivää (minun ainakin)! Keep up the good work! Rapsutuksia Champille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos asiallisesta kommentistasi! On kyllä ihan totta, ettei autoa ajaessa saisi tehdä mitään muuta yhtä aikaa. Olemme jutelleet tästä esimerkkinä olemisen aiheesta moneen otteeseen muiden bloggaajien kanssa ja todenneet, että vaikkemme esimerkkeinä haluaisi toimia, moni kuitenkin olettaa meidän sellaisia olevan. Mietin pitkään, laitanko ollenkaan noita autossa kuvattuja videoita tähän postaukseen mukaan, mutta koska tehtyä ei tekemättömäksi saa, päätin laittaa ne mukaan siinä missä muutkin videot. Mutta kuten sanottu, ymmärrän kantasi täydellisesti. Ihanaa, että vastuullisia ihmisiä löytyy :) Puhelimen käyttö ja ajaminen eivät kuulu yhteen. Kuten yhdessä radiomainoksessa sanotaan: "kun ajat, aja".

      Mukavaa kuulla, että olet viihtynyt blogini parissa! Näistä kommenteista saa aina paljon tsemppiä tekemiseen :) Toivottavasti pysyt mukana menossa myös jatkossa, epämieluisammasta videopostauksesta huolimatta. Aurinkoisia talvipäiviä sulle :)

      Poista
  7. paljon ylläksen ja levin välillä on automatkaa?

    VastaaPoista
  8. Muakin järkytti toi videokuvaaminen auton ratissa. Luulisi, että aikuinen ihminen ymmärtää mikä riski se on! Toivottavasti tajuat jatkossa olla vastuullisempi.

    VastaaPoista
  9. Teillä riitti myötätuntoa kuolleelle kuljettajalle; kikattelua ja valitusta. ..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on harmillista, että kuvittelet, ettemme olisi olleet pahoillamme jonkun menehtymisestä. Kuolema on aina ikävä asia ja koen, että se on jokaisen mielestä harmittavaa huolimatta siitä, tuoko sitä erikseen esiin. En nähnyt tarpeelliseksi kirjoittaa tai puhua asiasta erikseen, sillä koko aihe ei varsinaisesti tänne millään tavoin liity. Puhuimme tapahtumasta kyllä kolmistaan ja myös omien porukoidemme kanssa.

      Mitä tuohon kikatteluun tulee, jos tarkoitit kikattelua koko videolla tapahtuman jälkeen, niin eihän meidän kannata lopettaa elämästä nauttimista valitettavan onnettomuuden vuoksi. Silloinhan elämästä ei voisi nauttia ollenkaan - ihmisiä kuolee jatkuvasti. Jos taas tarkoitit tuossa tilanteessa tapahtunutta "kikattelua" (ts. kun olimme onnettomuuspaikalla), ainakin omalla kohdallani se on tapa osoittaa jännitystä. Emme me siinä vaiheessa tienneet, mitä siellä oli tapahtunut. Mun mielestä tilanne oli tosi kutkuttava, sillä en ollut koskaan ollut vastaavassa tilanteessa. Esimerkiksi juuri medihelin saapuminen aiheutti mussa valtavaa mielenkiintoa ja halua lähteä katsomaan vierestä, mitä paikalla on tapahtunut. Ihmismieli on kummallinen.

      Mitä valitukseen tulee, mielestäni tuolla videolla ei juuri valitusta näkynyt. Jos tarkoitit sillä tuota meidän harmittelua matkan viivästymisestä, lienee se kuitenkin ihan oikeutettua. Tuollaisella 10h matkalla vajaan tunnin viivästys tuntuu valitettavasti pitkältä - varsinkin silloin, kun perillä meitä odotti valmiin ruoan kanssa 80-vuotias mummoni, joka halusi varmasti myös itse nukkumaan. Vaikka olimme tietysti harmissamme matkan pitenemisestä, ei se tietenkään tarkoita, ettemme olisi olleet pahoillamme onnettomuudesta. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia ja pelkkien videopätkien perusteella on varmasti vaikea muodostaa käsitystä kaikesta siitä, mitä on oikeasti tapahtunut :)

      Mutta ihanaa loppiaista sulle, toivottavasti nautit aurinkoisista pakkaskeleistä!

      Poista
  10. Mun mielestä saa ajaa autoa yhdelläkin kädellä :). Mun isi ajoi joskus banaani toisessa kädessä autoa :D. Tosi kiva postaus :)!

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä