#705: Sata syytä rakastaa kevättä

Ensi viikolle on luvattu miltei kymmenen astetta lämmintä. Vaikea uskoa, mutta kyllä se kevät taitaa vihdoin ja viimein kurkistaa kulman takaa! Tosin nyt, kun tästä ääneen iloitsen, tulee tänne eteläiseen Suomeen varmasti jonkinlainen vuosisadan lumimyrsky.

Ensimmäisen kerran iloitsin talven loppumisesta jo helmikuun alussa. Lumet sulivat pois, linnut lauloivat keväisiä säveliään ja kirkas aurinko valaisi maailmaa pilvettömältä taivaalta. Hehkutin aikaista kevättä kavereilleni sydänlasit nenälläni, mutta sain takaisin lähinnä murahduksia siitä, ettei kevään tulisi olla vielä ovella. No ei kalenterin mukaan, mutta eipä lumien lähteminen haitannut yhtään! Mutta kuten vanha sananlaskukin kuuluu, ei olisi kannattanut nuolaista ennen kuin tipahti - seuraavalla viikolla saimme uudet lumikinokset ja hankikelit jatkuivat.

Mulla ei ole mitään talvea vastaan, sillä rakastan kaikkia vuodenaikoja. Jostain syystä tämä vuosi on ollut enemmän ja vähemmän rikkonainen lumitilanteen osalta ja näin ollen esimerkiksi hankitreeniä ei ole juuri päässyt hyödyntämään. Milloin on ollut liian kosteaa, milloin liian vähän lunta, milloin liian kova hanki ja mitä vielä. Toki mukaan on mahtunut päiviä, jolloin pellolla on päässyt nauttimaan ihan mahtavasta säästä ja oikein kunnon hankijumpasta sen parhaan nelijalkaisen silkkiturvan kanssa. Niissä hetkissä maailma on pysähtynyt ja elämä on tuntunut täydelliseltä. Siitäkin huolimatta odotan tulevaa kevättä enemmän kuin koskaan ennen.

Tässä postauksessa hevoskuvia viime keväältä :)

Jouduin oikein pysähtymään ja miettimään, miksi tuleva kevät on mulle tänä vuonna niin iso juttu. En ole koskaan mieltänyt itseäni kevätihmiseksi sen enempää kuin muidenkaan vuodenaikojen. Alkaessani pohtia syitä innokkuudelleni tajusin muutaman seikan, jotka todennäköisesti vaikuttavat käsitykseeni tulevasta neljänneksestä. Koska itsetutkiskelu on hauskaa ja tulokset omalla tavallaan myös hevosiin liittyviä, halusin jakaa nämä pohdinnat teille ja samalla haastaa teitä miettimään asiaa omalta kannaltanne. Onko elämässänne luvassa jotain erityisen kivaa kevään aikana? 

1. EI PÄÄSYKOELUKEMISTA

Uskomatonta. Tämä on ensimmäinen vuosi sitten lukion loppumisen, kun mun ei tarvitse hukuttautua pääsykoekirjojen maailmaan. Mun ei tarvitse stressata itseäni hengiltä siitä, saanko ikinä opiskelupaikkaa ja joudunko oikeasti nöyrtymään hakemalla jollekin toiselle alalle, jonne on helpompi päästä sisälle. Ei tarvitse! Elämällä on selkeä suunta ja mä opiselen alaa, josta voin todella sanoa nauttivani. 

Pääsykoelukeminen on oikeasti ihan oma juttunsa. Itse aloitin valmistautumisen miltei puoli vuotta aiemmin jaksottaen kaikki viikottaisella ohjelmalla ja suunnitellen jokaiselle päivälleni minuuttiaikataulut. Monelta herään, milloin olen tallilla, missä välissä ehdin nähdä ystäviäni ja minkä ajan pyhitän lukemiselle. Jollain sairaalla tavalla nautin tuosta kaikesta, mutta toisaalta olen iloinen siitä, ettei sama rumba ole tällä hetkellä menossa. Tsemppiä kaikille teille, joilla pääsykokeet ovat tänä keväänä edessä!

2. KISAKAUSI

Edellisinä vuosina mun kisakausi on alkanut kunnolla vasta kesällä, sillä olen joutunut panostamaan enemmän juuri pääsykoelukemiseen. Viime kaudella ongelmaksi muodostui myös Champin mahahaava, jonka vuoksi ensimmäinen kisastartti otettiin vasta toukokuussa. Tänä vuonna meidän kausi alkoi jo helmikuussa, eikä ainakaan toistaiseksi näy syytä, miksei se jatkuisi yhtä aktiivisesti läpi kevään ja toivottavasti koko vuoden. 

Koska tänä vuonna mulla on mahdollisuus kilpailla enemmän jo heti alkuvuodesta, en halua lähteä kiirehtimään ja nostamaan luokkatasoa turhan nopeasti ylös. Esimerkiksi tulevana sunnuntaina hyppään Ainossa edelleen 100cm ja 110cm, vaikka tuo pienempi korkeus tuntuu oikeasti pieneltä. Haluan, että mulla on täysi varmuus noilla korkeuksilla, jotta voin hyvillä mielin siirtyä seuraavalle tasolle ja tehdä siellä yhtä varmaa tulosta tietäen, että kykenen siihen itse. 

Työt tulevat toki verottamaan muutamia mahdollisia kilpailuviikonloppuja, mutta siitäkin huolimatta odotan tulevia kisoja enemmän kuin koskaan ennen. Täytyy vain suunnitella kisakalenteria järkevästi niin, että pääsisimme korkkaamaan myös jotkin koulu- ja kenttäkisat ;)

3. IHANAT YSTÄVÄT

Vaikka tämä kuulostaa melkoisen kliseiseltä, en voi liiaksi painottaa ystävien merkitystä elämässäni. Tänä keväänä mulla on niinkin hyvä tilanne, että lähes kaikki parhaimmat ystäväni ovat muuttaneet takaisin Suomeen. Lisäksi sain viime vuonna aivan ihanan uuden ystävän, jonka ansiosta elämästäni on tullut entistä hulvattomampaa. En malta odottaa niitä kaikkia seikkailuja, joihin päädymme kavereideni kanssa tulevan kevään aikana: mukana on kaikkea teemabileistä jäähallikeikkoihin, hevoshommia unohtamatta. Olemmepa päättäneet myös majoittuvamme juhannusfestarit hevosrekassa ja suuntaavamme syksyllä Ibizalle lomailemaan..

4. EDISTYVÄT OPINNOT

Päästessäni sisälle yliopistoon ajattelin, että suorittaisin kandiopinnot kolmessa vuodessa huolimatta siitä, että mulla oli takana kerrytettynä ennestään opintopisteitä avoimen yliopiston puolelta. Olin kuullut hurjia tarinoita siitä, miten rankkaa opiskelu olisi jo ihan opiskelun osalta ja kun itselläni tulisi mukaan kuvioihin vielä hevonen, blogi ja arkityö, en halunnut ottaa asiasta sen enempää stressiä. 

En siis todellakaan olisi uskaltanut ajatella, että suorittaisin opintoja melkoisen reippaalla tahdilla. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että tulen suorittamaan tämän opintovuoden aikana noin sata opintopistettä. Näin ollen mulle jää ensi syksylle ihan muutama hassu kurssi sekä itse kandiseminaari, joten siirtyisin maisterivaiheeseen jo viimeistään ensi vuoden tammikuussa. En todellakaan osaa sanoa, miten tässä näin kävi, mutta en valita! Nyt keväällä mulla tulee olemaan aika vähän varsinaisia luentoja, mutta kirjatenttejä ja laajoja esseitä sitäkin enemmän. 

5. ERILAISET TAPAHTUMAT

Koska en ole kahlittuna pääsykoekirjojen pariin, pääsen tekemään tänä keväänä yhtä jos toista edellisvuosia enemmän. Olen esimerkiksi lähdössä juuri Tampereen hevosmessujen aikaan Brysseliin vierailemaan muun muassa Euroopan parlamentissa, mutta yritän silti tulla käymään hevosmessuilla lauantaina. Hevosmessut eivät liene ainoa hevostapahtuma, johon haluan kulkuni suunnata, sillä yritän päästä vierailemaan erilaisilla klinikoilla ja toki viettää aikaani toimihenkilönä kisoissa Ypäjällä. 

Yliopiston puolesta keväällä on luvassa mitä erilaisimpia tapahtumia aina teemasitseistä vappurientoihin, mutta yksi odotuksen aihe lienee Helsinginkadun Appro. Saatammepa vielä isäni kanssa lennähtää (kirjaimellisesti) valkoisin siivin naapurimaahamme seuraamaan Josh Grobanin esiintymistä toukokuussa, jos vain saan työkuvioni järjestettyä suotuisaksi sen osalta. 

Tähän kevääseen mahtuu paljon ja vielä enemmän on luvassa! Olen oikeasti tällä hetkellä niin onnellinen kaikesta, etten osaa edes pukea tätä kaikkea sanoiksi. Tässä postauksessa ei ollut sen enempää päätä eikä häntää, mutta toivottavasti tekin saitte jonkinlaista inspiraatiota kevään odotukseen :)