#725: Ratsastusko ei urheilua?

Sain "kysy ihan mitä vain" -postaukseen monia mielenkiintoisia kysymyksiä, joista yhdestä innostuin erityisen paljon. Koska kysymys oli mielestäni pohtimisen arvoinen, päätin omistaa sille yhden kokonaisen postauksen ja hankkia sen selvittämiseksi apuvälineitä lainaksi. Jatketaan siis vastauspostauksien parissa! Anonyymin lähettämä kysymys meni näin:

"Voisitko joskus laittaa ratsastuksen ajaksi sykemittarin? Olisi kiva tietää

minkälaisilla sykkeillä valmennus menee ja verrata vaikka siihen, kun ratsastat

kotona yksin. Vähän analyysia minimi-, maksimi- ja keskisykkeestä plus kalorit.

Olisin myös kiinnostunut kuulemaan, että mietitkö erityisemmin ruokavaliotasi

kisa- ja valmennuspäivinä vai vedätkö samalla setillä kuin arkena."

Periaatteessahan tuossa kysytään vähän kahta asiaa, mutta tällä kertaa paneudun nimenomaan tuohon sykepuoleen. Voin vastata jo heti aluksi jälkimmäiseen kysymykseen, jotta saadaan se pois alta: en mieti ruokavaliotani sen kummemmin valmennus- tai kilpailupäivinä, vaan syön ihan samalla tavoin ja jopa epäterveellisemmin noiden urheilusuorituspäivien aikana. Esimerkiksi tänään sunnuntaina, jolloin olin aamupäivällä kisoissa, olen syönyt todella huonosti. Ensimmäisen kerran söin aamupalan puoli seitsemän aikaan, enkä ole vielä nyt iltaseitsemään mennessä tajunnut laittaa suuhuni mitään vettä kummempaa. Pitääkin lähteä syömään kunnon mättöillallinen heti postauksen valmistuttua!

Mutta sitten takaisin itse aiheeseen eli sykkeen mittaamiseen. En ole koskaan omistanut sykemittaria, joten hankin sen tätä tarkoitusta varten kaveriltani lainaan. Jouduin ihan oikeasti etsimään netistä tietoa siitä, miten voin laskea oman maksimisykkeeni ja millaiset arvot ovat tyypillisiä millaisessakin urheilusuorituksessa. Sanotaan siis ihan suoraan, että tämä postaus on toteutettu hyvin aloittelijan näkökulmasta.. Halusin kuitenkin ottaa haasteen vastaan, sillä yrittänyttä ei laiteta!

Tällä kertaa kuvia on häviävän vähän, mutta alhaalla on ääniraidallinen video ratsastuksen hyppyosiosta!

Alkuperäisen toiveen mukaan päätin ottaa sykemittarin mukaan niin itsenäiseen ratsastukseen kuin este- ja kouluvalmennuksiin. Tällä hetkellä testaukset on toteutettu vasta itsenäisen ratsastuksen parista, sillä unohdin mittarin kotiini tämän viikon estetunnin ajaksi, emmekä saaneet sovittua kuluneelle viikolle kouluvalmennusta. Asia korjaantuu kuitenkin tulevalla viikolla, jolloin olen tiistaina kouluvalmennuksessa ja torstaina Piia Pantsun estevalmennuksessa. Saatte siis myöhemmin viikolla vertailevan postauksen valmennuksien sykearvoista, tässä postauksessa sen sijaan keskitytään yleiseen infoon. 

Jotta kykenin arvioimaan hieman saamiani lukuja, mittasin parina päivänä leposykkeeni (ja samalla verenpaineenikin näköjään, kun meillä sellainen yhteislaite on). Aikuisen ihmisen tyypillinen leposyke on välillä 60-80 bpm, mutta 50-60 välille sijoittuvaa leposykettä pidetään vielä normaalina. Karkeasti voitanee kai sanoa, että mitä alhaisempi leposyke, sitä parempi kunto ihmisellä on - huippu-urheilijoiden leposyke voi nimittäin olla vain reilu 30 bpm. Oma leposykkeeni vaihteli päivästä ja mittausajankohdasta riippuen 51-55 välillä. En osaa sanoa, onko muilla tiedoilla sykkeen kannalta merkitystä, mutta laitan ne tähän kuitenkin vertailua varten. Olen siis 21-vuotias ja BMI:ni 19,5. Normaalipainon BMI on 18,5-25.

Jotta päästään itse asiaan, käydään vielä nopeasti läpi muutamat muut kysymyksessä esiintyneet termit. Maksimisykkeellä yleisesti tarkoitetaan suurinta mahdollista sykettä, jonka ihminen pystyy saavuttamaan urheilusuorituksen aikana ilman vakavia ongelmia. Kuten leposykkeessä, on maksimisykkeessäkin yksilöllistä vaihtelua: kunnon lisäksi siihen vaikuttaa esimerkiksi ikä. Maksimisykkeen laskemiselle on tarkkojen mittaustestien lisäksi muutamia erilaisia kaavoja, joista yksi yleisin naisilla käytettävä on Martha Gulatin kaava: 206 - 0.88 x ikä. Tuon kaavan mukaan mun maksimisyke on 187. Anonyymin lähettämässä kysymyksessä kysytyt maksimi-, minimi- ja keskisyke tarkoittavat tuon suorittamani ratsastuksen aikana esiintyneitä arvoja eli mikä oli suurin ja pienin saavuttamani sykearvo sekä kaikkien keskiarvo.

Tällaisia esteitä me paineltiin menemään lopussa. Hieno Champ!

Päätin kokeilla sykemittaria itsenäisessä ratsastuksessa niin sileällä kuin estetreenissä, tosin yhdistin ne kaksi samalle kerralle. Aloitin ratsastuksen kävelemällä alkukäynnit maastoreitillä reilun kymmenen minuutin ajan. Tuon kävelyn aikana syke vaihteli 77 ja 83 välillä ja kaloreita kului 20. Kun olin kävelyiltämme valmis, siirryin kentälle ja aloitin verryttelemään Champia käynnissä, ravissa ja laukassa pidemmällä ohjalla, mutta kuitenkin tuntumalla. Tämä osio kesti vajaat viitisentoista minuuttia, sillä kun kävelin jälleen pitkin ohjin, oli sykemittarin kellossa treenin kestona noin 25 minuuttia. 

Alkuverryttelyssä ravasin kevyessä ravissa, jolloin sykkeeni vaihteli välillä 120-135. Laukassa istuin normaalisti satulassa, jolloin syke pyöri 140 paikkeilla. Kaloreita kului tähän mennessä yhteensä 106, jossa on mukana myös alkukäyntien kuluttama kalorimäärä. Oli mielenkiintoista huomata, miten suuri ero laukan ja ravin välillä lopulta oli näin verryttelyn aikana, sillä samaa eroa ei ollut huomattavissa yhtä suuresti enää itse työskentelyssä! Kevyt ravi ei siis ole kovin tehokasta liikuntaa, kannattaa meidän esteratsastajienkin suosiolla pitää se pylly penkissä ;)

Siirrytään kunnollisen työskentelyn osioon! Halusin tehdä mahdollisimman normaalin itsenäisen koulutreenin, joskin hieman tavallista lyhyempänä, jotta aikaa ja jaksamista jäisi myös esteiden pariin. Aloitin tavalliseen tapaan ravissa tekemällä siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Kun olin tyytyväinen hevoseen ja itseeni niiden osalta, jatkoin harjoitusravissa tehtävää, jossa tein pitkien sivujen alkuun sekä loppuun voltit ja niiden välille avotaivutusta. Sain toistaa tehtävää molempiin suuntiin useamman kerran, ennen kuin homma rupesi sujumaan haluamallani tavalla. Työ palkittiin, sillä lopussa Champ oli todella kivan tuntuinen ja suoritti avojen jälkeen pyytämäni sulkutaivutuksetkin oikein mallikkaasti. 

Myös laukassa jatkoin samalla teemalla eli siirtymisten ja avotaivutusten kanssa. Tein siirtymiset ympyrällä niin, että laukkasin aina kolmen askeleen verran, jonka jälkeen siirsin hevosen raviin ja nostin aina vuorotellen vasemman ja oikean laukan. Näin jouduin oikeasti käyttämään sekä aivojani, että kehonhallintaa, sillä tehtävä on haastavampi kuin pelkässä myötälaukassa tehtävä harjoitus. Jatkoin lopulta vastalaukkaa, jossa tein muutamat avot. Sama kuvio toistui toisessa suunnassa, jonka jälkeen annoin Champin laukata hieman isommassa laukassa ja lopetin työskentelyn siihen. Varsinaisen työskentelyosion loputtua olin istunut hevosen selässä 47 minuuttia eli työskentely oli kestänyt noin 20 minuuttia. Laukassa keskisyke vaihteli 140-153 välillä. Siirtymisten aikana syke oli noin 145, eikä kohonnut kertaakaan yli 150. Harjoitusravissa sen sijaan syke kävi välillä miltei 160:ssä, joskaan ei yltänyt aivan sinne asti kertaakaan. Syke oli ravityöskentelyn aikana koko ajan yli 150. Kaloreita kului tähän mennessä 277 eli työskentelyn aikana 171. 

Linkki videoon.

Jottei hupi loppuisi lyhyeen, päätin ottaa lopuksi hyppyjä. Tein todella lyhyen hyppyverryttelyn kisamaiseen tapaan juurikin siksi, että olin verrytelyt sileällä pidemmät pätkät ja seuraavana päivänä olisi vuorossa kisat Ainossa. Sain videokuvaajan ottamaan kaikki hypyt videolle, eikä materiaalia ollut kolmea minuuttia pidempää - kyseessä ei siis ollut mikään rääkkihyppytreeni. Kaikki hypyt näkyvät videolla ääniraidallisen selostuksen kera, joten en selitä niitä tähän sen enempää auki. Siirrytään siis syketietojen pariin!

Hyppäämisen lopetettuani olin ollut hevosen selässä tunnin ja 20 minuuttia eli hyppääminen oli kestänyt välikäyntien kanssa puolisen tuntia (aika paljon käyntiä, sillä hyppäämistä tuli tosiaan se kolmisen minuuttia). Kaloreita kulutin yhteensä koko ratsastuksen aikana 463 eli hyppäämisen ja sitä seuranneen loppukeventelyn aikana 186. Tähän ei laskettu mukaan loppukäyntejä, jotka kestivät melkein puoli tuntia auttaessani tallikaveriani hyppäämisen kanssa. Keskimääräisesti syke vaihteli hyppäämisen aikana 150-160 välillä ja korkeimmillaan se kävi 172:ssa. Huh! Sen analyysin tein, että mitä korkeammaksi esteet nousivat, sitä korkeampi syke oli. Lopuksi rata oli 110-125cm korkeudella ja tulin vielä viimeisen linjan okserin reilun 135cm korkuisena, joten kyse oli jo ihan oikeista esteistä omalla kohdallani.

Mielenkiintoista, pakko myöntää! Keskimääräinen syke koko ratsastuksen ajalta (käynnit mukaan lukien) oli 122 ja maksimisyke oli tosiaan tuon 172. Minimisyke oli alkukäyntien aikana, sen 75 pintaan - tätä arvoa sykemittarini ei antanut lopussa itse. Oli hauska testata näitä arvoja ja todeta, että ratsastus taitaa todellakin olla jonkinlaista urheilua. Seuraavaksi onkin vuorossa valmennusten sykearvojen mittaaminen, jonka jälkeen vertailen tuloksia näihin :)

Oletko koskaan mitannut sykettäsi ratsastuksen tai muun liikunnan aikana?

Millaisia tuloksia sait?