sunnuntai 29. tammikuuta 2017

#843: Varmuutta omaan tekemiseen

Kun Champin lähtö Saksaan alkoi varmistua, pelkäsin jääväni ilman ratsastettavia hevosia. Oman hevosen kanssa tilanne on aina suhteellisen stabiili: jos hevonen on terveenä, pääset ratsastamaan periaatteessa päivittäin. Tällainen tilanne mulla oli viimeisen neljän vuoden ajan, sitä ennen sama homma oli ylläpitohevosen kanssa. Välillä ratsastin ratsastuskoulussa, välillä vuokrasin muiden hevosia. Niin tai näin, koskaan mulla ei ollut tilannetta, jossa en olisi päässyt ratsastamaan haluamaani määrää.

Viimeksi olin vastaavan tilanteen äärellä vuonna 2012, kun palasin loppukesällä Hollannista Suomeen. Olin työskennellyt ulkomailla tovin, jonka vuoksi olin antanut ylläpitohevoseni takaisin kasvattajalleen. Palatessani Suomeen olin täysin hevoseton: mulla ei ollut yhtään ratsastettavaa, ei ratsastuskoulutunteja eikä edes ideaa siitä, mitä lähtisin tekemään. Paluutani seuranneena päivänä soitin vanhalle ratsastuksenopettajalleni kertoakseni tilanteen ja hän ihanana ihmisenä järjesti mulle kaksi vakioviikkotuntia Equstomista. Vain pari päivää tämän jälkeen mulle tarjottiin samaisella tallilla asuvaa ruunaa vuokrahevoseksi, jolla pääsin ratsastamaan paitsi tunneilla, myös itsenäisesti. Myöhemmin syksyllä kuvioihin tuli pitkäaikaisen valmentajani tamma, jota aloin ikään kuin ylläpitämään ennen tamman siirtymistä ratsastuskouluhevoseksi. Alle puolen vuoden päästä paluustani Suomeen olinkin jo ostanut Champin, joten musta tuli virallisesti hevosenomistaja.

Tänä vuonna tilanne on erilainen, enkä pystynyt soittamaan ratsastuskoululle varatakseni tunteja hevosettomana ollessani. Maksan Champin elämisen Saksassa, joten mulla ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa siitä, että ratsastaisin täällä Suomessa samalla muita hevosia. Neljä ja puoli vuotta sitten olin vasta ylittänyt täysi-ikäisyyden rajan, jolloin vanhempani kustansivat tunnit ratsastuskoulussa. Nyt tilanne on toinen, joten mua ihan tosissaan jännitti se, jäisinkö todella ilman ratsastettavia hevosia. Olin ajatellut, että voisin ottaa jonkun nuoren hevosen itselleni tähän väliin, onhan mulla edelleen tallipaikka, mutta äitini halusi, etten sitoutuisi mihinkään hevoseen omistajan lailla ennen uuden hankintaa. Pieni hengähdystauko hevosenomistajuudesta ja siihen liittyvistä vastuista voi tehdä hyvää monella tapaa.



Kun Champin lähtö tuli julkiseksi, sain useita viestejä ihmisiltä, joissa mulle tarjottiin hevosia joko ostettavaksi tai ratsastettavaksi. Olin yllättynyt, sillä en todellakaan pidä itseäni kummoisena ratsastajana. Vitsailinkin hevosihmisille, että ehkä mua pyydetään ratsastamaan, koska putsaan varusteet aina ratsastuksen jälkeen! Tilanne on nimittäin tällä hetkellä se, että saisin ratsastaa niin paljon kuin ikinä jaksaisin. Ihan totta, joudun kieltäytymään ajoittain ratsastuksesta siksi, etten ehdi menemään viittä hevosta päivässä koulun ja töiden ohella. Uskomatonta. Mulla on kolme vakituisesti hypättävää hevosta, joista kahdella pääsen estevalmennuksiin siten, että omistajat osallistuvat kustannuksiin. Toisella olisi tarkoitus kisata, kaksi hevosista on myytävänä. Lisäksi näistä kahdella ratsastan muutenkin. Eikä homma lopu siihen, lisänä ratsastan kahdesti viikossa yhtä, jolla pääsen myös kouluvalmennuksiin, Ja kahta muuta aina kun apua tarvitaan, välillä kerran ja välillä useammin viikossa. Tilanne on mulle hämmentävä, mutta oon sanoinkuvailemattoman kiitollinen siitä, että mulla on tällainen mahdollisuus. 

Muilla hevosilla ratsastaminen on asettanut mut ihan uuteen tilanteeseen. Champin kanssa löysin viimeisen puolen vuoden aikana jonkinlaisen uuden vaihteen, niin sanotun yhteisen sävelen. Sileällä työskentelemisestä tuli oikeasti nautinnollista, vaikkei homma aina tietystikään toiminut ihan oppikirjan mukaan. Opin ratsastamaan ruunaa tietyllä tavalla, joka muokkautui myös omaksi tavakseni toimia. Nyt kun olen mennyt paljon erilaisilla hevosilla, olen tosissani joutunut kyseenalaistamaan omat tottumukseni ja tapani ratsastaa. Jokainen hevonen on erilainen, eikä sama ratsastustyyli ja avut välttämättä sovi samalla tavalla jokaiselle hevoselle. On ollut haastavaa ratsastaa yhden päivän aikana neljä hevosta, joista jokainen on eri tasoinen ja toimii eri tavalla. 

Siinä sitä on mietitty pää puhki. Asiat, joissa koin olevani Champin kanssa tietyssä pisteessä, saattavat tuntua vaikeilta jonkun toisen hevosen kanssa. Jos olisin ollut samassa tilanteessa ennen Champin hankkimista, olisin varmasti turhautunut nopeasti. Näin hieman vanhempana osaan nähdä tilanteesta myös sen valoisan puolen: erilaisilla hevosilla ratsastaminen kasvattaa mua ratsastajana ja ihmisenä ihan valtavasti. En välttämättä onnistu kaikessa, eikä hommat toimi täydellisesti yhdenkään hevosen kanssa, mutta opin joka askeleella enemmän ja enemmän. Joudun kyseenalaistamaan omat tapani ja siirtymään mukavuusalueelta pois. Ajattelemaan aktiivisesti sitä, mikä toimisi parhaiten. Se tuntuu ajoittain todella työläältä, mutta on varmasti pitkällä tähtäimellä erittäin hyödyllistä mun kehitystä ajatellen. Ja jos ei muuta, niin ainakin olen ratsastanut erilaisilla hevosilla ennen uuden hankkimista. Silloin on helpompi tietää, mitä hevoselta haluan.



Näissä alemmissa kuvissa on Acsu!
Tässä postauksessa mun piti kertoa tarkemmin Vilhon kanssa olleista valmennuksista, mutta koska teksti tuli nyt jo kamalan pitkäksi, jätän hommat suosiolla seuraavaan postaukseen. Vilhon kanssa olemme käyneet nyt kahdessa estevalmennuksessa, ensi viikolla olisi vuorossa seuraavat. Ensimmäisestä hyppykerrasta olemme menneet jo valtavin harppauksin eteenpäin, sillä mä olen vähitellen löytänyt nappuloita ja Vilho puolestaan alkaa malttamaan paremmin. Hyppääminen on sen mielestä niin siistiä, että alussa ruuna on aina melko innoissaan. Jotenkin tuon hevosen kanssa työskenteleminen on niin kivaa, se kun on aina liikkeellä positiivisella asenteella. 

Usealla hevosella hyppääminen on parantanut myös mun estesilmää. Champin kanssa hyppäsin viikoittain, joten hevonen tuli mulle tutuksi kauttaaltaan. Tiesin, miten sen kanssa pitäisi lähestyä esteitä, eikä homma todellakaan tuntunut oudolta. Kaikki tapahtui suoraan selkäytimestä. Vieraiden hevosten kanssa mulla oli vielä pari kuukautta sitten tunne, etten välttämättä osannut lähestyä esteitä oikein. En tiennyt, miten paljon pystyisin säätelemään laukkaa ennen esteitä tai mistä kohden juuri sen hevosen kanssa olisi hyvä ponnistaa hyppyyn. Nyt, kun takana on useamman hevosen kanssa ylitettyjä esteitä useamman kerran viikossa, alkaa homma vähitellen tuntumaan sujuvammalta. Samalla olen saanut omaan tekemiseeni varmuutta ja uskallan luottaa paremmin omiin ratkaisuihini. 

Mutta se tästä tällä kertaa! Yritän saada seuraaviin valmennuksiin jonkun kuvaamaan, mutta jo tähänkin mennessä mulla on videomateriaalia kahdesta hyppykerrasta Vilhon ja Lucaksen kanssa, kuvia Kallesta ja Vilhosta sileällä ja vaikka mitä. Pitänee ehkä tunkea kaikki samaan postaukseen, jotta saan niitä pois pyörimästä koneen uumenista :D Nyt suuntaan kuitenkin tallille, tänään vuorossa on yhden uuden hevostuttavuuden hyppäämistä sekä Vilholla ja Acsulla ratsastamista. Mukava sunnuntai siis luvassa!

Onko teille tullut samoja fiiliksiä eri hevosilla ratsastaessa? 

28 kommenttia:

  1. Saat kyllä olla kiitollinen:) ihan törkeen huikee mahdollisuus. Super kiva lukee postauksia erinlaisista hevosista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Ja jep, tää on ihan uskomatonta, miten mulle voi käydä näin :)

      Poista
  2. En usein lue pitkiä postauksia ollenkaan mutta sun postaukset on niiiin mukaansatempaavia että ihan ajantaju unohtuu ja jää vaan lumoissaan lukemaan sun postauksia �� En tiedä mikä siinä on, onko se sisältö vai se, että kirjoitat hyviä lauseita ilman virheitä vai mikä mutta monen muun bloggaajan pitäisi ottaa sun teksteistä mallia!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana kuulla, iso kiitos <3 Tämä piristi päivää huimasti! :)

      Poista
  3. Kiva postaus, tykkään tosi paljon sun tyylistä kirjoittaa ja siitä et miten kerrot asiat.

    Saat olla kyllä super kiitollinen, kun sulla on tuollanen huippu hyvä mahdollisuus ratsastaa eri hevosia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso iso kiitos! Näinpä juuri, pitää olla tosi kiitollinen :)

      Poista
  4. Enpä ole varmaan koskaan kommentoinut vaikka blogiasi pitkään olenkin lukenut mutta nyt oli pakko, sillä aihe koskettaa omaa elämääkin juuri tällä hetkellä niin vahvasti. Hevonen, jolla olen tällä hetkellä valmentautunut ja jota olen aktiivisesti ratsastanut, lähtee uuteen kotiin ja vaikka en varsinaisesti jääkään "hevosettomaksi" siltä se on hetkittäin tuntunut. Oma heppani palailee vasta saikulta ja loput ratsastettavat ovat nuoria ja kovin vihreitä vielä. Tuntuu melkein kuin ottaisi takapakkia omalla ratsastusuralla, mutta eihän se niin ole. Sanoit hyvin, että erilaisilla hevosilla ratsastaminen kasvattaa ratsastajana ja ihmisenä - niinhän se on! Pettymyksiä tulee taatusti roppakaupalla, mutta toivottavasti myös niitä onnistumisen hetkiä ja ahaa-elämyksiä! Paljon tsemppiä sulle tulevaisuuden koitoksiin ja onnea erilaisten hevosten kanssa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaa, että löytyy sielunkumppani tähän asiaan! Mäkin ajattelin aluksi, että voi ei, en pääsekään hyppäämään enää viikottain "isoja" esteitä eli yli 120cm esteitä. Mutta hei, opin ihan valtavasti ja ehkä vielä enemmänkin nyt, kun joudun ajattelemaan jokaisen hevosen kanssa, miten hommat pitäisi tehdä. Se kasvattaa :) Tsemppiä myös sulle hevosten kanssa!

      Poista
  5. Sinulla on aika paljon myöhäisemmissä postauksissa kommentteja joihin et ole vastannut. Aiotko vielä vastata niihin kaikkiin vai kannattaisiko jättämäni kommentti lähettää uusimpaan postaukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitatko jotain ihan tosi kaukaisia, tyyliin pari kk vanhoja? Mä en useinkaanhuseinkaan huomaa, jos joku kommentoi esim kuukauden vanhaan postaukseen eli kannattaa aina osoittaa kommentit uusimpaan :) toki esim pari edellistä postausta yritän aina katsoa, jos niihin tulee jotain kommenttia. Pahoittelut, että sun kysymys on mennyt ohi!

      Poista
    2. Ihan pari postausta taaksepäin vaan :)

      Poista
    3. Ohhoh, siellä oli useampikin vastausta vaille jäänyt kommentti! Vastaan kunhan pääsen kotiin, tulin just salille :)

      Poista
  6. Miten saat tehtyä ääniraidallisia videoita? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Videonmuokkausohjelmalla, siinä on erikseen sellainen toiminto :)

      Poista
  7. Hyvä postaus ja hienot kuvat taas! :) Minkä rotuinen toi Acsu on? Tosi hyvä juttu että sulle löytyy hevosia ratsastettavaksi! Mulla on vähän ehkä se ongelma, että aika vähän tulee mentyä muilla kuin omalla hepalla, ja sitten kun meneekin joillain toisella niin se tuntuu yllättävän haastavalta kun on niin tottunut siihen omaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli ihan sama ongelma ennen kuin muutin tälle nykyiselle tallillemme. Nyt olen päässyt puolentoista vuoden aikana menemään paljon myös muilla hevosilla! Acsun rotua en tiedä, joku puoliverinen se on :)

      Poista
  8. Joudutko tällä hetkellä siis maksamaan sekä Champin asumisen Saksassa, että tyhjän karsinapaikan Suomessa? :) Joka tapauksessa hienoa, että sinulla on niin paljon upeita hevosia ratsastettavaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, mutta onnekseni sain vuokrattua tallipaikkani eteenpäin eli en joudu maksamaan "tyhjästä" vaikka se onkin mulle varattuna :) Sanopa muuta, ihan mahtavaa!

      Poista
  9. Moikka! Onko Champ siis edelleen sun omistuksessa, kun maksat sen elämisen Saksassa?

    VastaaPoista
  10. Hei, olen itsekkin huomannut, että eri hevosilla ratsastaminen kehittää ratsastajana tosi paljon. Ratsastus harrastuksen alussa ratsastin yhdellä tietyllä hevosella lähes jokaisella ratsastustunnilla. Silloin koin epämukavaksi ratsastaa muilla kuin sillä tutulla hevosella. Tämän hevosen kuoltua oli pakko ratsastaa jollain muulla hevosella. Pian minulle muodostui uusi vakioratsu jonka aina valitsin. Sillä ratsastuskoululla jolla käyn oli tapana että ratsastustunnille osallistujat valitsevat itse hevosen jolla ratsastavat. Jossain vaiheessa tallin käytäntö muuttui siihen, että tallin väki valitsee hevoset kaikille. Vaikka se aluksi jännitti mennä sellaisilla hevosilla joilla en ole ennen mennyt, nyt olen siitä hyvilläni koska olen kehittynyt paljon ja huomaan pystyväni ratsastamaan suhteellisen hyvin jokaisella hevosella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että oot huomannut tämän! Erilaisilla hevosilla ratsastaminen on loppujen lopuksi todella kehittävää kaikella tavalla. Vaikka se onkin aluksi ihan hitsin vaikeaa, jää siitä paljon plussan puolelle :) tsemppiä jatkoon!

      Poista
  11. Millä ohjelmalla muokkaat videosi?:)

    Onko sulla jotain vinkkejä vloggaamisen aloittamiseen? Haluaisin aloittaa vlogin, mutta musta tuntuu ettei ketään kuitenkaan kiinnosta tai jos se on jotenki noloa jos joku tuttu sit löytää mun tekemän videon.. :D Miten sä joskus sait kerättyä tarpeeks rohkeutta ja miksi päätit alkaa tekee myös videoita Tubeen?��

    Kiitos paljon jo etukäteen ja mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainiin ja sitten vielä, että mistä otat musiikit videoihisi?:) Kun ymmärtääkseni tekijänoikeuksien vuoksi ihan mistä vaan niitä ei saa ottaa..

      Poista
  12. Super kiva postaus lukea! Ja pakko sanoa että musta tuli tosi iloinen sun puolesta että pääset ratsastamaan noin monia hevosia:)

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä