maanantai 6. helmikuuta 2017

#847: Ei millä tahansa kengillä

En tiedä teistä, mutta mun mielestä ratsastajan tärkein varuste on sopivan kypärän ohella hyvin istuvat jalkineet. Oli ne sitten kengät ja chapsit tai saappaat - jos ne eivät istu ja tue jalkaa oikein, ei ratsastus ole mukavaa. Ja tämän voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä mä jos joku olen ratsastanut jos jonkinlaisilla kengillä vuosien saatossa. Just Dressage tarjosi mulle mahdollisuuden hankkia uudet saappaat halvempaan hintaan viime vuoden Horse Show'n aikaan, joten päätin kertoa teille oman tarinani siitä, miten tajusin sopivien kenkien merkityksen.

Palataan pari vuotta taaksepäin, kun rallittelin menemään suurimman osan itsenäisistä ratsastuskerroistani lenkkareilla. Eihän se ollut turvallista, mutta otin mallia vuodelta 2011 ollessani Stephex Stablesilla töissä. Siellä muutama muukin tyttö ratsasti kevyet laukkaratapäivät lenkkareilla, joten ajattelin kuulua joukkoon ja tehdä samoin. Pari kertaa mietin, että kengät olisivat olleet kivat, kun olin orin selässä ja se sekosi kulkiessamme tammalaitumen ohi. Eihän silloin käytetty edes kypärää, järki ei todellakaan ollut aina matkassa. Jatkoin samaa Suomessa, vaikka seuraavana kesänä Fagerströmin Nina vaati Hollannissa, että käytän jokaisella ratsastuskerralla kenkiä ja chapseja. Se oli fiksua, sillä ero jalan tuelle jo tuossa on ihan valtava. 

Lenkkareilla ratsastaminen on ehkä vähän kärjistetty esimerkki, sillä sitä ei pitäisi harrastaa kenenkään, joka haluaa ratsastaa kunnolla juuri sillä kerralla. Eri asia on ilman jalustimia ratsastus, jolloin nilkkaa ei tarvitse tukea samalla tavoin. Toki asia on myös turvallisuuskysymys, mutta mielestäni ennen kaikkea ihan jo seikka, joka vaikuttaa ratsastajan apujenkäyttöön ja sitä myöden ratsastuksen laatuun. Ja hyvien kenkien vaikutusta ei tajua, ennen kuin on kokenut eron huonosti istuvien ja juuri sun jalkoihin sopivien kenkien välillä. 



Sain ensimmäiset saappaani ollessani yläasteella. Muistan ostoprosessin elävästi. Kävimme äitini kanssa silloisessa hevostarvikeliikkeessä, jossa mulle valittiin pitkän harkinnan jälkeen Mountain Horsen Surpreme High Rider -saappaat. Ne olivat vähän reilun kokoiset, mutta äitini halusi jättää niihin kasvuvaraa. Hän ei ollut hevosihminen, enkä minäkään nuorena tajunnut sitä, miten suuri vaikutus saappaiden istuvuudella olikaan omaan istuntaan. Ne saappaat olivat kuitenkin mun ylpeys ja käytin niitä ihan kaikkialla, missä ratsastin. Eiväthän ne istuneet täydellisesti, sillä jo pelkästään pohkeisiin jäi pari senttiä tyhjää tilaa. Tallilla kaverini naljailivat tästä seikasta, joten yritin jumpata itselleni isommat pohkeet. Voitte kuvitella, että eihän se onnistunut. Nuo saappaat ovat edelleen käytössäni talvisaappaina, sillä saan mahtumaan niihin useamman paksun lämpösukan. 

Joskus vuoden 2012 kieppeillä ostin Mountain Horselta ratsastuskengät, jotka istuivat jalkaani kuin valettu. Ne olivat mulle melko tyyris hankinta, sillä samalla hankin Saksasta Parlantin saappaanvarret. Ai että, miten mukavalta ratsastus tuntuikaan juuri eikä melkein mulle sopivien kenkien ja chapsien kanssa! En kuitenkaan halunnut venyttää näitä talvikäytössä, joten ratsastin talvet edelleen vanhojen saappaideni kanssa. Jo pari vuotta sitten aloin puhumaan uusien saappaiden hankinnasta, sillä vanhat saappaani alkoivat sanomaan sopimustaan irti: niihin oli vaihdettu vetoketju varmasti yli kymmenen kertaa, eikä nahkakaan ollut säästynyt paikkailuilta. Ne olivat nähneet elämää, vaikka olin pitänyt niistä ihan hyvää huolta.

Viime vuoden Horse Show'ssa otin vihdoin itseäni niskasta kiinni ja aloin etsimään uusia saappaita. Ajatuksessani oli hankkia Parlantit, sillä olivathan ne osoittautuneet chapsien osalta loistovalinnaksi. Lopulta löysin itseni etsimästä estesaappaita varsin epätodennäköisestä paikasta: Just Dressagen ständiltä. Heitin aluksi ihan vitsillä paikalla olleille myyjille, josko mulle löytyisi sopivia saappaita heidän koulusaappaidensa joukosta. Ja kappas, esillä oli kuin olikin yksi estesaapasmalli. Merkki oli mulle entuudestaan tuntematon italialainen Alberto Fasciani. Kun näin esillä olevan mallin, ihastuin heti sen sirouteen ja ulkonäköön. Seuraava homma olikin sovittaa kenkää jalkaan! 




Täysin varauksetta en hommaan lähtenyt, sillä mulla oli melko korkeat kriteerit haluamilleni saappaille. Koska edelliset olivat istuvuudeltaan vähän sinne päin, piti uusien saappaiden olla kuin mulle tehdyt. Mittailimme aikamme mun pohkeen ja nilkan leveyksiä, jalan pituutta ja kengän kokoa. Pohdimme, halusinko nauhat ja minkä värisen sisäpinnan haluaisin saappaisiini. Lopulta yhdistelmä oli valmis: klassinen musta nauhoilla. Eihän kunnon estesaappaat ole mitään ilman nauhoja, vaikka eipä niitä auki saa. Koristeellisuus kunniaan!

Odottelin saappaitani joulukuulle, jolloin pääsin vihdoin testaamaan hankintaani tositoimissa. Ja voi että, mä olin todellisen myyty jo heti ensimmäisestä käyttökerrasta lähtien! Vaikka saappaat ovat kuin hansikkaat - ne todella istuvat juuri eivätkä melkein - ovat ne silti mukavat jalassa. Yleensä saappaiden sisäänajo on todella tuskallinen operaatio, mutta mun onneksi homma oli ohi viikossa. Edelliset saappaani ovat todella pehmeää nahkaa, mutta siitä huolimatta mun polvitaipeet olivat verillä pitkään. Nämä uudet saappaat ovat napakkaa ja paljon kovempaa nahkaa, mutta vain toinen polvitaipeeni sai pienen haavan, joka sekin parani nopeasti. Selvisin siis todella vähällä, edellinen saappaiden sisäänajo oli syöpynyt muistiini kauhukuvina.

Alberto Fascianin saappaat ovat siis aina käsintehtyjä. Nämä mun saappaat ovat eräänlainen yleismalli, sillä ne eivät ole koulusaappaiden tapaan sellaisia tönkköjä, vaan juuri jalkoja myötäilevät. Tätä edesauttaa sisäpinnan joustava elastic custo -materiaali, jonka luvataan takaavan jopa parin sentin jouston. Itse en olisi huomannut jouston olevan niin suuri, mutta mun saappaat ovatkin juuri mun pohkeisiin sopivat, eikä niitä tarvitse varsinaisesti venyttää kiinni. Toki tilaa ei jää yhtään, sillä sitä virhettä en tehnyt enää uudelleen! Mutta ehkä näissä on sitten se lihomisvara, jos vaikka pohkeisiin tulee pari senttiä lisää leveyttä.. Tai lihasta, ken tietää ;) Saappaita voi halutessaan tuunata valitsemalla jousto-osuuden värin esimerkiksi siniseksi, punaiseksi tai vaikka oranssiksi. 



Olen ratsastanut näillä saappailla nyt lähes päivittäin kahden kuukauden ajan, välillä jopa viisi hevosta päivässä. Pakko sanoa, etten todellakaan tiedä, miten olen selvinnyt edellisillä saappaillani tänne asti. Jouduin käyttämään vanhoja saappaitani parina päivänä kylmien säiden vuoksi, sillä en halunnut venyttää uusia saappaitani paksummilla sukilla. Ja kappas, jalkani oli heti väärässä asennossa kiertyen liian eteen, sillä nilkka ei saanut kunnolla tukea. Tuon eron huomasivat myös paikalla olleet kanssaratsastajat. Kehuin näitä saappaita jo heti ensimmäisellä kouluvalmennuskerrallani valmentajalleni, sillä mulla oli ihan erilainen tuntuma hevoseen jalkojen osalta. En tiedä, oliko se kuvitelmaa, mutta sain Champin paljon herkemmäksi jalalleni näiden kenkien kanssa. Ehkä jalkani oli niin paljon paremmassa asennossa, ken tietää.

Toistaiseksi mulla ei ole muuta kuin positiivista sanottavaa uusista saappaistani. Ainoa miinuspuoli taitaa olla jouston putsaus, sillä se ei ole nahan tapaan yhtä helppoa pitää puhtaana. Tällaiselle siivousintoilijalle paha paikka, mutta siitäkin on selvitty. Noiden saappaiden kanssa olen jo ottanut osumaakin, kun ratsastamani hevonen kaatui parisen viikkoa sitten ja jäin rytäkässä hevosen alle. Onneksi mitään ei sattunut, eikä saappaisiin tullut jälkiä. Nyt olen jaksanut vaihtaa saappaat ihan jokaiselle ratsastuskerralle jalkaan, enkä edes harkitse ratsastavani talvikengillä. Kyllä se elämä on oikeasti helpompaa hyvillä vehkeillä, sanoo kuka mitä tahansa muuta!

Oletko sä huomannut eroja erilaisten ratsastuskenkien välillä?

14 kommenttia:

  1. Tosi kivat saappaat! Itse olen huomannut eron, jos ratsastan lenkkareilla tai muilla kengillä niin jalka heiluu mutta kun menen ratsastuskengillä niin jalka rauhottuu. Ps. tuota heilumisongelmaa ei kyllä ole kuomien kanssa, joten voin hyvin ratsastaa talvisin ne jalassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, pitänee testata Kuomia joskus :)

      Poista
  2. Ratsastin yhden maastolenkin kuomilla, tuttavani vinkistä (ettei varpaat jäädy). Ei ikinä enää! Tuntui että jalustimilla joutui varvistelemaan ja nilkoissa alkoi tuntua ikävältä. Tästä eteenpäin siis vain hyvät jalkineet hevosen selkään. Ja varpaiden lämmikkeeksi lampaantaljapohjalliset ja/tai kertakäyttöiset kädenlämmittimet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, se on oikeasti kumma, miten valtavasti hyvät kengät vaikuttavat! :)

      Poista
  3. Täyttä asiaa! Itse olen 10 vuotta ratsastanut milloin milläkin prismasta hankituilla kumisilla saappailla tai kengillä ja vasta viime vuonna päätin sijoittaa kunnon nahkasaappaisiin. Eron tosiaan huomaa, miten ihmeessä olen ikinä pystynyt edes ratsastamaan kumisilla (ja mahdollisesti liian suurilla) saappailla, ei mitään järkeä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin mietin, että miten oon pystynyt menemään niillä MHn saappailla niin kauan :D

      Poista
  4. Missä ja miten se hevonen kaatui?:o Monta kertaa olet elämässäsi ratsastanut kumoon hevosella?

    Mä tykkäsin ennen hypätä esteitä, mut sit tipuin pahasti ja ratsastuksesta tuli taukoa 4 vuotta. Nykyään ratsastan normaalisti, mutta en uskalla hypätä esteitä. En edes puomeja, koska pelkään että hevonen kompastuu ja kaatuu :/ Kerran nyt syksyllä mentiin puomeja nii hevonen koko ajan kompuroi niillä niin sen jälkeen en ole niitä puomejakaan enää mennyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menin eräällä tutulla hevosella, joka menetti tasapainonsa laukassa kaarteessa ja veti etujalat altaan. Siinä sitä mentiin sitten mukkelis makkelis! Tuo oli muistaakseni toinen kerta, ensimmäinen kerta oli silloin nelisen vuotta sitten Hollannissa esteen sekaan :)

      Voi harmi! Kannattaa kokeilla, jos uskaltaisi mennä pieniä esteitä jollain tutulla ja varmalla hevosella. Niin pieniä, ettei jännitä liikaa - vaikka vuoden putkeen. Ja sitten nostaa vähitellen. Ehkä se pelko lieventyy ajan kanssa? :)

      Poista
  5. Hienot saappaat!! Mä olen kyllä huomannut myös ison eron sen suhteen, millä jalkineilla ratsastaa. Tulee mentyä omalla hepalla välillä vaikka millaisissa kengissä (heh), mutta kyllä se tuntuu aina ihan erilaiselta kun viitsii vetää kunnon ratsastussaappaat jalkaan :)

    VastaaPoista
  6. Millä ohjelmalla editoit videosi?:)

    VastaaPoista
  7. Kengät ovat ehdottomasti yhtä tärkeä kuin kypärä, ellei jopa tärkeämmät. Kypärä on se viimeinen oljenkorsi, joka suojaa silloin, kun vahinko on jo käynyt, mutta hyvät kengät voivat osaltaan estää vaaratilanteet, kuten tippumiset. Pakko myöntää, että talvella on tullut vähän lipsuttua tästä ja jalassa on ollut välillä vaikka ja mitä talvimonoja :D Etenkin kovilla pakkasilla satsaa mieluummin lämmitykseen kuin istuvuuteen :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä oon kyllä ihan täysin samaa mieltä! Toki sitten on asiat huonosti, kun menee lenkkareilla ilman kypärää :D

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä