maanantai 3. marraskuuta 2014

#437: Miten meillä maastoillaan?

Kyselin teiltä blogin Facebook-sivuilla, minkä postauksen haluaisitte nähdä blogissa tämän päivän puolella. Eniten vastauksia saivat sekä tämä nyt julkaisemani postaus, että Nuutin estehyppelöistä kertova postaus. Olin siis tänään hyppäämässä päivällä Puoliverinen Prinssi -blogin kirjoittajan Susannan Nuutti-hevosella, mutta koska kyseiset kuvat latautuvat äärettömän hitaasti koneelleni, jäi tuon postauksen tekeminen myöhemmälle ajankohdalle.
 
Lauantaina olin kerrankin tallilla päivällä: yleensä käyn ratsastamassa joko ihan aamuvarhain tai vaihtoehtoisesti vasta illalla, kun pimeys on jo vallannut taivaan. Kuvaus on siis normaalina arkena hyvin haastavaa, ellei jopa mahdotonta (harvat kaverini haluavat tulla mukaani tallille seitsemältä aamulla). Viime lauantaina kävikin siis todellinen onnenkantamoinen, kun olin paikalla melko valoisaan aikaan kuvaajan kera.



Ja sitten lähtee lapasesta!



Mulla oli takana melko huonosti nukuttu yö ja illalla edessä vielä Riders' Gala, joten päätin suunnata vakavamielisemmän kouluratsastuksen sijaan pellolle päästelemään höyryjä hevosesta ja tarjoamaan sille samalla vähän muutakin ajateltavaa. Champ on hevonen, joka ei viihdy maneesissa kovinkaan hyvin: se liikkuu aina paljon paremmin ulkona, esimerkiksi kentällä se ihan esiintyy ja on paljon energisempi. Kun olen menossa maneesia kohden, yrittää ruuna aina kävellä reippaasti ja mahdollisimman kaukaa sen ohi tai vaihtoehtoisesti jää jumittamaan oven eteen, eikä halua mennä sisälle. Näin varsinkin silloin, jos olen ratsastanut sisällä monta päivää putkeen.
 
Koska Champ viihtyy ulkona, yritän tarjota sille mahdollisimman paljon ratsastusta pihalla. Kentällä menen aina kuin mahdollisuus siihen säiden puolesta on ja maastossa käyn vähintään kerran viikossa. Hollannissa ollessaan Champ oli ainakin myyntihetkellä tallissa, jossa hevoset kulkivat tallista suoraan maneesiin, eivätkä päässeet ulos ilmeisesti juuri ollenkaan. Tullessaan Suomeen Champ oli aluksi vähän hämmentynyt esimerkiksi tarhaamisesta ja varsinkin maastoilusta. Nykyään hevonen rakastaa sitä ihan yli kaiken, se kävelee aina älyttömän reippaasti maastoon lähdettäessä, eikä haluaisi palata sieltä millään takaisin tallille. Maastoilu on myös todella rentouttavaa, sillä Champ ei pelkää mitään rekkoja, autoja tms. Välillä se "pelkää" jotain isoja kiviä, kaadettuja puita, lapsia tai lätäköitä ja saattaa yrittää kääntyä ympäri, muttei koskaan lähde minnekään ja menee kyllä aina kaikesta ohi.
 
Kokosin näistä kuvista tällaisen kollaasin, koska muuten tästä postauksesta olisi tullut super pitkä! Tässä siis yksi kuvasarja, kun Champ päätti lähteä täyttä vauhtia toiseen suuntaan kuin alkuperäinen tarkoitus oli :D Sain sen kyllä heti hidastamaan, mutta tuosta viimeisestä kuvasta näkee, miten tyytyväinen se oli itseensä!



 
Meillä on aika paljon samoja reittejä, joita kierrämme maastossa. Pääosin lenkit koostuvat aina käynnistä, sillä hiekkatiet ovat liian kovia kovempaan vauhtiin. Yhdellä tiellä, jossa autoliikennettä on harvakseltaan ja tie on keskellä peltoa oleva suora (näkyvyys siis täydellinen), otan aina laukkaa kotiinpäin. Champ tietää mistä kohdasta se saa ampaista vauhtiin ja se osaa odottaa sitä todella nätisti. Esimerkiksi kavereiden kanssa maastoillessa muut saavat huoletta kävellä pitkän matkan tien toiseen päähän ja me odottelemme pitkin ohjin seisten toisessa risteyksessä. Kun sanon "laukka", lähtee Champ aina täydellä vauhdilla matkaan. Se tietää, että pääsee kohta vauhtiin, mutta malttaa odottaa käskyä ihan rauhassa. Muita kovemmalle vauhdille tarkoitettuja pätkiä (ei liikennöityjä lenkkiteitä) löytyy vähän kauempaa, minne täytyy kävellä pari kilometriä asfalttitien reunoja pitkin.
 
Peltoratsastus onkin sitten harrastus, jota teemme aina säiden salliessa. On muuten todella jännä, että näin vielä marraskuussa pellot ovat kuivina jaksoina täydellisessä kunnossa! Ei ole talvesta vielä tietoakaan.. Pelloilla annan Champin rallitella vähän enemmän, minkä se kyllä hyödyntää aina melko hyvin. Saatan ravailla ihan normaalisti suoraan, kunnes hevonen päättä sekunnin sadasosassa hypähtää vastakkaiseen suuntaan, vinkaista ja lähteä pukkien saattelemana täyteen laukkaan. Tämänkin lauantaisen peltoilun aikana tämä tapahtui ehkä kuutisen kertaa. Onneksi olen tottunut noihin loikkiin jo aika hyvin ja osaan varautua niihin etukäteen. En kuitenkaan voisi kuvitella laskevani tuonne selkään ketään kaveriani pellolla, ihan turvallisuussyistä!
 



Champ näyttää siltä, ettei se ole ihan järjissään... :D

 
Kerran olimme kavereideni kanssa pellolla ravailemassa neljän ratsukon voimin. Yksi suomenhevonen pelästyi jotain ja hypähti vähän sivulle, mistä innostuneena Champ teki joukon kärjessä vingunnan saattelemana sellaisen loikan suoraan ylöspäin suoraan neljältä jalalta, etten ole koskaan aiemmin kyydissä ollut! Kaverini olivat olleet ihan varmoja, että lennän selästä sillä sekunnilla, mutta onneksi laskeuduin taktisesti käsivarret ristissä kaulalle (oon opetellut tämän, helpottaa kyydissä pysymistä!) ja hevonen piti pään ylhäällä. Champ oli kuulemma pompannut kaikilla jaloillaan ainakin puolitoista metriä ilmaan. Sen jälkeen ruuna jatkoi ravaamista ihan normaalisti hirmu tyytyväisenä itseensä.. Joskus olisi hauska päästä noiden eläimien pään sisään ja selvittää, mitä ne oikein ajattelevat.
 
Maastoiletteko te paljon hevosillanne / hoitohevosillanne? :)
Miten ne käyttäytyvät maastoillessa?

45 kommenttia:

  1. Hyvin käyttäytyy ja ollaan just myös yleensä pitkillä ohjilla pitkillä kävely lenkeillä jotka saattavat kestää useita tunteja. Oli tosi kiva postaus ja ihanan laadukaita kuvia ei kyllä uskoisi että on marraskuu!! Ihanaa joulun odotusta sinulle champille! <3

    VastaaPoista
  2. Kunnon kaheli Tsamppi !!!!!!!!! :D Mut ah noi kuvat on vaan niin ihanii etten kestä, etenki toi toka ravikuva ooo ♥

    VastaaPoista
  3. Itse pyrin maastoilemaan kerta viikkoon ja rennompina kausina/kunnonkohotuskausina mennää sitte juuri painotetusti enemmän maastoissa kun maneesissa. Oma hevoseni on itse ratsastaessa lunkki tapaus, mutta en silti nukahtaisi matkalla.. aina joskus sapellihammastiikerit kurkistelee laukkapätkillä kivien takaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, mekin mennään sitten lomakausina maastossa useammin. Kerran menin varmaan 4 kertaa viikossa maastossa, minkä jälkeen hevonen ei enää sinne halunnut. Eli Champ vaatii vähän vaihtelua ;D

      Poista
  4. Champ ottaa ilon irti ! :D Hyvin sä ainakin pysyt kyydissä. Itse en oo pitkään aikaan päässy maastoon ja välillä vähän se ongelma, että tasapaino pettää yllättävissä tilanteissa. Ootko huomannu, että olisit aijemmin ollut helpommin pudotettavissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo koskaan tippunut Champilta (kopkop) ja viimeksi olen tainnut tippua varmaan kolme vuotta sitten, tosin kaksi vuotta sitten kaaduttiin hevosen kanssa. Eli en osaa vastata tuohon kysymykseen, hyvä tuuri mulla on ainakin ollut :D

      Poista
  5. Meillä on hyvät hevosille tarkoitetut maastot ja maastoilenkin yleensä 3-4 kertaa viikossa. Vapaapäivän käyntimaasto, kiipeilyä, laukkamaastoa, ihan kaikkea. Hevonen on ollut tähän mennessä supermaastovarma ja kävelen sen kanssa ilman satulaa ihan maanteidenkin varsilla, soratiellä on hyvä hoitaa tähän vuodenaikaan treeni katulamppujen valossa kun maneesia ei ole :) Kenttää kisataan, siitä johtuu osittain runsas maastoilu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva kuulla, että sulla on maastovarma hevonen :) Mutta niin ne kenttähevoset pitääkin olla!

      Poista
  6. Meillä on myös hyvät mäkiset maastot, niin maastoiltua tulee useamman kerran viikossa. Kaikki meidän hevoset rakastavat maastoilua ja käyttäytyvät hyvin. :)

    VastaaPoista
  7. Maasroilen ainakin kerran viinossa ja hevoset/ponit toimii tosi hybin maastossa, mutta yks poni meinaa lähtee aina lapasesta jos kaverin hevonen tulee yhtään lähemmäs ja sitten se on menoa:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, se on varmaan tosi kilpailuherkkä? :)

      Poista
  8. Mitkä noi sun saappaat on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on ikivanhat MH:n Supreme High Riderit, sain vissiin 2009-2010 joululahjaksi :) Mun piti ostaa HIHSistä uudet, mutta rahaa ei ollut tällä kertaa ylimääräistä.

      Poista
  9. Itse ratsastan eläkeponillani vain maastossa, ja silloin tällöin mennään pellolla. Kenttää tai maneesia meillä ei tosin olekaan. Kaikki tiet ovat tosi kovia, mutta poni on tottunut liikkumaan kovalla pohjalla ja uskon että kun kovalla pohjalla ratsastaa säännöllisesti niin se tekee vaan hyvää jaloille. Poni osaa kyllä olla joskus aika pelle maastoillessa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kyllä, että sopivan kova pohja on aina parempi kuin liian pehmeä :)

      Poista
  10. Miten laskeudut käsivarret ristissä? Mielenkiinnolla haluaisin kuulla kun rn ihan ymmärtänyt :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mä kanssa mietin että miten kädet ristissä.. "Kädet ristissä" tulee vaan mieleen joko rukoiluasento tai sitten että ottaa toisella kädellä toisen käden käsivarresta kiinni, mutta en usko kummankaan asennon helpottavan pysymistä hevosen selässä :D

      Poista
    2. Siis sitä on tosi vaikeaa selittää :D Sillä tavalla, että about 10cm ranteiden alapuolelta kädet risteävät toisensa x -asentoon, ja otan juuri sillä käsivarsien risteämiskohdalla tukea hevosen kaulasta sillon, kun se hyppää joka jalalla isosti ilmaan ja lennän eteenpäin. Siis ihan kuin tekisi käsivarsilla x-merkin :D

      Poista
  11. Kivoja kuvia :D Champ melkein aina ainakin postauksen yhessä kuvassa näyttää hassulta xD

    VastaaPoista
  12. Wau! Niin upeita kuvia ja superkiva postaus!!! Tää on vaa mun lemppariblogi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva kuulla, iso kiitos :) !

      Poista
  13. Olipas kalpea postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miellelläni kuulisin tähän vähän tarkennusta :) Kalpea?

      Poista
  14. Oma ylläpitohvonen käyttäytyy maastossa tosi hyvin, ei säiky, eikä hötky :) Kiva postaus!

    VastaaPoista
  15. Hienoja kuvia :) Me käydään kaksi tai välillä kolme kertaa maastossa viikon aikana :) Olisi kiva jos tekisit postauksen johon laitat hassuja kuvia Champista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sellainen onkin suunnitteilla ;D

      Poista
  16. Meillä maastoillaan 2-3 kertaa viikossa, kun hevosen pää ei kestä kentällä pyörimistä montaa kertaa putkeen :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meilläkään ei voisi mennä koko viikkoa maneesissa putkeen :)

      Poista
  17. Yritän maastoilla sen 1-2 kertaa viikossa hevosillani, molemmat tykkäävät kovasti eivätkä ole kovin säikkyjä. Etenkin ponin kanssa on kiva mennä, sillä se ei kuumu oikeastaan muualla kuin laukkasuoralla ja on kivan kevyt ratsastaa maastossa :) Hepan kanssa on sitten pitelemistä mutta toisaalta siitä huomaa selvemmin kuinka innoissaan se on erilaisesta touhuilusta. Talvella meillä maastot on niin huonossa kunnossa, että lähinnä mennään käyntiä hepan kanssa, ponilla pystyy tekemään enemmän tai lähtemään parempiin maastoihin asfalttiteitä pitkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvella on kiva mennä sitten, kun tulee kunnon hanget :)

      Poista
  18. Kiva postaus, ja kivoja kuvia! Vuokraponini käyttäytyy maastossa kiltisti, mutta on siellä yleensä vähän reippaampi kuin kentällä/maneesissa :-).

    VastaaPoista
  19. Mä maastoilen n. kerran viikossa ja oma hevoseni on lähes yhtä kaheli kuin Champ. Se saa kilarit, jos toinen hevonen säikähtää ja jos laukkapätkillä ei saa mennä edeltä, nii se yleensä peruuttaa ojaan ja alkaa keulia. Välillä myös riehuu ilman syytä ja tekee juurikin noita tasajalkaa ilmaan -hyppyjä, joissa on tuskaa pysyä mukana. Laukkapätkillä on onneksi jarrut aika hyvin matkassa, mutta pukkia tulee tehokkaasti matkan aikana:D Hienoja kuvia ja mukava postaus muutenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi ojaan peruutteleminen on tosi ikävä tapa, onneksi Champ ei yritä sitä :D Kiitos paljon!

      Poista
  20. En maastoile ikinä, olen joskus käynyt issikkavaelluksilla, mutta ratsastuskoulussa en ollenkaan. Tallilla ei ole nykypäivänä maastoja rakentamisen takia jäljellä ja kyllä se vähän harmittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ratsastuskouluissa harvemmin pääsee maastoon, mikä on kyllä harmillista :(

      Poista
  21. Käyn vuokrahevosellani joka kerta maastossa kun käyn sen luona, taluttaen, ratsastaen tai ajaen kärryillä. Kärryillä se ei meinaa millään pysyä aisoissa, jonka takia yleensä on hepan omistaja mukana. Maastossa se joskus vetelee päätäänsä, enemmäm vain käynnissä kun se haluaa pitkät ohjat. Pukkeja se ei oo mulla vedelly, omistajallaan enemmänkin. Muuten on superkiltti heppa, monta kertaa ollaan tiellä menty ja autoja on mennyt ohi, eikä heppa mitään reagoi. Tosin, hepat on heppoja, ei koskaan voi tietää mitä ne tekee, vaikka oisi kuinka kiltti ja pomminvarma.

    VastaaPoista
  22. Meillä jää ainakin tällä hetkellä maastot väliin kun jos lähtee niin tarhakaveri sekoaa. Mutta maastossa käyttäytyy tosi hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, toivottavasti pääsette maastoon pian :)

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä