keskiviikko 2. syyskuuta 2015

#598: Santa Riding - ei kiitos!

Aloitin tämän postauksen kirjoittamalla otsikkoon "ensimmäinen hyppykerta uudella kotitallilla", kunnes tajusin kaksi seikkaa. Ensinnäkin, otsikko olisi ollut sellaisenaan aivan liian pitkä ja kuiva. Toisekseen, sunnuntain estevalmennus ei ollut ensimmäinen kerta, kun ylitin puomeja kyseisellä kentällä: olimmehan olleet jo lähes kuukausi aiemmin vierailemassa tallilla hyppäämisen merkeissä. Niin tai näin, ajattelin kuitenkin kertoa teille muutamalla sanalla ensimmäisestä Piuden pitämästä valmennuskerrasta nykyisellä tallillemme.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, oli meillä lauantaina kouluvalmennus, joka oli hevosen kannalta normaalia ratsastuskertaa hieman rankempi. Sanoin Piudelle jo heti tunnin aluksi, että Champ saattaa hyvinkin olla takaosastaan jumissa, sillä vaikka hevonen oli tarhannut ratsastuksien välissä kahden tarhausvuoron verran (lauantaina valmennus oli heti aamusta ja sunnuntaina vasta illalla), ei se silti ollut liikkunut niin sanottua palauttelevaa treeniä mihinkään väliin. Mulla on usein tapana pitää rankemman valmennuksen tai muun ratsastuksen jälkeen jonkinlainen palautumispäivä, jolloin kävelemme pitkään maastossa ja otamme muutamia pätkiä irrottelevampaa ravia ja laukkaa. Tai jos säät ovat huonoja, työstän hevosta maneesissa pidemmällä kaulalla kaarevilla urilla normaalia ratsastusta kevyemmin.






Meidän seuran estejoukkueella on sunnuntaina edessä Etelä-Suomen alueen estejoukkuemestaruus, jossa olemme Champin kanssa mukana edustamassa. Tarkoituksenamme oli siis treenata hieman rataa, sillä käytössä on kerrankin iso ja hyväpohjainen kenttä mukavan vaihtelevalla estekalustolla. Meidän onneksi joukkuealuemestaruus hypätään 100/110cm -tasolla, joten hyppään näissä kisoissa ensin yhden avoimen 110cm -luokan ja sen jälkeen mestaruuden 110cm -tasolla. Seuraavana viikonloppuna onkin sitten toivottavasti mukava lähteä kisaamaan varsinaisista aluemestaruuksista 115cm -radalle luottavaisin mielin - toivotaan parasta!

Piude oli laittanut kentälle kavaletin poikkihalkaisijalle niin, että tulin sitä ympyrän kaarella. Heti alkuun huomasin, että Champ oli kuin olikin aavistuksen väsyneen oloinen ja todellakin pohkeen takana. Se ei oikein reagoinut jalkaan, muttei toisaalta myöskään painanut kädelle: se oli enemmänkin tyhjä edestä ja kyljistä, kaatui oikealle ja oli todella hidas. Hirveän hyvä yhdistelmä hyppäämistä ajatellen, heh! Yritin parhaani mukaan saada hevosta aktiivisemmaksi ajatellen edellisen päivän Antonion antamia vinkkejä, mutta Piude käski mun jättää hevonen alusta asti rauhaan: "anna sille aikaa vertyä. Jos sä käyt siihen kiinni heti alussa, arvaa onko se seuraavalla kerralla innoissaan lähdössä töihin."


Tässä LOISTAVA esimerkki siitä, miten paljon liikettä edellä olen ponnistuksessa. EI näin!


Miten yhden kavaletin ylittäminen voikin olla hankalaa? Aloitimme homman vasemmassa kierroksessa, jossa tein varmasti kymmenen toistoa ennen ensimmäistäkään sujuvaa ylitystä. Tulin liian kovaa suhteessa kavaletin kokoon; tulin liikaa kiinni ja ajauduin puolikkaaseen askeleeseen; hyppäsin ennen hevosta; jäin liikkeestä jälkeen.. Lista on loputon! Mutta heti, kun sain ajatuksesta kiinni, rupesi homma pelittämään. Kerta kerran jälkeen lähestymiset onnistuivat ja Champ tuntui pehmeältä. Se oli edelleen mielestäni pohkeen takana, mutta se oli rento ja ainakin jollakin asteella kuuliainen. Milla rupesi videoimaan tuntiani tässä kohtaa, joten vasemmasta kierroksesta mukana on vain viimeinen kavaletin ylitys.

Oikeassa kierroksessa pakka levisi käsiin heti alkujaan. Mä en vain voi ymmärtää, miten en osaa ratsastaa ollenkaan tuohon kierrokseen! Suurin vaikeus oli ennen kaikkea tasapainoilla omien apujen kanssa: Piude vaati, että mun piti (tietysti) ratsastaa muuallakin kuin kavaletin edessä ja takana matkustelemisen sijaan. Toisaalta en saanut käydä hevoseen kiinni ja paineistaa sitä. Raja näiden kahden välillä on melko häilyvä, sillä muutun helposti jopa liian aggressiiviseksi niissä tilanteissa, joissa Champ ei reagoi heti apuihini. Esimerkiksi jos käytän pohjetta, eikä ruuna anna haluttua vastinetta, saatan potkaista sitä heti ihan kunnolla saadakseni edes jonkun reaktion. Mutta kuten aiemmin sanottu: kun hevonen ei ole tasapainossa, ei se pääse eteen, vaikka miten potkisi. Onneksi valmentajani eivät katso sormien läpi minkäänlaista tarpeetonta riuhtomista tai potkimista ja saan esteradallakin heti sanomista siitä, jos teen käsilläni liikaa.





Loppujen lopuksi kavaletin ylitys oikeassa kierroksessa sujui edes välttävästi. En saanut aikaan samaa fiilistä kuin toiseen kierrokseen, mutta periaatteessa mitään katastrofaalista ei enää tapahtunut ja pystyimme siirtymään itse hyppäämiseen. Piude pyysi mua tulemaan diagonaalilla pystyn ihan samalla tavalla kuin ratsastaisin kavaletille. Tuloksen voitte nähdä ja kuulla videolta - tein ihan jotain muuta kuin mitä piti. "Miksi sun ratsastus muuttuu noin radikaalisti?" Siinäpä vasta vuosisadan kysymys! Toistojen kautta sain hieman paremman otteen hommaan ja muutamaa idioottimaista lähestymisvirhettä lukuunottamatta (miten niin ei ole ok jättää yhtä askelta kokonaan pois juuri ennen hyppyä?) hypyt pystylle sujuivat mukavasti. Champ alkoi vähitellen innostua hyppäämisestä ja siitä tuli enemmän estettä kohden pidettävä kuin "ajettava", mikä on ainakin mulle ehdottomasti helpompaa.

Pystyn jälkeen siirryimme pysty-okseri -linjalle, jossa välin metrimäärä oli 20,5. Tarkoituksena oli tulla linjalle viidellä laukka-askeleella eli sujua kaarteen läpi tarpeeksi eteen, jotta pystyä kohden voi odottaa ja esteiden välissä edetä sopivasti niin, ettei okserille joudu ratsastamaan eteen tai vetää muutamaa viimeistä askelta kädet puutuneina taaksepäin. Kun tämä sujui, otimme mukaan vielä pysty-okseri -sarjan kahdella laukka-askeleella välillä 10,5 metriä.

Tässä on hyppy, jossa jouduin ratkaisemaan liikaa eteen kohti sarjaa. A-osalle siis melko laaka hyppy kaukaa..
.. mutta kerrankin olin pystyssä ja mahduimme hyvin väliin!

Hän on niin kuvauksellinen ;)
En kerro noista onnistumisista sen tarkemmin, sillä näette ne videolta, mutta muutamaa epäonnistumista ja virhettä haluan miettiä tarkemmin. Sekä linjan okserille, että sarjan pystylle onnistuin ottamaan yhdet kiellot. Molemmissa tilanteissa vedin hevosen niin pieneen laukkaan, että se ajautui täysin puolikkaaseen askeleeseen. Jos tilanne olisi ollut se, että olisin laukannut eteen puolikkaaseen askeleeseen, olisi Champ varmasti hypännyt esteiden yli, mutta koska ratsastin lähtökohtaisesti ajatuksena lähinnä hevosen pysäyttäminen, ei ruuna tietenkään kokenut hyppäämistä kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Molemmissa tilanteissa rauhoitin tilanteen ja tulin uudelleen, ilman sen kummempia ongelmia.

Yksi suuri, konkreettinen ongelma, joka mulle on tässä kesän aikana taas muodostunut, on hyppyyn lähtö ennen hevosta. Esteen päällä tämä ei välttämättä näy niin selkeästi - jos mukaan ei lasketa liioiteltua myötäämistä - mutta varsinkin ponnistuksessa olen ihan hevosen kaulalla ja makaan etukaaren päällä. Voitte vain kuvitella, miten paljon työläämpää on myös hevoselle saada etuosa ylös tarvittavan nopeasti silloin, kun ratsastajan painopiste on väärässä kohdassa häiritsemässä hevosen liikkumista. Tätä varten mun pitäisi tosissaan ottaa itseäni niskasta kiinni ja treenata myös tallin ulkopuolella vatsalihaksia, jotta saisin tuettua ylävartaloni paremmin hypyissä.

Champilla on aina niin hyvät ilmeet hypyissä :D

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin! Kerran sarjalle tullessani jouduin ratkaisemaan ensimmäiselle esteelle reippaasti eteen, jolloin esteiden väli meinasi jäädä todella ahtaaksi. Tällä kerralla jäin pystyllä ylävartalollani todella hyvin pystyyn ja näin ollen mahduimme väliin oikein loistavasti. Sain jopa positiivista palautetta! Mun pitää vain varoa sitä, etten sano missään vaiheessa hevoselle "hou" ennen esteitä, sillä Champ reagoi tuohon sen verran voimakkaasti, että se saattaa hyvinkin pysähtyä. Piuden sanojen mukaan Santa Riding saa siis jäädä pois tämän hevosen kohdalla ;)

Vaikka tästä postauksesta saattaa jäädä ylenpalttisen negatiivinen kokonaiskuva, oli tunti mielestäni kuitenkin kohtuullisen onnistunut ja hypyt sujuivat pääosin hyvin. Esteet olivat lopuksi diagonaalin pystyä lukuunottamatta 110-120cm korkeudella ja tein ajoittain ihan hyviäkin ratkaisuja lähestymisissä. Champ myös hyppää tällä uudella kentällä todella kivasti ja hypyt tuntuvat selkään melko ilmavilta, mikä saattaa näkyä siinä, että mulla on vaikeuksia pysyä kyydissä. Mahahaavan parantuminen näkyy kyllä selkeästi noiden hyppyjen muutoksena: enää hevonen ei hyppää niin selättä, vaan se oikeasti ponnistaa ylös, varsinkin oksereilla. Toivotaan, että tämä pysyy tällaisena tulevaisuudessakin!

17 kommenttia

  1. Videollakin näyttää ettei kavaletillä laukka oikein jaksaisi pyöriä, muuten kivan näköistä menoa sulla on hauska kevyt istunta kun sulla ei tuu sitä taakse työntö vaihetta missään vaiheessa :D siis tää oli kehu !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mulla oli sama fiilis kavaletilla. Kiitti :)

      Poista
  2. Voi vitsi toivottavasti nähtäis joku päivä! Ois kiva tulla juttelee sulle joku kerta (jos siis vaan sallit).:)Käyn siis pari kertaa viikossa liikuttelemassa sitä kian ponskia.

    VastaaPoista
  3. Hyvin meette ja kivoja kuvia! Ketä yleensä kuvaa sun ratsastuksia? Joku perheen jäsen vai? Kauheen usein ei lue kuvien ottajaa ja ois kiva tietää miten saat noin usein uusia kuvia :D mulla on ongelmana etten saa melkeen koskaan kuvaajaa kun ratsastan mun ponilla ja siks on vaikeeta pitää blogia aktiivisena :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä kuvaaja on joku mun kaveri: mulla on nelisen kaveria, joita voin pyytää kuvaamaan ns. "milloin vain heille sopii". Sitten vanhemmat kuvaavat, jos mennään jonnekin trailerin kanssa ja he ovat mukana :) Tässä valmennuksessa videoita otti Milla, Salla kuvasi kameralla. Paikalla oli myös isäni, serkkuni ja hänen tyttöystävänsä, mutta he eivät kuvanneet ;)

      Poista
  4. Lentääks tuosta tallin yli paljonki lentokoneita kun koko ajan kuulu lentokoneen meteli? :D Eikö hevoset välitä äänestä sielä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mun aikana ole lentänyt yhtään konetta yli, en tiedä mikähän ääni videolla kuuluu :D itse en edes kiinnittänyt huomiota!

      Poista
    2. Lentokone meni suoraan yli ja mietin samaa asiaa eli että eipä hevonen näytä olevan moksiskaan moisesta metelistä. Helsinki-Vantaa on aika lähellä ja välillä lentoreitit menee tallin läheltä tai jopa yli kuten tällä kertaa. - se paikalla ollut punatakkinen

      Poista
  5. Kylnäätkö champin jalkoja?
    Voika tehä jalkojen hoidosta postauksen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylmään :) Mä olen tehnyt siitä postauksen jo vuonna 2013 muistaakseni!

      Poista
  6. Champ on kyllä niin taitava!
    Ootko muute huomannu että ratsastat kilometriohjilla ja sen takia ranteet on ihan mutkalla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihana opetusmestari!

      Ja haha tottakai :D Mun on pakko laittaa tähän sopiva kuva, älä nyt suutu, mutta tää sopii niin hyvin tähän: https://vicenteibarraubina.files.wordpress.com/2013/01/ba_dum_tss_meme-s1500x1294-310277.png

      Poista
    2. Hhaha toi kuva! :D
      Mutta tosiaan, eli selvästi tiedostat tämän asian. Mul on sulle yks vinkki mikä saattais auttaa sua ilman että kenenkään tarvitsis siitä olla muistuttamatta; laita ohjiin pieni teippi kohtaan mistä niitä olisi hyvä pitää kiinni. Tämä auttaisi sinua itseäsi huomaamaan että milloin niitä ohjia pitäisikään lyhentää.
      Ratsastaminen on oikeesti paljon helpompaa sekä hevoselle että ratsastajalle jos sen kuolaintuntuman sais pidettyä suorana sinne suuhun. :)

      Poista
  7. Niin hyvä termi toi Santa riding :DDD

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat