lauantai 28. marraskuuta 2015

#643: Takasuojat pois!

Toivottavasti jaksatte vielä lukea näitä pitkiä postauksia, sillä nyt on luvassa valmennuspostaus Niclas Aromaan estevalmennuksesta maanantailta. Edellisessä postauksessa kerroinkin, kuinka Nikke ratsasti Champilla sunnuntai-iltana ja seuraavana päivänä oli mun vuoro kiivetä hevosen selkään. Valmennus pidettiin meidän kotitallillamme heti aamupäivästä, eikä aikainen herätys tuntunut kovin mukavalta kolmen enemmän ja vähemmän valvotun yön jälkeen. Kyllähän siitäkin sitten selvittiin, vaikka aluksi tuntui, ettei maanantai lopu koskaan.

Olin tallimme omistajan kanssa samassa ryhmässä aamun toisella tunnilla, joten saimme verrytellä hevosia itsenäisesti edellisen ryhmän vielä työskennellessä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hyppäsin itse meksikolaisella turparemmillä Champin kanssa. Edellisenä päivänä Nikke oli toki hypännyt hevosen samalla suitsituksella ja todennut, että ne tuntuivat sopivan ruunalle micklemeitä paremmin. Näin jälkikäteen analysoidessa on pakko sanoa, että suurin ero näiden kaksien suitsien välillä Champin kohdalla on nimenomaan sileätyöskentelyssä. Se toki roikottaa kieltään enemmän, mutta on silti tasaisempi edestä - se uskaltaa jopa vähän nojata kuolaimeen ja pitää kaulaa paremmin auki. Hypätessä en huomannut yhden kerran jälkeen konkreettista eroa, mutta sen suhteen meillä ei ollutkaan korjattavaa ongelmaa.

Vaikka tämä kuva ei ole teknisesti kovin onnistunut, on Champin ilme julkaisemisen arvoinen <3
Aamulla ei naurattanut :D Siis ihan oikeasti, miten olikin kauhea herätä maanantaina.

Itsenäisen alkuverryttelyn jälkeen aloitimme työskentelemään puomien avulla Niken valvovan silmän alla. Tulimme kahdeksikkouralla kahta ravipuomia, ihan vain hakeaksemme rytmiä ja saadaksemme tuntumaa hevosiin. Kun Nikke oli tyytyväinen suorituksiimme, aloitimme hyppyverryttelyn ensin pystyllä ja sitten toisella okserilla. Ensimmäiset kaksi hyppyä yritin tulla mahdollisimman rennosti ja estekorkeuteen nähden sopivalla laukalla, mutta Nikke halusi mun ratsastavan alusta asti enemmän kohti ratatempoa. Näin siksi, että saisin Champin heti alkuun kuuntelemaan apujani ratatempoa vastaavassa laukassa. Jos aloitan pienessä laukassa ja saan hevosen siinä avuille, on mun tehtävä se sama työ lähes identtisenä radalle siirryttäessä. Silloin olen taas ongelmissa ja jään ratsastamaan liikaa paikoilleen, mikä hankaloittaa rytmin löytämistä ja sitä kautta ponnistuspaikkoihin pääsemistä. 

Kun ratsastin vähän isommassa tempossa pystylle, tuli tekemisestä kaiken puolin sujuvampaa. Tällä esteellä verryttelyhypyissä ei ollut oikeastaan muuta korjattavaa, sillä pääsin jokaisella kerralla näitä kahta ensimmäistä hyppyä lukuunottamatta hyvään ponnistuspaikkaan ja osasin jopa olla tarpeeksi vakaa oman ylävartaloni kanssa. Okserille siirryttäessä ongelmia sen sijaan oli senkin edestä, sillä koko valmennuksen ajan mun oli todella vaikeaa löytää esteelle etäisyyttä. Siis ihan tavalliselle okserille diagonaalilinjalla! Jäin pitämään Champia kaarteesta liikaa niin, että ratsastin lopulta vähän puolikkaaseen askeleeseen okserin alle tai vaihtoehtoisesti puskin sen kaksi viimeistä askelta hirvittävää kyytiä eteen. Kiltti ratsuni selvitti nämä ongelmat kerta toisensa jälkeen: se varmaan ajatteli, että pitäähän tuota kyydissä poukkoilevaa kaksijalkaista yrittää auttaa parhaansa mukaan..



Meistä on yksi estekuva! Pyysin Sallaa (kiitos tuhannesti kuvauksesta!) ottamaan videoita, sillä niistä saan itse paremman käsityksen. Kuvat ovat sitten aina se mukava lisä :)
Ennen ratatreeniä tulimme kaikkia radan osia sellaisenaan sekä muutamaa vähän muutettuna. Ensimmäinen tehtävä oli trippeliltä pystylle. Olin nähnyt edellisessä ryhmässä kaksi ratsukkoa, joista toinen tuli tehtävää kahdeksalla ja toinen seitsemällä laukka-askeleella, riippuen hevosen laukan koosta ja siitä, haluttiinko se saada malttamaan vai sujumaan paremmin. Meidänkin ryhmässä tehtiin vastaava ratkaisu: mun piti tulla väliä seitsemällä, kun taas toinen ratsukko teki muistaakseni kahdeksan laukka-askelta. Syitä omaan seitsemään laukkaan oli kahdenlaisia. Ensinnäkin, Champilla on todella iso ja eteenpäinvievä laukka eli se pääsee luonnostaan tuollaiset välit sujuvina. Toisekseen, tällöin jouduin omalta mukavuusalueeltani ulos ja ratsastamaan hevosta vähän sallivammin, jolloin mun piti taas olla ennen pystyä tarpeeksi rauhassa ja ajoissa valmiina, jotta hevonen pääsi nousemaan etuosallaan riittävästi ylös - hypystä ei siis saanut tulla laaka, vaikka laukka sai olla pidempää. 

Tuon linjan ratsastaminen seitsemällä laukka-askeleella tuottikin kaikki aiemmin mainitsemani ongelmat okserille, joka oli radan kolmas este. Koska ensimmäinen linja oli sujuttu, jouduin ottamaan Champia vähän paremmin takajaloille. Se kostautui siinä, että jäin lopulta ratsastamaan liikaa taakse, kuten ylempänä selitin. Tällaiset tehtävät ovat kuitenkin todella tarpeellisia, sillä ilman omien taitorajojen koputtelemista ei kehitystä voi tapahtua. Tulin muutaman kerran ensimmäisen linjan kahdeksalla ja vaikka se oli mulle loppupeleissä ehkä helpompaa, teki se hevosen osan työläämmäksi. 

Valmennuksen jälkeen pystyi jo vähän hymyilemäänkin ;)


Videolta näette kaikki tehtävät, joten en avaa niitä kaikkia tähän. Noiden ensimmäisen kolmen esteen lisäksi vaikeita kohtia olivat ehdottomasti pienestä kaarteesta ulos ratsastettava pysty, jolle meinasin ottaa jokainen kerta yhden askeleen liikaa. Olen aiemminkin valittanut täällä blogissa, miten nuo ovat mulle lähtökohtaisesti todella haastavia. Ja jokainen kerta Niclas rakentaa niitä valmennuksissaan.. Ehkä ne joskus rupeavat sujumaan munkin osalta! Ehkä mun pitäisi myös muuttaa omaa suhtautumista tuollaisiin tehtäviin, sillä jos olen jo alkujaan sitä mieltä, etten tule onnistumaan, ei onnistumisprosentti voi olla kovin hyvä.

Kaikki muut epätasaisuudet ja ongelmatilanteet hypyissä ja esteiden välissä johtuivat pitkälti siitä, että meno oli kaiken kaikkiaan liian hektistä. Champ oli todella menossa, eikä mulla itselläni ollut taas pitkään aikaan takana kunnon ratatreeniä, mikä näkyi ylimääräisenä säheltämisenä. Mulle tuotti oikeasti vaikeuksia pysyä joissain hypyissä kyydissä, sillä Champ reagoi todella voimakkaasti takaosallaan ylös, jos toin sen aavistuksenkaan liian lähelle esteitä. Valmennuksen loppupuolella Nikke pyysi mua pysäyttämään hevosen ja otti meiltä takasuojat kokonaan pois. Hän totesi, että jos Champ ei hivuta, ei sillä kannata ainakaan tällä hetkellä käyttää takajaloissa suojia ollenkaan. Se hyppää niiden kanssa todella paljon ylös, sillä toiset hevoset reagoivat takasuojiin toisia enemmän. 

Champ katsoo, että onpas siinä nätti tyttöhevonen! Ihan on oikean värinen ja kaikkea!
Tosiaan, tässä siis Champin kanssa Milla ja hänen Elma-hevosensa, joka on täällä blogissa esiintynyt aiemminkin.

Kun suojat otettiin pois takajaloista, tuli hommasta heti paljon tasaisempaa. Koska hevonen ei potkinut esteiden päällä taakse ja hyppäsi muutenkin maltillisemmin, pysyin itse paremmin tasapainossa ja rytmin säilyttäminen oli helpompaa. Nikke sanoi, että koska mä en halua esittää kisoissa muille "vau"-efektiä, voin huoletta jättää suojat hetkeksi pois - Champ hyppää ihan tarpeeksi ilman niitäkin. Jos joskun tuntuu siltä, että suojat ovat tarpeelliset, palaan käyttämään mun normaaleja kotisuojia eli tarralla kiinnitettäviä jännesuojia. Nythän mulla oli käytössä sellaiset kuminauhakiinnityksellä olevat Vereduksen malliset takasuojat, joita en käytä kuin kisoissa ja paremmissa valmennuksissa. Nikke totesikin seuraavaa: "jos tolle hevoselle laitettaisiin kuppisuojat (tekniikkasuojat toiselta nimeltään), se varmaan laskeutuisi hypyistä alas pää edellä." Ei tarvinne kokeilla :P

Viimeisellä radalla kaikki muu oli hyvää, mutta pitkällä sivulla olevalle pystylle kadotin rytmin jo lyhyellä sivulla, eikä rytmiä löytynyt muutamaan esteeseen. Viimeisellä sarjalla Champ teki jalkavirheen ja otti puomin: hyppy oli vähän laaka viimeisten askeleiden pituudesta johtuen, mutta Niken sanojen mukaan ruunan ei olisi tarvinnut tehdä tuota virhettä siitä huolimatta. Tulin lopuksi vielä uudelleen radan loppuosan, joka meni ihan nappiin. Kommentiksi saimme vain "super, nyt se näyttää ihan erilaiselta". Jotain kehitystä siis pikkuhiljaa - jes! Esteet olivat viimeisellä radalla jo ihan esteen kokoisia, 110-120cm korkeudella.



Seuraavan kerran Niclas tulee Suomeen joulukuun ensimmäisellä viikolla eli aivan pian. Mä lähden muutaman päivän päästä Brysseliin, mutta kaverini saa liikuttaa Champia sen välin. Näin ollen mulla pitäisi olla ihan hyvin kuulolla oleva hevonen seuraavissa valmennuksissa. Mä olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen näihin valmennuksiin, sillä olen saanut kuluneen vuoden aikana ihan valtavasti oppia ja työkaluja esteille. Ei siis liene tarvetta sanoa, että odotan ensi viikon valmennusta innoissani. Siihen asti pidetään hevosen mieli virkeänä ja palaudutaan tästä kolmen päivän valmennusrupeamasta!

Onko teillä kotivalmentajien lisäksi valmentajia,
joiden luona käytte säännöllisesti treenaamassa?

28 kommenttia

  1. Ihania kuvia ja hyvä postaus :). Ihan kun oisin nähnyt ton Elma (vai mikä se oli :D) niin Vermon raviradalla joskus :D. Kerran kun menin Vermoon niin siellä oli juuri tuon näköinen hevonen ja sen nimi oli Elma :D♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis raveissa vai? Elma on ihan ratsu, mutta klinikalla olet ehkä saattanut nähdä? :)

      Poista
  2. Apua toi pikkukisu tuolla seassa, tajuaako se varoa :D Tosi kiva postaus, ihanaa kun jaksat kirjoitella näitä ja laittaa videota myös! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kissa on vähän itsetuhoinen :D niitä on kaksi samanikäistä pentua, ne hiipivät jostain raoista maneesiin ja sitten pyörivät siellä jaloissa välillä. Onneksi ne tajuaa väistää hevosia ja äkkiäkös ne kerätään talteen. Kiitos :)

      Poista
  3. http://4.bp.blogspot.com/-VE71Gy5FoR0/VlNB_DhY5KI/AAAAAAAARTk/rMRd-kt97gA/s640/1.png << AIVAN IHANA KUVA! :D

    Kivasti tuo aurinko tuli tuonne maneesiin :)
    Ja minusta näitä postauksia on kiva lukea :)

    VastaaPoista
  4. On mulla. Ja ihana video. Rapsutuksii champille♡:) terveisin Iina. Kuusaankoskelta.

    VastaaPoista
  5. Miksi et lopeta tuota syöksymistä? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaus alla, en näköjään osannut edes vastata oikein :(

      Poista
  6. Miksi mä en ole suoraan GP-tason ratsastaja? No siksi, etten mä ole niin hyvä. Sehän olisikin kiva, kun voisin vaan päättää, että nyt lopetan nyppimisen ja dyykkaamisen. Jessus :D Voisin mennä suoraan huipulle. Sehän oliskin kätevää! Harmi, ettei onnistu ihan noin.

    VastaaPoista
  7. Itse en hyppää, mutta ainakin koulutunneilla virheisiin puututaan. Jos teen jatkuvasti jotain väärin, kuulen siitä. Onko sitten niin että tuo sun syöksyminen ei ole niin paha juttu? En sano tätä pahalla, mutta mielestäni pystyit hypyn jälkeen olemaan istumaan tasaisemmin satulassa. Nyt horjahdat usein paljon eteen. Johtuuko tämä champin kevyemmästä takapäästä vai onko tasapainon pitäminen vaikeampaa kun syöksyt? Champ on kyllä niin hauskan tuntuinen heppa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän sekä että. Champilla on melko voimakas hyppy, mikä aiheuttaa sen, että laskeutumisen jälkeen horjahdan vähän eteen. Dyykkaaminen itsessään ei ole se ongelma, vaan ehkä se, että lähden hyppyyn hetken liian aikaisin ennen hevosta. Eli ne surullisen kuuluisat vatsalihakset ;) kyllä tähän ongelmaan puututaan jokainen tunti, vaikken sitä tänne aina kirjoitakaan.

      Poista
  8. Ihanat nuo takajalat!!:D Champista niin näkee että se rakastaa hyppäämistä! Korvat ihan hörössä ja silmät nurinpäin kun puomia edessä :D Mites jatkossa, etkö aijo enää laittaa Champille takasuojia?:o

    Sitten tuosta kielestä, että mistä se johtuu että Champ työntää tuon kielen ulos? Kun näytti tekevän Nicklaksellakin tuota samaa. Oletko ajatellut sitoa kieltä? Edellisellä hoitohevosellani sidottiin aina tuo kieli leuan ympäri! Lisäksi ystäväni hevonen aina leikki myös tuolla kielellä niin kun valmentaja käski ottaa kaikki turpahihnat pois niin lopetti kielellä leikkimisen. Kannattaa ehkä kokeilla josko auttaisi!

    PS. Miten saat pidettyy ton Champin sukat noin valkosina näillä keleillä?!? :-DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän Aadalla ole ihan valmentajat ja muut tukijoukot sitä varten että kertovat mitä pitää tehdä ;)

      Poista
    2. Champ on hiekkatarhassa, niin ei sukat mene mutaan :) ja kyllä, se rakastaa hyppäämistä!

      Kielen sitominen on kilpailusäännöissä kiellettyä. Se on Champilla tällä hetkellä pitkälti tapana vanhoista suun vammoista johtuen, sehän roikutti sitä jo koeratsastuksessa ja silloin vielä enemmän. Kieli pysyy suussa ihan hyvin, kun hevonen on rento. Muttei toki aina silloinkaan! Onneksi kisataan esteitä eikä koulua :)

      Poista
    3. Ja kysymykseen takasuojista (unohdin vastata!): katsotaan miten lähtee menemään. Sileällä käytän ainakin :)

      Poista
  9. Ihana blogi! Näin sut jossain kisoissa kesän aikana ja nyt tajusin että tämähän on sun blogi! <3
    tässä blogi jota suosittelen lukemaan;http://peppiinacosas.blogspot.fi :)

    VastaaPoista
  10. Ei nyt liity postaukseen mutta osaatko sanoa mistä löytyis edullista mutta hyvää 100-150g ulkoloimea? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en osaa sanoa, kun en ole loimia vuosiin ostanut :D hyviä merkkejä ovat RainBuster, Bucas yms riippuen ihan hevosen mallista ja käyttötarkoituksesta! Jos suomesta (esim Wahlstenilta) ei löydy mieleistä, kannattaa tsekata eurooppalaisia nettikauppojakin.

      Poista
  11. Hyvältä näytätte! Valmentaja vaikuttaa kyllä tosi hyvälle ja hyvin näyttää osaavan ongelmiin ehdottaa korjauksia. Champ on vähän onnellisen näköinen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se on onnellinen ja Nikke on tosi taitava :)

      Poista
  12. Hei millä kameralla nämä on kuvattu? (videot siis)
    Teidän menoa on kyllä mukava katsella, ja itsekin syyllistyn dyykkaamiseen joten i feel you! Ei ole kovin helppoa opetella siitä pois... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvattu Canon 70D järjestelmäkameralla :) kiitos, sanoppa muuta!

      Poista
  13. Hyvin näytti menevän ja ihania kuvia ! Ketä ystävistäsi on menossa ratsastamaan Champilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa ei kukaan, kun mun matka peruuntui :(

      Poista
  14. Aivan joo no sit tuo kielihomma on teillä varmaa vähä eri juttu ku mitä ystävälläni :) Mut kannattaa tosissaan kokeilla sitä ilman turpista ratsastusta että onko eroa! Vaikuttaako se muuten hevosen ratsastettavuuteen mitenkään jos se roikottaa kieltään ulkona? :o tuntumaan tai johonkin? Tai Champin kohdalla?

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat