torstai 16. helmikuuta 2017

#850: Videopostaus Saksasta 1/4

Kauan toivottu ensimmäinen osa Saksan matkan videota on nyt julki! Tai no, videohan on ollut julkisena YouTuben puolella jo muutaman päivän, mutta tänne blogiin se tulee esille nyt. Nopeat ovat saattaneet ehtiä katsomaan videon ja mahdollisesti toisenkin etukäteen. Näitä tekstejä ette ole kuitenkaan nähneet, joten jotain odottamisen arvoista hommassa saattaa olla!

Meidän matka Saksaan kohti Nehmteniä alkoi siis lauantaiaamuna seitsemän maissa. Herätys oli aikaisin, vaikka olin pakannut edellisenä iltana kaikki tavarat valmiiksi. Mukaan ei todellakaan lähtenyt paljon tavaraa, sillä mulla ei ollut ruumaan menevää laukkua mukanani. Ratsastuskengät ja -chapsit sain sullottua mukaan, mutta esimerkiksi kypärä sai jäädä suosiolla Suomeen. Onneksi olimme matkalla tallille, jossa luonnollisesti löytyi kypärä jos toinenkin. Ihan perusvaatteiden lisäksi olin pakannut mukaan yöpuvun ja ratsastusvaatteet, jotka saivat toimia tallivaatteina kaikkien päivien ajan. Yleensä saatan hengata tallilla collegehousuissa, mutta nyt oli pakko panostaa ihan ratsastushousujen verran, kun mitään isompaa ei mukaan mahtunut.

Joku saattaa miettiä, miksi oikeastaan lähdin Saksaan katsomaan Champia ja varsinkin, miksi ihmeessä lähdin näin nopeasti paikan päälle. Champ oli ehtinyt majailla uudessa treenikodissaan kolmisen viikkoa, mikä ei todellakaan ole kovin pitkä aika. Mutta kuten edellisessä aihetta käsittelevässä postauksessa kerroin, tuntui aika mulle melko pitkältä. Samalla siltä, että hevonen olisi ollut siellä "aina" ja toisaalta siltä, että aika oli mennyt todella nopeasti. Olen oikeastaan aika yllättynyt siitä, miten vähän loppujen lopuksi kaipaan Champia takaisin. Tottakai hevosesta luopuminen jättää valtavan suuren aukon sydämeen, mutta jollain tavalla olen tainnut hyväksyä asioiden laidan ja osannut perustella itselleni muutoksien syyt rationaalisesti. Esimerkiksi matkamme jälkeen en ole kaivannut Champia samalla tavoin, vaikka se onkin päivittäin ajatuksissani. Sillä on oikeasti hyvät oltavat Saksassa ja siitä pidetään huolta, eikä oma harrastamiseni täällä kotona ole mennyt ainakaan huonompaan suuntaan. Se, mitä kaipaan, on vastuu omasta hevosesta. Ja toki kisaaminen ja treenaaminen kokeneella hevosella estepuolella. Mutta kaikki aikanaan :)



Lähtö ei ollut mitenkään suunniteltu juuri tuohon ajankohtaan, mutta koska halusin lähteä käymään Saksassa Champia moikkaamassa, mulle oli oikeastaan ihan sama, milloin reissuun lähtisin. Sattumoisin juuri tuolloin olin talvilomalla töistäni, eikä koulujutut haitanneet lähtöä niin suuresti, joten pystyin "hyvillä mielin" unohtamaan arjen Suomessa ja suuntamaan meren toiselle puolelle. Matkan ajankohta valikoitui tuoksi oikeastaan kahden muun matkaseuralaiseni vuoksi, sillä mulle ilmoitettiin päivät, joihin mun pitäisi lento ostaa. Siinä sitä tehtiin työtä käskettyä.

Tosiaan, lentomatka Saksaan sujui oikein mukavasti. Mä lähinnä nukuin koko lennon ajan, joten missasin tuttuun tapaan kaiken tarjoilun. Minkäs sille mahtaa, ruokaa saa onneksi ympäri maailmaa, mutta nukkua pitää aina mahdollisuuden tullen. Perillä Saksassa etsimme käsiimme autovuokraamon pisteen, josta lunastimme käyttöömme kolmossarjan bemarin päiviämme helpottamaan. Ilman omassa käytössä olevaa autoa olisimme käytännössä istuneet tallilla kaikki päivät, sillä tallin oma väki ei olisi ehtinyt tietenkään kuljettaa meitä ympäriinsä milloin missäkin. Yksinäni olisin ollut aivan hukassa, mutta onneksi Nelli ja Erika tunsivat reitit ja paikat siten, ettemme tarvinneet juuri edes ohjeistusta ajomatkoillemme. Kumpa mullakin olisi noin hyvä suuntavaisto! 

Lentokentältä päästyämme vierailimme yhdessä valtavan kokoisessa hevostarvikeliikkeessä, josta tytöt ostivat mukaansa yhtä jos toista. Mä kiertelin ja katselin valikoimaa, mutten sortunut ostoksiin. Uudelle hevoselle täytyy sitten hankkia vaikka ja mitä, joten säästän vähäiset varani siihen hetkeen. Ennen hevostarvikkeiden ihmeelliseen maailmaan siirtymistä kävimme kiertämässä jokaiselle suomalaisellekin tutun Ikean, joka komeili kaikessa kokonaisuudessaan Saksassa myyden viidenkymmenen sentin hodareita ja euron pehmiksiä. Huonekalujen keskellä kävellessä tuli kovin kotoinen olo, emmekä voineet olla hypistelemättä kaikkia turhuuksia. Vielä viimeisenä stoppina ennen tallille saapumista kävimme haalimassa ruokatarvikkeet neljälle päivällä lähikaupasta, joka oli yrityksensä puolesta tuttu mulle aiemmilta Keski-Euroopan kierroksiltani. Mä niin haluaisin asua Belgiassa tai Hollannissa vanhempana, sillä joku noissa paikoissa saa mut tuntemaan oloni kodikkaaksi. Ei sillä, että Suomessa olisi mitään vikaa, mutta nämä fiilikset ovat olleet päässäni jo lukiosta asti.



Tallille päästyämme kävin tietysti lähes ensimmäisenä moikkaamassa Champia. Ruuna oli niin tohkeissaan kohtaamisestani, että se sähelsi oikein urakalla. Kävin kävelyttämässä sitä ympäri tallin pihamaata, jonka jälkeen suuntasin ratsastamaan toisella rautiaalla. Kyseessä oli eräs viisivuotias tamma, joka oli oikeasti todella kiva ikäisekseen: suoraviivainen, menossa eteen ja teki mitä milloinkin pyydettiin. Meitä oli maneesissa samaan aikaan aika monta ja Laura eli Niken vaimo antoi meille ratsastusneuvoja samalla, kun hän itse ratsasti. Hyödyllistä ja tehokasta! Ratsastuksen jälkeen laitoin Champin kuntoon Nikelle, joka ratsasti ruunalla sileällä. Kuten jo aiemmin mainittu, on oikeasti todella kiva seurata ammattilaisen tekemistä lähietäisyydeltä. Taisinpa sanoa maneesissa seistessäni, että voisin ostaa oman hevoseni, niin kivalta se näytti!

Ilta kuluikin syöden ja istuskellen pöydän äärellä. Juttelimme, kuuntelimme musiikkia ja suunnittelimme seuraavien päivien ohjelmaa. Rennot illat ovat aina sitä parasta antia, vaikka joskus on kiva lähteä näyttäytymään ulkonakin. Mutta sen enempää selittelemättä, tässä oli ensimmäinen osa Saksasta kuvattuja videoita. Luvassa on vielä kolme muuta, jokaiselta päivältä omansa. Toivottavasti tykkäsitte katsoa, eikun seuraavaa odotellessa :)

17 kommenttia:

  1. Kuka se iso kimo ("GP-Hirvi") on? KOMEA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Niclaksen Helsingissäkin mukana ollut kisahevonen, Chairman :)

      Poista
  2. Mul tulee itelki niin kyyneleet silmii ku näit Champin ekaa kertaa! Haen ite ensimmäisen ihka oman hevosen parin viikon päästä itselleni ja mä toivon et meilläki synkkaa yhtä hyvin ku sulla ja Champilla <3 Sanoinkuvaamaton fiilis se on kun hevonen ei oo vaan hevonen, se on hyvä ystävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, sellaista ystävyyttä haluaa saavuttaa jokaisen oman hevosen kanssa! Tsemppiä sulle uuden hevosen kanssa :)

      Poista
  3. Ihan mielenkiinnosta, kuinka paljon champ tarhaa tuolla? Olen kuullut että Saksassa ei paljoa hepat ulkona ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä ihmettä se sinulle kuuluu? Saksassa on ihan omat käytäntönsä ja tapansa hevosten suhteen, eikä niitä voi alkaa mitenkään vertailemaan Suomeen, kun kyseessä on kutenkin kaksi eri maata, eri tapoineen. Saksan tapoja on siis turha alkaa kritisoimaan ja niistä hevosista pidetään varmasti yhtä hyvää huolta kuin Suomessa, minkä varmasti jo tiesitkin. Kyllä videolla näkyvät hevoset näyttävät erittäin hyvinvoivilta ja tuskin Aada olisi hevostaan Saksaan vienyt, jos hevoset eivät voisi hänen mielestään hyvin siellä ja jos niiden oloissa olisi jotain puutteita.

      En ymmärrä tätä jatkuvaa kritisointi Saksaan kohtaan - varsinkin hevosasioissa. Saksassa on valtavasti ammattitietoisia hevosimisiä, erittäin laadukasta hevostoimintaa ja hevosasiat ylipäätään pidemmällä kuin Suomessa. Mikä vika siis?

      Poista
    2. Olen tämän toisen anonyymin kanssa samaa mieltä, joskaan en olisi ehkä noin kärkkäästi mielipidettäni ilmaissut ;D Tosiaan, Champilla on kaikki paremmin kuin hyvin Saksassa. Se saa tarhata, olla kävelytyskoneessa ja sillä treenataan kunnolla. Tarkkaa tarhausaikaa en tiedä, enkä kysy, sillä luotan ammattilaisten toimintaan ja siihen, miten he hevosensa hoitavat. Jos näin ei olisi, en olisi tietenkään lähettänyt hevostani kyseiseen paikkaan :)

      Poista
  4. Itselläkin kyyneleet silmiin kun näitte ekan kerran tauon jälkeen! Toivon oman hevosen kanssa saavani yhtä ihanan luottamussuhteen kuin teillä on <3 Se on vaan niin sanoin kuvailematonta kun se ei ole vain eläin vaan myös ystävä<3 Odotan innolla seuraavaa videota :D

    VastaaPoista
  5. Oliko hevostarvikeliike jossa kävitte Löesdau? Näytti niiiin tutulta! Itsekin Saksassa kun olin, ihastelin aina sitä miten halpaa oli käydä kaupassa. Ihan tuli ikävä kun katsoin tätä sun videota. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tutulta nimeltä, mutta en kyllä uskalla varmaksi sanoa :D

      Poista
  6. Voi jösses oli komea tuo "gp-hirvi", aivan uskomattoman hieno! :o Mutta niin myös kyllä champpiki <3

    Tykkäsin valtavasti tästä videpostauksesta, niitä kolmea muuta odotellessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gp-hirvi on kyllä magea ;) Kiva kuulla!

      Poista
  7. Ihana kun pääsit näkemään Champin + ihania kuvia Champ on niin ihana. <3

    VastaaPoista
  8. Tosi kiva video :) Mukavaa että pääsit näkemään Champin taas <3 Olipas hienon nököinen hevonen se kimo, kuten moni muukin on kommenteissa todennut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Se on kyllä hieno ja taitaa tietää sen myös itse :D

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä