torstai 25. tammikuuta 2018

#942: Mikä ominaisuus on tärkein?

Kurkistin vastikään vaatekaappiin, jossa säilytän kaikki ratsastusvarusteeni. Hylly, jolle olen sijoittanut kaikki tallivaatteet, pursuilee ikävästi vaatien pikimmiten jonkinlaista siistimistä. Nyt, kun olen jo ohittanut pituuskasvun (ja toivottavasti myös leveyskasvun) aktiivivaiheet, ei vaatteet lähde kaapista pois sillä verukkeella, että ne olisivat jääneet pieneksi. Niitä kertyy, jolloin monet jäävät käyttämättä. Joku kaunis päivä otan itseäni niskasta kiinni ja kasaan kaikki sellaiset vaatteet, joita en ole vuoteen käyttänyt, yhteen isoon jätesäkkiin ja järjestän jossain hevosvaatteiden ja -varusteiden pihakirpputorin. Sieltä voi jokainen halukas käydä noukkimassa tarpeettomaksi jääneet kappaleet halvalla parempaan kotiin.

Miksi heräsin ajatukseen? Hyvä esimerkki tästä on omien ratsastushousujeni määrä: niitä on nyt yksitoista kappaletta. En usko, että oikeasti käytän yhtiätoista eri ratsastushousuja, koska valehtelematta nappaan lähes joka kerta kolmen vaihtoehdon väliltä jotain jalkaani, kun tallille suuntaan. Sama tilanne on oikeastaan minkä tahansa muun ratsastusvaatteen kohdalla, oli kyseessä sitten takit tai puserot. Ikävä tilanne on myös siltä osin, että tällä viikolla vasta muistin omistavani kolme eri talvitakkia tallille, kun ne olivat talvisäilössä poissa silmistäni. Ymmärrätte varmaan, että noille löytyisi varmasti joku mua tunnollisempi käyttäjä. Kuten satulahuoville, koska ei kukaan tarvitse 20 huopaa yhdelle hevoselle.

Postaus sisältää tuotteita, jotka saatu yhteistyöstä Equestrian Stockholmin kanssa.




Olen malliesimerkki siitä hevosenomistajatyypistä, jonka kaappeihin kertyy vuosien saatossa tavaraa vähän turhan paljon. Siksi on aika laittaa näitä eteenpäin. Kirpputorit ovat muuten ihan ykkösjuttu, sillä aikoinaan itsekin hevosharrastajaurani alkumetreillä sain lähestulkoon kaikki kamppeet sieltä. Kerran äitini teki löydön ostaen mulle koon 40 talviratsastuskengät, vaikka olin silloin 13-vuotias. Jos ostettaessa tiedettiin, että kengät olivat mulle ihan liian isot. Äiti arveli, että kasvaisin niihin sopiviksi pian, joten tuossa oli säästynyt hyvin rahaa. Hauskan tästä tarinasta tekee se, että kengät ovat mulle vielä tänäkin päivänä liian isot. Yritin kyllä käyttää niitä tunnollisesti useamman villasukan kanssa tallilla samalla, kun muut ryhmäläiset pitivät jalassaan uusia nahkasaappaita. Pian oli pakko luovuttaa, koska ei siitä ratsastuksesta tullut senkään vertaa liian isojen kenkien kanssa. Pari vuotta sitten myin kengät pois, kun ne olivat ensin lojuneet useita vuosia käyttämättömänä varastossa.

Onneksi on varastotilaa! Sieltä löytyy yhtä jos toista: vanhoja, joskin täysin käyttökuntoisia kypäriäni, palaturvaliivi, hevosen loimia, talviratsastusvaatteita ja sitten niitä kenkiä. Kannuksia, jopa letityskuminauhoja ja ties mitä sälää. Tallella on jopa ihan ihka ensimmäinen oma kypäräni, joka hankittiin vuonna 2000 silloisesti paikallisesta eläintarvikeliikkeestä. Kypärä on musta samettikypärä, jossa remmikiinnitys leuan alla. Niin nostalgista! Tallella taitaa olla myös ensimmäinen oma raippani, mutta kaikki muu alkuaikojen tavara on taidettu myydä eteenpäin tai hävittää rikkoituneena. Voisin joskus piruuttani käydä porukoillani säilössä olevat tavarat läpi kunnolla ja kerätä kasaan kaiken sen, mitä voisin eteenpäin myydä tai lahjoittaa.





Vanhoista tavaroista uusiin! Blogini pitkäaikainen yhteistyökumppani Equestrian Stockholm lähetti mulle joulun aikaan paketin, jonka sisältä paljastui uusi huopa, huppu ja ratsastushousut. Nuo housut olivat mulle entuudestaan tuntemattomat, sillä malli on ensimmäinen kyseisen merkin valmistama housumalli. Huput ja huovat sen sijaan ovat olleet mun hevosten käytössä jo kauan, eikä niiden laadusta ole tarvinnut koskaan olla kahta mieltä. Rehellisesti sanottuna ESS:n huovat ovat olleet meillä kaikista parhaimpia huopia, sillä ne ovat pysyneet hyvin paikallaan, kuivuvat nopeasti ja ennen kaikkea ne ovat helppoja pitää puhtaina liukkaan ulkopintansa ansiosta. Pesen huovat huoletta muutaman edustuskäyttökerran jälkeen pesukoneessa, eivätkä ne ole muuttaneet malliaan tai kärsineet suuntaan tai toiseen. Iso peukku, näitä voin itse suositella kaikille. Vaikka huovat toki jakavat aina mielipiteitä, koska toiset vannovat jonkun muun merkin nimeen.

Kyselin Instagramissa seuraajiltani siitä, mikä on heidän mielestään tärkein ominaisuus hyvien ratsastushousujen hankinnassa. Vastauksia tuli runsaasti, iso kiitos kaikille yhteisesti niistä. Päällimmäisenä vastauksista nousi esiin istuvuus, mutta myös nilkoissa oleva jousto. Tarrahousut taitavat muutenkin olla jo historiaa, enkä ole itse huomannut sellaisia markkinoilla aikoihin. Istuvuus on itsellenikin a ja o, koska aikoinaan vedin monta vuotta liian pienien housujen kanssa päivästä toiseen. Niissä puristi, ahdisti ja tunsin itseni makkarankuoreen ahdetuksi. Lienee ihan luonnollista, että naisella levenee lantio ja reidet iän myötä, joten ne teininä hankitut housut eivät enää sujahtaneet jalkaan niin sulavasti. Ehkä ihan hyvä, että jotain muutosta kropassa on tapahtunut, kun mua kutsuttiin ihan rakastavasti perheessäkin ruotokusiaiseksi ja lattiamopiksi, kun olin niin laiha ja muodoton. :D





Viime keväänä ostin itselleni uudet housut, jotka ovat siitä lähtien olleet mun suosikit istuvuutensa takia: ne ovat joustavat ja siksi mukavat päällä. Hieman noottia noihin housuihin tulee napakkuuden puutteesta, koska mulla on tunnetusti (jos ette tiedä tapausta, niin unohtakaa, mutta joku ehkä muistaa "missä sun peppu, nainen?"-casen vuosien takaa) sen verran pieni takamus, että housut jäävät siltä osin turhan löysiksi. Tämä korjaantui nyt saamieni uusien housujen myötä, sillä ne istuvat päälleni kuin silkkihansikas käteen. Pelkäsin etukäteen, etten mahdu näihin koon 38 housuihin, koska sain housut aiemmin kokoa pienempänä ja ne eivät menneet mulle edes reisistä ylöspäin jalkaan. Pelko oli kuitenkin turha, sillä nuo housut ovat mukavat ja joustavat päällä, vaikka edellistä kokoa ei olisi saanut päälleni vetämälläkään. Pakko kai myöntää, että olen nykyään alakropastani kokoa 38.

Muita housujen valintaan vaikuttavia kriteerejä teidän mielestänne olivat esimerkiksi oikeanlaiset paikat (polvipaikat tai kokopaikat, gripeillä tai ilman), väri ja ulkonäkö yleensä. Mä olen henkeen ja vereen kokopaikkaisten housujen ystävä, kuten moni muukin tunnusti olevansa. Silti tässä vuoden sisään hankitut housuni ovat kaikki olleet polvipaikkaisia tai "paikattomia". Yritänköhän tietoisesti kääntää kelkkaani vihdoin sinne esteratsastajille tyypillisempien housujen maailmaan? Aiemmin rakastin grippipaikallisia housuja, koska ne liimasivat mut kunnolla muuten niin liukkaaseen satulaani. Nyt olen tainnut joko oppia istumaan selässä paremmin tai sitten tyytymään kohtalooni, koska liukkaammillakin housuilla ratsastaminen tuntuu kelvolliselta. Pitäisi investoida oikein kunnon rasvanahkaiseen satulaan. Unelmissani, muistuttaa pankkitilini tässä kohden.





Mulle tärkeää on myös se, että housut näyttävät kivoilta päällä. Tämä pätee oikeastaan kaikkiin varusteisiini ja vaatteisiini, myös tallin ulkopuolella. Nykyään on tarjolla niin paljon vaihtoehtoja, ettei ole syytä ostaa tieten tahtoen omaan silmään ikävältä näyttävää kappaletta, jos tarjolla on toinenkin, muuten ominaisuuksiltaan samanlainen malli. On turha väittää, että "hankin varusteeni käytännöllisyyden, en ulkonäön perusteella". Tänä päivänä kun on niin paljon vaihtoehtoja, että sieltä joukosta löytyy varmasti myös se vaihtoehto, joka on sekä käytännöllinen että omasta mielestä hyvännäköinen.

Tällaista varustepohdintaa tähän kohden! Jos haluat osallistua keskusteluun mukaan, kannattaa ottaa Instagram haltuun. Postailen siellä päivittäin materiaalia, joka on varmasti tätä blogia reaaliaikaisempaa. Joku aika sitten kyselin teiltä, mikä tässäkin postauksessa esiintyneistä huopa ja huppu -seteistä sopii parhaiten Macolle. Vastauksia tuli yli 1500! Toki keskustelua voi käydä myös täällä, joten kommentin jättäminen ei koskaan ole pahitteeksi. Senpä kunniaksi:

Mikä sun lemppariratsastushousuissa tekee niistä lempparit?

19 kommenttia

  1. Mun mielestä toi kokonaan musta setti näyttää tosi tyylikkäälle :)

    VastaaPoista
  2. Laita vaan tavaroita myyntiin/lahjoitettavaksi, varmasti olisi monta kiinnostunutta ja itsekin mietiskelen mitä kaikkea upeeta sieltä saattais löytyä;)

    VastaaPoista
  3. Me on meidän tallilta lahjoitettu yhdessä tallinomistajan kanssa kaikki sellaiset huovat, loimet ja vanhat suitset joita ei itse enää käytetä, mutta jotka vielä ehjiä yhdelle isommalle ratsastuskoululle (meidän seuran pitämälle itseasiassa). Siellä niille on vielä käyttöä ja meille vapautui hurjasti tilaa. Mullakin on vuosien saatossa ollut viisi eri hevosta (ei yhtä aikaa sentään..) ja vanhin ollut mukana menossa jo kohta 14 vuotta. Kaverilla vielä useampia hevosia (koska pitää ratsastuskoulua), joten molemmille sitä tavaraa kertynyt.
    Ei jaksettu ruveta myymään kaikkea pikkusälää, joten suoraan vaan eteenpäin. Oli hauska kisoissa bongata oma vanha huopa tallin hevosen päältä :)

    Noista väreistä mielestäni parhaiten Macolle sopii tuo alempi sininen ja viininpunainen, vaikka itse en niin viininpunaisesta pidäkään. Tuo harmaa on tyylikäs, mutta sopii vielä paremmin sitten kun Maco vähän vaalenee, nyt meinaa hukkua kun on niin saman värinen Macon kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ratsastuskoululle lahjoitus on kyllä ihana idea! Harmaa tosiaan sopii varmasti paremmin sitten, kun hevonenkin vaalenee. Nyt se vähän sekoittuu väriin :)

      Poista
  4. Lempiratsastushousuni ovat Horzen malliston (kun en vaan jaksa nyt muistaa mikä virallinen "malli")tummansiniset, suht korkealla vyötäröllä varustetut, silikonikokopaikkaiset, sukkapuntilliset housut. Ne on ihan älyttömän mukavat päällä, joustaa ja venyy just tarpeeksi, mutta silti ratsastaessa "napakat" ja pito on hyvä. Omistan kolmet housut, ja muut ovat jääneet kaapin perälle, kun nämä ostin. Hinta oli muistaakseni ovh reilun satasen, mutta tarjouksesta ostin, ja edullisesti sain. Harmittaa jälkikäteen, etten ostanut toisia tällaisia, koska niitä myytiin myös punaisena. Oon monesti miettiny, että olisko noi reilusti kalliimmat housut vielä parempia? Tuskin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se hinta ei tosiaan aina takaa laatua! Ja jos löytää itselleen sopivat housut, niitä kannattaa hankkia mahdollisuuksien mukaan kaappiin useampi pari :)

      Poista
  5. Muistan, kun vaihdoin kokopaikkaisista housuista paikattomiin enkä pysynytkään enää helposti mukana kaikissa tuntihepan kiemuroissa. Olin aina ajatellut, että mulla on ihan hyvä tasapaino mutta yhtäkkiä lensin hepan selästä joka tunnilla, kun ei ollukaan enää sitä liimaefektia housuissa :D

    VastaaPoista
  6. Mun ongelma housujen kanssa on päinvastainen, kuin sun. Mulla on nimittäin salitreenin ansiosta hyvin pyöreä peppu ja kapea vyötärö, housuja ei tahdo löytyä millään! Yhdet korkeavyötäröiset b-vertigot istuu todella hyvin, kaikki muut omistamani housut on vyötäröltä monta kokoa liian isoja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuo ongelma ei ole ainakaan negatiivinen :D Mieluumin noin!

      Poista
  7. Mulla itselläni on tasan yhdet ratsastushousut ja samoin kaikkea muutakin vain yksi kappale :D Housut alkavat ehkä vähän lököttää kovan käytön jäljiltä, mutta ajattelin ostaa uudet vasta keväämmällä, sillä pikkuisen väljien pöksyjen allehan mahtuu kylmillä ilmoilla hyvin sukkahousut tms :)

    Pesetkö muuten tallivaatteesi jokaisen käytön jälkeen, vai pelkästään tarpeen mukaan? Säilytötkö mahdollisia pesemättömiä vaatteita ihan vain normi kaapissa vaiko jotenkin erikseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on oikeasti fiksua, että jättää ne väljemmät housut sitten just vaikka talvikäyttöön! Pesen tallikamoja aika harvakseltaan, tai lähtökohtaisesti vain tarpeen mukaan. Mulla menee varusteet tosi harvoin likaiseksi, kun yritän välttää niiden sotkemista viimeiseen asti. Esim. klippaan hevosen erikseen toiset vaatteet päällä jne :) Ja säilytän ihan samassa kaapissa, missä muutkin vaatteet on, joskin mulla on sitten erikseen niille oma hylly.

      Poista
  8. Saitko kaikki noi essin huopasetit omiksi mistä on kuvat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja siis tarkennan, en saanut niitä nyt, vaan yli vuoden aikana nämä ovat mulle kertyneet :)

      Poista
  9. Toiseksi alin kuva, jossa tummaa punaista, vai kenties ruskeaa, sopii
    erityisen hyvin Macon väriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruskeaa se on, tuo punainen tausta ehkä vähän hämää!

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat