#503: Treenivinkki hevosen estejännitykseen!

Kerroin pari postausta sitten, miten Champin tiistainen raspaus aiheutti sille jonkin verran syömättömyyttä suun haavojen takia. Torstaina tilanne oli jo lähes normaali, joten ratsastin hevosella maneesissa hetken aikaa kevyesti. Ruuna tuntui todella kivalta, joten en mennyt pitkään - raspaus selkeästi oli tarpeeseen, sillä kuolaintuntuma oli heti parempi ja hevonen tasainen kädelle.

 

Perjantaina suuntasimme kaverini kanssa tallille vasta iltamyöhään, sillä olimme varanneet maneesin hyppäämistä varten yhdeksästä kymmeneen. Verryttelin ensin ravissa ja laukassa melko perusteellisesti, kunnes aloitin tulemaan ravissa kolmoissarjaa puomeina (viimeinen oli pieni ristikko) ja sen jälkeen laukassa samaa. Champ oli todella innoissaan ja olisi halunnut viedä mua ihan 6-0, johtuen varmaankin kahdesta kävelypäivästä ja edellisen päivän kevyestä ratsastuksesta.

 

Champ ei pelkää vesimattoa, jos se ei ole esteen alla.. Jos olen maassa, se kävelee sen yli ilman mitään ihmettelemistä mun perässä ja voin huoletta kantaa sen itse paikalleen hevosta taluttaessani.

Vasemmalla puolella kuvassa on vesimattoeste. Aluksi Champ jännittyi mennessämme sen ohi, joten kiitin sitä aina reilusti silloin, kun se pysyi rentona.

 

Mulla kävi loistava tuuri, kun Madis tuli hakemaan ratsastukseni aikana multa muistikorttia ja hän halusi sitten jäädä auttamaan mua hyppäämisen kanssa. Sain ihan loistavan tehtävän ja ajattelin jakaa sen teidän kanssanne, sillä uskon, että siitä on varmasti hyötyä teille, jotka olette vastaavanlaisessa tilanteessa: eli silloin, jos hevonen jännittyy ja joko yrittää kieltää tai muuten kovettaa itsensä ennen estettä.

 

Kaikki postauksen kuvat ovat lauantailta, mutta tein silloin aivan samaa tehtävää kuin perjantaina, joten sovellan näitä ristiin. Viime aikoina blogissa onkin ollut paljon tuoreita kuvia - kiitos kuuluu ihanalle Sallalle, joka on jaksanut vapaaehtoisesti seistä kameran kanssa kuvaamassa touhujamme ja kaiken lisäksi auttanut muissakin tallijutuissa. Iso kiitos! :)

 

Aluksi Champ jännittyi voltilla ennen estettä, jolloin laukka muuttui ajoittain jopa raviksi/muuksi sähellykseksi ja hevonen halusi tuijottaa estettä pää ylhäällä. Se ei kuitenkaan yrittänyt kieltää tai lähteä tilanteesta pois, se olisi vain halunnut mennä kovaa esteen yli.

Tässä Champ on jo paremmin kropastaan läpi, mutta se on edelleenkin liian ylhäällä.

Mitä useamman toiston tein hyppyjen ja volttien suhteen, sitä rennommin pääsin tekemään tehtävää.

Hevosen piti pysyä rentona ennen estettä, eikä laukan saanut antaa kasvaa pitkäksi..

.. ja niin hevonen hyppäsi rennosti ilman kyselyitä.

Tässä hevonen on jo paremmin rentona. Laukan ei siis todellakaan tarvinnut olla ratatempoista, kuten kuvasta huomaa.

 

Madis katsoi ensin yhden hypyn, jonka esitin lankulle. Champ jännittyi kolmisen askelta ennen estettä nostaen pään ylös ja ottaen isompia laukka-askelia. Se ei kuitenkaan yrittänyt kieltää ja imi esteelle ihan hyvin. Olin tätä ennen hypännyt muutamia kertoja samaa estettä ravissa ja laukassa, joten se oli hevoselle jo siltä päivältä tuttu. Tulin esteelle vähän liian isoa laukkaa suhteessa sen kokoon, joten Madis antoi seuraavia ohjeita: näillä korkeuksilla ja tällaisessa tilanteessa esteiden ylittäminen on pelkkää kouluttamista, joten laukan tempon ei tarvitse olla ratalaukkaa vastaava. Hevosen tulee pysyä pehmeänä ja avuilla ihan viimeiseen askeleeseen asti, eikä lähteä vetämään kohti estettä.

 

Lähdimme korjaamaan tilannetta Madiksen neuvomalla harjoituksella: hevosen jännittyessä ennen estettä piti kääntää voltti. Ei tietenkään niin, että hevonen on jo tulossa esteelle ja se käännetään yhtäkkiä siltä pois (niin ei saa koskaan tehdä). Jos hevonen jännittyi, eli Champin tapauksessa nosti päänsä ylös, pidensi laukkaansa, meni selättömäksi ja mahdollisesti seisoi vähän estettä vasten, piti mun kääntää voltille. Voltilla hevosen tuli asettua sisään ja olla hyvin sisäpohkeen ympäri. Sen piti rentoutua kropastaan ja laskea päätään ihan reilusti alas. Se ei saanut juosta, mutta sen piti olla pohkeen edessä. Jos hevonen voltin lopussa jännittyi uudelleen, piti voltti toistaa.

 

Liian jännittynyt hevonen - voltille.

Tässä näkee, miten Champ yleensä jännittyy: se nostaa päänsä ylös ja lähtee kohti estettä alakaula vahvana, selkä alhaalla. Noi mun kädet on muuten aika jäätävät, oli vissiin vähän pitkät ohjat :D

 

Tajusin itse idean aika nopeasti ja vitsi, minkälaisen ahaa-elämyksen koin! Champ hyppäsi rennosti ja pärski tyytyväisenä esteiden jälkeen. Vesimatolle se ei yrittänyt kieltää kertaakaan, se ei edes katsonut sitä. Aina, jos se jännittyi voltilla estettä lähtestyessäni, käänsin vain uudelleen ja jatkoin työskentelyä niin pitkään, kunnes se rentoutui - koko ajan vieden volttia lähemmäs estettä. Liikaa ja ns. turhaan voltteja ei tietenkään kannata tehdä, mutta Madis antoi kyllä mielestäni oikein kätevän työkalun tällaiseen tilanteeseen. Iso kiitos siis hänellekin!

 

Lauantaina jatkoin samaa, mutta tein työskentelyä vain yhdellä esteellä vesimaton kera. Aluksi Champia meinasi jännittää tehdessäni sileätyöskentelyä (vesimatto oli eri paikassa), mutta hypätessä se ei kieltänyt kertaakaan ja ylitti jokaisella kerralla maton rennosti, ilman häsläämistä. Ja jokaisen hypyn jälkeen hevonen jatkoi laukkaamista rentona, eikä yrittänyt kaahata esteen jälkeen pois avuilta. En olisi voinut tyytyväisempi olla.

 

Tässä kuvassa käytän liioitellen johtavaa ohjasotetta, sillä Champ laskeutui helposti vasemmassa laukassa oikean sijaan.

Lopuksi tein vähän pohkeenväistöjä.

 

Toivottavasti osasin selittää kuvien ja tekstin avulla harjoituksen sisällön. Jos te olette joskus tehneet vastaavanlaista harjoitusta tai aiotte kokeilla tätä joskus omien hevostenne kanssa, kertokaa ihmeessä, miten meni! On aina mukavaa kuulla teidän lukijoiden mietteitä ja ennen kaikkea saada keskustelua aikaan aiheen ympäriltä. Tänään sunnuntaina olen menossa treenaamaan esteitä toiselle maneesille, joten saa nähdä, miten meidän siellä käy. Palataan siihen myöhemmin tulevalla viikolla!

 

Hauskaa viikonloppua kaikille :)