maanantai 22. tammikuuta 2018

#941: Viikkosuunnitelmia lumihangessa

Edellisessä postauksessa hehkutin kunnollisen lumipeitteen saapumista Etelä-Suomeen, ja kuluneen viikonlopun aikana pääsimme hyödyntämään tätä myös kuvauksien yhteydessä. Onhan se niin, että kun lunta kerrankin meille saadaan, pitää se ikuistaan mahdollisimman hyvin muistoihin. Koskaan ei tiedä, milloin se seuraava kerta tulee olemaan.. Tälle viikolle kun on luvattu taas plussakelejä. Voisin valittaa yhden postauksen ajan loimituksen ongelmallisuudesta näillä säillä, mutta taidan jättää sen suosiolla väliin. 

Tämä viikko onkin melko kiireinen paitsi tavallisen työrumban, myös opintojen ja ratsastusjuttujen osalta. Huomenna palaan yliopistolle maisteriseminaarin osalta ja loppuviikosta pitäisi hioa kuntoon haastatteluiden runkoa, koska gradututkielmaa varten mun tulee tehdä kymmenisen kappaletta teemahaastatteluja aiheeseen liittyen. Varsinainen ilo ja riemu tulee kuitenkin ratsastuspuolelta, koska pikkuhiljaa tämän talven treeniohjelma tuntuu hahmottuvan selkeämmäksi meidän pitkän tauon jälkeen. Luvassa on yhtä jos toista kivaa, enkä millään malttaisi odottaa, että pääsemme toden teolla hommiin! Maco on nyt muutenkin liikkunut yllättävän elastisesti ja tuntunut kivalta ratsastaa, joten toivoa saattaa, että hyvä vire jatkuisi mahdollisimman pitkään. 






Tällä ja seuraavalla viikolla talliohjelma kuulostaa kutakuinkin seuraavanlaiselta: tänään ratsastan kunnolla Macon sileällä ottaen mukaan todennäköisesti jonkun verran puomeja ja kavaletteja. Päivän agendaan kuuluu myös Kallen ratsastus. Huomenna mulla on töiden jälkeen maisteriseminaari ja menen salille, joten meidän tiimin uusi jäsen Sanni ratsastaa Macon Jonnan kouluvalmennuksessa. Sanni on mun pitkäaikainen ystävä aina yläasteajoilta saakka, ja hän on pyörinyt jonkun verran kuluneen syksyn aikana meidän mukana milloin treenireissuilla ja milloin kotitallilla. Aloin etsimään Macolle liikutusapua vuodenvaihteessa, ja kävi ilmi, että Sanni etsii myös liikutettavaa hevosta. Yhtälö on mulle mitä mainioin, sillä voin luottaa Sanniin sataprosenttisesti, ja kaiken huipuksi hän on mun tasoinen ratsastaja. Sanni tulee ratsastamaan Macolla ainakin kerran viikossa, mutta toisinaan myös useammin, jos olen esimerkiksi töissä hevoskisoissa ja näin ollen estynyt pääsemästä tallille itse.

Keskiviikkona Macolla on kävelypäivä, mutta käyn ratsastamassa Kallella ja hoitamassa Macon tästä huolimatta. Torstaina me mennään ruunan kanssa vuorostamme kouluvalmennukseen ja perjantaina olisi tarkoitus ratsastaa hieman sileällä kevyesti ennen viikonlopun raskaampaa urakkaa. Menemme nimittäin lauantaina ja sunnuntaina Juulia Jyläksen estevalmennukseen! Niin kivaa, sillä taitavien valmentajien opissa on aina hienoa päästä käymään. En ole koskaan aiemmin ollut Juulian valmennuksissa, mutta kuullut kyllä hyvää. Kysyin valmentajaltani mielipidettä valmennukseen osallistumisesta, ja koska hän suositteli sitä ilman ongelmia, olin tietysti heti menossa mukana. Toivottavasti saan paikalle kuvaajan molempina päivinä, jotta saan blogiinkin materiaalia tästä rupeamasta.






Seuraavan viikon maanantaina ohjasajan Macon rankemman viikonlopun jäljiltä ja tiistaina se saa olla kävelytyskoneessa. Keskiviikkona ja torstaina ratsastan itse sileällä tehden torstaina varmaan jonkinlaista puomijumppaa, jos vaan maneesin varaukset sen sallivat. Perjantaina Sanni ratsastaa Macolla ja lauantaina käyn sen kanssa maastossa, koska sunnuntaina meillä on vuorossa rataharjoitukset Kirkkonummella. Paljon on siis suunniteltu, joten nyt vaan toivotaan, että kaikki menee suunnitelmien mukaisesti ja pääsisimme tekemään ehjän talvitreenikauden. Ja toki myös sen kesän kisakauden, mutta sinne nyt on niin pitkä aika, ettei kannata vielä unelmoida ;)

Aikoinaan olin todella paljon sitä vastaan, etten varmasti halunnut ottaa hevoselleni muita apukäsiä. Jos hevosella oli vapaapäivä, kävin varmasti hoitamassa sen ruokien tekemisen itse, vaikka tallille oli puolen tunnin ajomatka. Vuosien saatossa musta on kuitenkin tullut vähän realistisempi. Nyt, kun tulessa on monta rautaa, enkä enää ole pelkästään tuntityöntekijänä ihan tallin lähellä ja bensaankin menee rahaa, yritän minimoida ne "turhat" kilometrit järkeistäen koko palettia hieman toimivammaksi. Syksyllä Milla ratsasti Macolla aktiivisesti kerran viikossa, vaikka olin silloin vain kolme päivää viikossa töissä. Nyt, kun olen töissä kaikki arkipäivät, on yksi kokonainen tallivapaa ja yksi hevosen kävelypäivä iso apu: silloin pystyn tekemään blogihommia, käymään rauhassa salilla, siivoamaan ja osallistumaan vaikka luennoille. Muuten nuo hommat hoidetaan tallin jälkeen tai toisinaan ennen, kuten tänään. Lähdin töistä puoli viideltä, jotta ehdin kirjoittamaan postauksen ennen tallille lähtemistä. Tallille ei kannata muuten koskaan lähteä täältä suunnasta ennen kuutta, koska moottoritie seisoo ruuhkan takia ja matka kestää puolet pidempään. 








Muistan ikuisesti sen, kun olin vuonna 2015 ensimmäistä vuotta yliopistossa ja luin ihan hulluna tenttiin yhden viikon aikana. Mulla oli tentti keskiviikkona, joten olin pyytänyt, jos äitini olisi voinut käydä hoitamassa Champin tallilla sinä päivänä. Hän oli tehnyt lähtöä tunnollisesti, kunnes autoon noustessaan hän menetti tajuntansa. Paikalle jouduttiin soittamaan ambulanssi ja matkalla sairaalaan äidin suurin huolenaihe oli ollut se, saako Champ ruokaa. Hän oli pakottanu isäpuoleni soittamaan tallinomistajalle pyynnön, voisiko tämä tehdä Pämppiksen ruoat valmiiksi. Kun kuulin tämän, en ollut uskoa korviani. Siitä sitä huomaa, miten tärkeä Champ oli äidillenikin. Hänhän oli itkeä tihrustanut töissään sinä päivänä, kun Champ lähti Saksaan. Macoon me kumpikin osataan suhtautua vähän toisella tavalla, koska se ei ole se "meidän ensimmäinen oma hevonen". Vaikka tärkeä ja rakas tietysti, on tuo ensimmäinen oma aina kuitenkin jollain tavalla henkisesti ihan eri juttu.

Mietiskelin tässä viikonloppuna vanhoja muistoja ratsastushistoriani varrelta. Voisin joskus kirjoittaa vaikka kokonaisen postaussarjan ajoista aina ratsastuskouluhevosten hoitajasta Pämppiksen kanssa koettuihin hetkiin. Matkalle mahtuu niin paljon kaikkea uskomattoman kivaa, enkä tajuakaan, miten paljon erilaisia asioita olen päässyt kokemaan hevosten parissa. Muistin vasta, että toimin aikanaan hevoskerhon ohjaajanakin useamman vuoden! Kaikkea sitä on tullut tehtyä. Mutta kivaa on ollut, siksipä tämän lajin parissa on viihtynyt näin pitkään. Ja senpä vuoksi lähden nyt ajelemaan kohti tallia, josta toivottavasti pääsen kuitenkin kotiin säntilliseen aikaan. Jaksaa sitten huomenna pirteänä töissä!

Toivottavasti teidän viikko alkoi ihanasti :)

20 kommenttia

  1. Maco on todella kaunis hevonen☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja aada sopii tosi hyvin Macon kanssa yhteen��

      Poista
    2. Se on kyllä nätti! Ja kiitos paljon :)

      Poista
  2. Postaus oli niin ihana lukea.Kiva viikko sulle on luvassa��Onnea kisoihin ja muuten on toi Makkara hienona noissa kuvissa❤

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tuo maininta sun äidistä. :D Musta on aina ihanaa, kun eläin laitetaan etusijalle ja sitä rakastetaan, kuin perheenjäsentä. Meillä sama suhtautuminen koiriin ja koiraharrastukseen. On nää elukat tärkeitä. :) Samalla hyvä pointti tuo, että joskus on ihan hyvä miettiä asioita realistisemmin. Helposti sitä tuntee tekevänsä suorastaan syntiä, jos ei itse joka päivä hoida eläintään ja kaikkia siihen liittyviä asioita. Mutta on tosiaan hyvä ymmärtää, että joskus on ihan okei luovuttaa ne ohjakset (kirjaimellisesti) muille vaikka sitten kerran viikossa, ilman että joutuu potemaan siitä jäätävän huonoa omaatuntoa. :)

      On muuten kauniita kuvia Macosta!

      Poista
    2. Haha, äiti on paras <3 ja näin just kuten sanoit! Kiitos :)

      Poista
  4. Mulla oli jäänyt opiskelukiireiden takia muutama sun uusimmista postauksista lukematta, mutta luin ne äsken putkeen. Oli taas hyviä postauksia kaikki ja upeita kuvia! :) Sun kaksi uusinta videotakin olivat huippuja. Tallivideopostaukset on aina kivoja, ja tossa uusimmassa videossa oli hieno taiteellinen toteutustapa :D

    VastaaPoista
  5. Tosi hienosti editoitu ja kuvattu video, vähän tylsä katsoa kuitenkin pelkästään tuollaista videota. Kivaa vaihtelua kyllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, toisinaan menevät mainiosti ;) kiva kun pidit!

      Poista
  6. millä tallilla hevosesi asuu? ja paljonko sun hevonen tarhaa päivittäin ja saako ne vettä tarhoihin talvella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hongisojan kilpatallilla, se tarhaa noin 7-17/18 ja juotetaan kyllä :)

      Poista
  7. Pakko kysyä mielenkiinnosta miten sä tarkenet ratsastaa ja ylipäätään olla tallilla? Näissä kuvissa sulla on ainakin tosi vähän vaatetta päällepäin ja itsellä jäätyy ratsastussaappaissa aina varpaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mulla oli ihan lämpimästi päällä eli takin alla paksu fleece ja neule. Plus tuo takki on tosi lämmin, vaikka onkin kevytuntsikka :) ratsastaessa tulee aina niin kuuma! Mutta muuten pistän enemmän päälle. Kyllä mulla on aina varpaat ja reidet jäässä kun tulen kotiin :D autossa ei toimi istuinlämmitys...

      Poista
  8. Mulla on tämmönen huono tapa lukea aina sun blogia tylsillä tunneilla (tälläkin hetkellä istun tunnilla). Varmasti erittäin huono idea, mutta heppajutut on vaan paljon kiinnostavampaa kuin jotkut kouluaineet:D

    VastaaPoista
  9. Haha voi ei! Mutta joo, tiedän kyllä tunteen.. :D

    VastaaPoista
  10. Mä olen hieman huolestuneena katsonut sun Youtube videoita välillä.
    Puhut paljon siitä miten sinulla on kiire ja ei aikaa mihinkään. Et ehdi nukkua eikä vapaa-aikaa juurikaan ole. Vähän sellainen fiilis, että tuo ei voi johtaa kun burnouttiin.
    Itseasiassa viimeisenä olin sinun kohdallasi ajatellut tuota apua liikutukseen, mutta mahtavaa jos nyt olet tehnyt tuollaisen ratkaisun!
    Lähinnä olin itsekseni miettinyt, että vaikka onkin hyvä ja opettavaista ratsastaa monilla hevosilla, niin pitäisikö keskittyä siihen omaan vain hetken aikaa, jotta työn, opiskelun ja hevosten lisäksi olisi myös vähän vapaa-aikaa? Ehkä niitä varusteitakaan ei tarvitse putsata päivittäin kengänpohjia myöten.. Miten jos putsaisi vaikka joka toinen päivä? Tavallaan menee aikaa turhuuteen ja täydellisyyden tavoitteluun.
    Olen sitä mieltä, että hevonen tulee hoitaa joka ikinen päivä kunnolla omasta tai muiden toimesta, mutta varusteet eivät kärsi (eivätkä ämpärit ym), vaikka niitä ei joka päivä putsaisi.
    Kommentti oli tarkoitettu toiselta suorittaja-aikuiselta toiselle (nähdäkseni) suorittaja-aikuiselle :)
    Tsemppiä arkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millahan ratsasti Macolla kerran viikossa koko syksyn ajan, joten siitä tämä kuvio ei juuri eroa. unia muutos lienee se, että Sanni käy myös valmennuksissa satunnaisesti :)

      Oikein hyviä pointteja sulla, ymmärrän hyvin kantasi! Mä olen pyrkinyt tekemään niin, että jos tallille ei ole muuten menoa, niin en ota ylimääräistä hevosta päivälle. Jos tallille menee ratsastamaan, on se yhden lisähepan viemä aika lopulta tosi pieni lisä, puhutaan Max reilusta tunnista. Muiden kamoja kun en jynssää viimeisen päälle :D

      Tsemppiä myös sulle ja kiitos kommentistasi :)!

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat