#550: Itku pitkästä ilosta

Moneskohan postaus tämä on blogini historiassa samalla otsikolla? Tuo sanonta kuvaa tätä harrastusta niin hyvin, vaikka onkin puhkikulunut moneen otteeseen. Mutta miksi tällä kertaa? Vasta viime viikollahan olisin voinut kuolla onnellisuuteen!

 

Champilta irtosi keskiviikkona kenkä. Mitään ihmeellistä ei tapahtunut: laukkasimme pellolla, maa oli aavistuksen verran kosteaa ja hevonen otti hieman kierroksia. Menimme pellon reunaa monta kertaa edestakaisin, kunnes hiekkatielle palatessamme tarkistin hevosen jalat vain todetakseni etukengän irronneen. Seuralaisemme oli onneksi äärettömän avulias ja lähti hevosineen takaisin vihreyteen etsimään kadonnutta metallinpalasta. Sieltähän se löytyi, ehjänä ja suhteellisen suorana.

 

Nyt jälleen julkaisemattomia kuvia kuukauden takaa! Tästäkin hevonen saanut lisää massaa :) Ja puut lehdet!

Pitkäkorva <3

 

Positiivista: Champ ei ontunut askeltakaan, vaikka jouduin taluttamaan sen kotiin kovia pohjia pitkin ilman toista etukenkää. Eikä kavio lohjennut ihan kauheasti. Negatiivista: kaikki muu. Kavio kuitenkin lohkesi, eikä kavioaines ole tällä hetkellä parasta mahdollista. Tästä voin syyttää vain ja ainoastaan itseäni. Kesällä 2013 me painittiin sen luokan kavio-ongelmien kanssa, ettei toisia ole ollut. Joka jalassa oli kipsit kavioiden tilalla, sillä kavioita ei yksinkertaisesti enää juuri ollut. Aloin syöttämään Formula4feetiä, jonka ansiosta kaviot vahvistuivat ja vähitellen talven 2013-2014 aikana ne olivat jo melko normaalit. Kesällä 2014 vaihdoimme kengät koon isommaksi eli kokoon 2, mikä oli mulle suoranainen lottovoitto - ehkä tämä tästä! Kengittäjämme totesi kavioaineksen olevan niin hyvää, ettei mitään lisäravinteita sen suhteen tarvittaisi enää. Niinpä jätin Formula4feetin pois ruokinnasta syksyllä 2014. Ja nyt puoli vuotta myöhemmin tilanne on se, että kaviot uhkaavat vähitellen haparoitua reunoista.

 

Ei pitäisi panikoitua, sillä kyseessä on vasta ensimmäinen irtokenkä tälle keväälle. Monilla hevosilla kenkiä irtoaa jatkuvasti! Mutta kun tietää meidän historian tämän asian suhteen, ei tämä silti "pelkältä irtokengältä" tunnu - pikemminkin maailmanlopulta. Näen silmissäni tilanteen, jossa kengät irtoavat jatkuvasti, hevosella ei ole kavioita, treenaaminen ei onnistu, kisat jäävät väliin ja lopulta hevonen on kipeä kenkien irtoamisen takia. Nyt kaikki sormet ja varpaat ristiin, että selviäisimme ilman kavio-ongelmia tulevaisuudessakin!

 

Miljoona samanlaista pääkuvaa! En vain osannut päättää suosikkiani.. :)

 

Meillä on kyllä ollut varsin monipuolinen sairaushistoria. Talvella 2013 Champ tuli Suomeen ja samana keväänä se oli sairaslomalla hetkisen verran hevoskaverin potkun vuoksi. Alkukesästä kaviot hajosivat ja koko kesä kului yrittäessä parsia niitä kasaan. Syksyllä 2013 Champilla oli hammasjuurten ja tukikudosten tulehdus, jonka takia menimme kuolaimetta melkein kuukauden. Talvi 2014 menikin melkoisen terveenä! Keväällä alkoi vatsaongelmat, alkukesästä hevonen piikitettiin niveltulehduksen takia ja syksyllä hevonen oireili mahastaan vielä enemmän. Talvella todettiinkin mahahaava ja nyt kun se on lähes selätetty, alkaa uudelleen ongelmat kavioiden kanssa. Tai toivottavasti ei! Champ on nyt niin hienossa kunnossa, hienommassa kuin koskaan, että tuntuu lähes epäreilulta pelkkä ajatuskin siitä, että kaikki työ menisi hukkaan.

 

Huh, olipa hyvä purkaa ajatuksiaan tämän aiheen ympäriltä. Syytän tietysti itseäni siitä, etten ole syöttänyt talven aikana Champille Formula4feetiä, mutta äitini totesi tähän mielestäni aika tyydyttävän selityksen: välillä on luotettava ammattilaisiin ja kokeiltava eri asioita. Me oletimme, että Champin kahden vuoden takainen kaviofiasko olisi johtunut jostain aikaisemmasta imeytymishäiriöstä, jolloin lisäravinteet eivät olisi muutenkaan auttaneet. Nyt tiedämme, että näin ei varmastikaan ole - kavioaines on yksinkertaisesti normaalia vähän hauraampaa varsinkin kesäkuivilla ja siksi se vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Vaikkakin sitten kalliimmilla erikoisrehuilla. Tästä viisastuneena hankin häntä koipien välissä säkillisen Formula4feetiä. Sen vaikutus näkyy tosin vasta ensi syksynä, sillä vanhaan kavioainekseen rehut eivät valitettavasti enää auta.

 

Ja samat vanhat kuvat jatkuvat.. Nämä on siis kuvattu 24.4.15!

 

Mutta se siitä masentumisesta ja kohti positiivisempia ajatuksia! Eihän sitä tiedä, jos tämä oli kesän ainoa irtokenkä ja kaviohuolet ovat turhia (mutta kuten joku viisas totesi, pessimisti ei pety). Meillä on suunnitteilla alkukesäksi vaikka mitä kivaa! Tulevalla viikolla on kaksi viimeistä pääsykoettani ja sunnuntaina 31.5. osallistun Hippolan järjestämään Sanna Backlundin klinikkaan. Mut pyydettiin hyppäämään sinne ja olen kyllä innoissani. Sanna on valmentajana mulle vielä vieras, sillä en muista olleeni koskaan hänen tunneillaan. Ihmisenä hän on kuitenkin tuttu pidemmältä ajalta. Saa nähdä, miten meillä tuolloin sujuu! Klinikkaa siirrettiin myöhemmälle ajankohdalle, joten yritän hankkia kisaluvat tuohon päivään mennessä ja päästä hyppäämään Saloon aluekisoihin.

 

Samana viikonloppuna meillä on tallilla perinteinen laitumellelasku, joka harmittavasti jäänee itseltäni väliin tuon klinikan takia. Jos kuitenkin käy tuuri ja hevoset pääsevät kirmaamaan vihreälle niitylle ensimmäisen kerran jonain muuna päivänä, olen paikalla kamerani kanssa ikuistamassa nelijalkaisten ystäviemme riemua. Mikään ei ole niin ihanaa kuin katsoa hevosia, jotka ottavat kaiken riemun irti elämästään!

 

Elämäni tärkein asia <3

Champ ei tykännyt pussailusta..

.. mutta mua huvitti sitäkin enemmän!

 

Viimeisenä infona melkoinen pommi itsellenikin: olen ilmoittautunut Champin kanssa 13.6. seuramme järjestämään Tuija Rosenqvistin maastoestevalmennukseen Keravalle. Niin siistiä! Olen haaveillut tästä siitä asti, kun Champ tuli Suomeen. Ensimmäisenä kesänä haaveet romuttuivat kavio-ongelmien vuoksi, viime kesänä ajanpuutteen ja muiden esteongelmien takia. Ehkä me nyt vihdoin päästään laukkaamaan pellolle ja hyppimään maastoesteiden yli? Ja mahdollisesti kokeilemaan veteen menoa! Sääherran pitäisi olla puolellamme, jotta saisimme kauniin sään ja kuivat pohjat. Tiedä, vaikka vaihtaisin lajia kokonaan ;)

 

Onko teidän hevosillanne usein irtokenkiä?

Oletko hypännyt tänä vuonna maastoesteitä - tai aiotko?