#630: Onko normaalia tallirutiinia olemassa?

Blogitekstit käsittelevät usein hyvin pitkälti ratsastamista, mikä on tietysti loogista hevosblogeista puhuttaessa. Mutta kuten jokainen hevosten kanssa puuhasteleva tietää, on kaikki blogeissa esitetty materiaali vain pintaraapaisu siitä kaikesta, mitä tosielämässä oikeasti tapahtuu. Ratsastuksen lisäksi tallipäiviin mahtuu nimittäin melkoisen paljon muutakin tekemistä! 

Jo pitkän aikaa sitten sain toiveen lukijalta siitä, että kertoisin hieman omia tallirutiinejani normaaleilta arkipäiviltä. Olin tuolloin muuttamassa uuteen talliin, joten tuntui tyhmältä kirjoittaa vanhasta tallista ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Koska muutto oli tuolloin vasta edessä, en tietystikään osannut kertoa vielä uusista rutiineista. Nyt muutosta on kulunut kaksi kuukautta aikaa, voin vihdoin sanoa saavuttaneeni jotain pysyvää talliarkeeni ja pystyn jakamaan sitä teille luettavaksi. Ennen aiheeseen tarttumista on vielä sanottava, että olemme viihtyneet nykyisellä tallillamme paremmin kuin hyvin. Tuntuu hassulta miettiä, että olemme muuttaneet paikalle vasta kovin vähän aikaa sitten - tuntuu kuin olisimme olleet siellä aina. Ehkä se on hyvä merkki ;)

Talliarkeani rytmittää pitkälti yliopiston ja töiden aikataulut. Teen töitä yhdestä kolmeen päivää viikossa, yliopistolla vietän aikaa luennoista riippuen muutamasta viiten päivään viikoittain. Onnekseni mulla ei ole tässä periodissa läsnäolopakollisia luentoja kuin keskiviikkoisin, joten jos työvuoro sattuu jollekin luentopäivälle, sumplin asiat jotenkin toisin. Esimerkiksi tiistaina mulla olisi ollut luentoja iltapäivällä, mutta vietin aamupäivän tallilla ratsastaen kaksi hevosta ja luin iltapäivällä kotona ensi viikon tenttiin. Illan vietin töissä. Toisinaan käyn tallilla vasta iltaisin. Yleisimmin kurvailen tallipihallemme autollani joko aamulla noin seitsemän ja yhdeksän välissä tai vaihtoehtoisesti alkuillasta neljän ja kuuden väliltä. 

Champin ilme :D Tämän postauksen kuvat ovat suoraan vuosilta 2013 ja 2014 - enjoy!

Champin viikko-ohjelma on hyvin yksinkertainen. Normaaliin viikkoon kuuluu yleensä yksi kouluvalmennus, estevalmennus, maastoilupäivä, vapaapäivä (joka sisältää kävelykoneessa kävelyä tunnin verran) ja loput kolme päivää edellisten ja tulevien viikkojen, kisojen ja hevosen sekä ratsastajan fiiliksen mukaan jotain muuta, kuten ohjasajoa, juoksutusta, maastoilua, kisoja, valmennuksia tai normaalia sileäratsastusta. Kirjoitan jokaisen päivän tekemiseni ylös, mutten tuijota listaa orjallisesti: jos hevonen on väsynyt, menen mieluumin maastoon kuin pakotan meidät kentälle siksi, että kalenterin mukaan niin pitäisi tehdä. 

Tallipäivän arkirytmi vaihtelee sen mukaan, mitä milloinkin teen ja mihin aikaan saavun paikalle. Hommat sujuvat eri järjestyksessä silloin, kun ratsastan useamman hevosen kunnolla kuin silloin, kun hölkkään yhden kanssa maastossa. Kuvitellaanpa siis tähän päivä, jolloin ratsastan Champilla valmennuksessa aamupäivällä.

Saapuessani tallille käyn aina ensimmäisenä laittamassa puuron turpoamaan. Etsin käsiini Chanpin puurosankon sekä kauhan ja pesen ne ulkoa ja sisältä. Olen hyvin tarkka kaikkien tavaroideni siisteydestä, joten käytän tähän oikeasti vähän liikaakin aikaa. Turvotan selectedia ja pellavaa kuumaan veteen ja jätän sankon rehukaappini viereen odottamaan. Tämän jälkeen otan taskuun yhden porkkanan ja haen Champin tarhasta karsinaansa. Vaikka varustan hevosen lähes poikkeuksetta kuntoonlaittopaikalla, käytän sen aina ensin karsinassa pissalla. Riisun samalla hevoselta ulkoloimen pois ja annan tarvittaessa vähän heinää, mikäli aamuheiniä ei ole jäänyt karsinaan. 

Tämä kuva jaksaa naurattaa mua aina :D

Kun hevonen on tuotu sisälle, täytän Champin iltaheinäverkon valmiiksi heinävarastossa ja jätän sen karsinan oven viereen odottamaan iltaa. Champ saa kolmesti päivässä väkirehua, joten teen ne valmiiksi seuraavia ruokintakertoja varten: jokaiseen astiaan tulee puoli litraa Selectediä ja aamuun sekä iltaan Ekygardia. Puuro on yleensä kerinnyt turvota tähän mennessä tarpeeksi paljon, joten sekoitan sen samalla valmiiksi lisäämällä joukkoon vitamiinit, lisäravinteet ja pari porkkanaa. Vien puuron odottamaan valmiina karsinan oven viereen ja otan samalla Champin mukaani kuntoonlaittopaikalle.

Kuntoonlaittopaikalla harjaan hevosen aloittaen ensin kumisualla ja siirtyen siitä pehmeään harjaan. Jos Champ on joistain kohden pahemmin likainen, käytän silloin kovempaa harjaa ja jos haluan putsata hevosta oikein ajan kanssa, saatan suihkaista siihen shinea ja kiillottaa sitä todella pehmeällä harjalla. Selvitän joka päivä harjan ja hännän, putsaan kaviot ja tarvittaessa tasaan harjaa saksilla. Olen vähän hysteerinen harjapakin kannen kanssa, sillä en halua, että pakin sisälle menee likaa yhtään tarvittavaa määrää enemmän. Kansi on siis kiinni aina, kun en ota sieltä tavaraa.. Tämä on tosi ärsyttävä tapa, sillä suljen kantta myös silloin, jos joku muu harjaa hevostani. En vain voi sille mitään :D

Harjauksen jälkeen suojitan hevosen, laitan sille satulan ja heitän selkään filtin lämmittämään. Tässä vaiheessa vaihdan itselleni kypärän ja kengät, matkalla nappaan mukaan suitset ja pari palaa porkkanaa. Yhden palasen Champ saa aina ennen suitsien laittamista. Siitä on tullut mulle tapa, jonka aloitin joskus parisen vuotta sitten. Ruuna tietää, että kun palaan suitsien kanssa paikalle, on luvassa herkkua.. Tästä suuntaamme kohti maneesia tai kenttää, riippuen säästä ja siitä, mitä olen valmennuksessa tekemässä.

Normaaliin tallipäivään mahtuu monta tällaista hetkeä..

Tässä mun normaalit harjat: kumisuka, pehmeä harja sekä kova harja. Vanhoja, mutta toimivia!

Yritän olla hyvissä ajoin ennen valmennusta kävelemässä hevosen kanssa. Yleensä kävelen ennen ratsastusta 10-15 minuuttia, joskus jopa enemmän, jos innostun lähtemään pidemmälle maastoon alkukäynneille. Olen alkukäynnit aina selässä, sillä siten hevonen kävelee reippaammin - Champ on maailman hitain talutettava. Huonona tapanani on aina olla myöhässä, joten usein en kerkeä verryttelemään hevosta muissa askellajeissa ennen valmentajan saapumista paikalle. Ratsastuksen jälkeen kävelen loppukäynnit maastakäsin, ellen lähde maastoon. Jalkautuessani annan Champille porkkanapalasen, jota se osaa odottaa.

Tullessani takaisin talliin valtaan jälleen kuntoonlaittopaikan, jossa puran hevoselta varusteet pois nopeasti. Siirryn tästä vesikarsinaan huuhtelemaan Champin jalat ja mikäli valmennus on ollut rankka, pesen hien pois samalla hevosen rungolta. Näissä tapauksissa ruuna saa mennä kuntoonlaittopaikalle solariumiin kuivattelemaan, muutoin vien sen suoraan karsinaan ja laitan kylmäyssuojat jalkoihin kahdenkymmenen minuutin ajaksi. Jos päivä on erityisen kylmä ja talli viileä, saatan käyttää solariumia jo ennen ratsastusta samalla, kun harjaan hevosen kuntoonlaittaessa. Näitä tapauksia on harvemmin, mutta varsinkin talvea kohden siirryttäessä enemmän.

Kun Champ pääsee karsinaansa, annan sille puuron ruokakuppiin. Ruuna onkii sieltä aina porkkananpalaset, mutta jättää muun puuron osittain syömättä. Yön aikana kaikki ruoka on kuitenkin aina hävinnyt. Pesen puurosankon ja laitan sen paikalleen odottamaan seuraavaa päivää. 

Sitten alkaakin se osio, josta olen kovin pakkomielteinen - varusteiden putsaus! Sillä välin, kun hevonen nauttii puurostaan kylmäyssuojat jalassaan, tartun itse harjaan ja putsaan jalustimet, kenkäni (pohjia myöten) sekä suojat hiekasta. Kun olen lopputulokseen tyytyväinen, noukin satulasaippuan ja sienen harjapakista aloittaen vimmatun jynssäämisen. Ensimmäisenä käsittelyyn pääsee satulavyö, sitten chapsit ja kengät, lopulta suojat. Suojat laitan aina sisäkkäin tarrat kiinni, satulavyön satulan päälle ja chapsit omaan kangaspussiinsa. Viimeisenä putsaan suitset ja kannukset, aloittaen kuolaimista. Kannukset pesen kokonaisuudessaan juoksevan veden alla. Jos kyseessä on ollut estevalmennus, putsattavana on tietysti myös rintaremmimartingaali. Jos jokin nahkaremmi tuntuu jäykältä, levitän siihen nahkarasvaa. Viimeisenä laitan kaikki varusteet takaisin hyllyyni paikoilleen ja putsaan vielä harjapakin ulkopuolelta, jonka jälkeen laitan kaappini lukkoon ja lähden takaisin hevosen luokse. 

Tässä välissä Champ on kerennyt syödä puurostaan sen verran kuin se sinä päivänä haluaa. Otan kylmäyssuojat pois jaloista ja vien ne takaisin pakkaseen, jonka jälkeen heitän hevoselle ulkoloimen sisäloimen päälle ja vien sen takaisin tarhaan nauttimaan loppupäivästä. Aina ennen lähtöäni käyn viimeisenä sanomassa ruunalle heipat.

Tässä siis malli siitä, millainen normaali tallipäiväni on perusrungoltaan. Todellisuudessa mukaan mahtuu päätöntä seikkailemista paikasta a paikkaan b, koska unohdan aina jotain tavaraa tai säädän muuten ympäriinsä. Usein joku kaverini on samaan aikaan liikuttamassa jotain toista hevosta, jolloin jään juttelemaan niitä näitä tai seuraan toisten ratsastuksia. Keskimäärin mulla menee tallilla kolmisen tuntia päivittäin: joskus enemmän, harvemmin vähemmän. Mitään noista hommista en oikein voi jättää pois, sillä esimerkiksi varusteiden putsaus on mulle hengenasia. Pari kertaa olen unohtanut putsasta esimerkiksi suojat ja voitte kuvitella, millaisia painajaisia olen nähnyt seuraavana yönä.. Pitäisi varmaankin liittyä johonkin vieroituskerhoon :D

Eroaako teidän tallipäivänne kuvailemastani? Millä tavoin?