tiistai 23. huhtikuuta 2019

#1056: Paluu ratsastuskouluun ja istuntatunneille

Kuinka moni teistä muistaa ne ajat, kun harrastukseni pääpaino oli ratsastuskoulutunneilla käyminen muun tallityön ja hevosten vuokraamisen ohella? Uskallan väittää, ettei varmasti kovinkaan moni, sillä lopetn ratsastuskoulutunnit ensimmäisen kerran vuoden 2011 syksyllä päästessäni maistamaan hevosenomistajan arkea ylläpitohevoseni Kaprin kanssa. Seuraavan kerran palasin ratsastuskoulumaailmaan uudelleen seuraavan vuoden syksyllä, mutta tätäkin jaksoa ehti kestää vain muutamat kuukaudet ennen kuin päädyin lyhyeksi ajanjaksoksi Cyra-nimisen tamman ylläpitäjäksi ja lopulta ostamaan ensimmäisen oman hevoseni Champin. Ratsastuskouluoppilasajoistani on siis aikaa, mutta en voi tarpeeksi korostaa sitä, miten paljon nuo jo nyt kaukaiselta tuntuvat vuodet ovat antaneet ja opettaneet. Ne ovat olleet perusta sille, millainen ratsastaja ja hevosenomistaja olen tänä päivänä.

Suurimmat oppini ratsastuskouluoppilaana sain aikoinani tallilta, jonka hevosilla pääsin kilpailemaan myös ratsastuskouluoppilaiden valtakunnallisissa mestaruuskilpailuissa voittaen juniorien kouluratsastuksen pronssimitalin juuri sinä vuonna, kun päätin lopulta siirtyä harjoittelemaan hevosenomistajuutta ylläpitohevosen kanssa ja käydä hakemassa kokemusta hevoshommista Belgiasta Stephex Stablesilta kesän ajalta. Talli oli tärkeä osa harrastustani myös ensimmäisen oman hevoseni kotitallina, joten en poistunut sen vaikutuspiiristä, vaikka ratsastuskoulutunnit loppuivatkin. Tallin suurin vahvuus oli istuntatunnit ja ratsastajan kehonhallinnan opettaminen paitsi ratsain, myös erilaisten oheisliikuntatuntien, kuten pilateksen, avulla. Minulle iskostui päähän tarkka näkemys siitä, miten merkittävässä roolissa ratsastajan keskivartalon ja muun kropan hallinta onkaan perusratsastusta. Saatoimme kiinnittää kokonaisen yhden tunnin ajan huomiota siihen, miten suoliluu liikkuu. Ja tältä ajalta olen ymmärtänyt myös sen, ettei salilla saa tehdä liikkeitä repien, vaan hallitusti ja jokainen kropan lihas aktivoituneena.

Postaus toteutettu yhteistyössä Heponiityn ratsastuskoulun kanssa.

Kaikki postauksen kuvat c. Sofia Kangas


Voitte siis uskoa, että istunnan merkitys on ollut mulle aina tärkeä osa harrastusta, vaikka nykyään pääosin itsenäisesti ratsastaessani se on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle. Tiedättehän: vaikka valmentajani huutaisi pää punaisena pari kertaa viikossa käsien asennosta, etukenosta tai mistä tahansa muusta, ehdin hienosti niiden viiden itsenäisen ratsastuskerran aikana palauttaa kropan asennon takaisin siihen könötykseen, joka muistuttaa lähinnä lentoon lähtevää mäkihyppääjää. Erotuksena se, että tällä mäkihyppääjällä on ihan omat siivet käsivarsien ollessa metrin päässä kyljistä. En voi ymmärtää, miten ne kyynärpäät on niin kamalan vaikeaa pitää kiinni kyljissä! Kaipa se tästä muuttuu, kun yrittää aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota.

Sain viime viikolla mielenkiintoisen tarjouksen osallistua Heponiityn ratsastuskoulun istuntatunnille, jossa hyödynnetään Saksasta asti hankittuja Franklin-palloja osana ratsastajan istunnan tukemista. Taustastani johtuen istuntatunnit ovat hyvin lähellä sydäntäni, joten innostuin oitis ajatuksesta palata hetkellisesti ratsastuskouluun oivaltamaan uusia asioita istunnastani. Heponiityn ratsastuskoulu oli entuudestaan mulle tuntemattomampi, vaikka olin toki tietoinen sen sijainnista: Macon kotitallilta matkaa oli tallin pihamaalle vain noin kilometrin verran tallin sijaitessa Hyvinkään Hyyppärässä. Siispä pistin kypärän päähäni ja palasin hetkeksi muistelemaan vanhoja hyviä aikoja ratsastuskouluissa pääsiäislomien lauantaipäivänä, jolloin Heponiityssä järjestettiin pienryhmätunti istuntapainotuksella.





Ennen uuden ratstun selkään istahtamista sain esittelykierroksen tallin tiloihin - olihan kyseessä ihan uusi paikka mulle. Tallin historia ulottuu aina vuoteen 1985, jolloin talli toimi nimellä Hyvinkään ratsastuskeskus. Sittemmin talli on muuttanut nykyisiin tiloihinsa, jossa se toimii pihattoperiaatteella. Ja miten siistinä sellaisena! Ihastelin paikan päällä sitä, miten hyvässä järjestyksessä pihamaa oli ja miten tilavat ja puhtaat pihattoaitaukset hevosille tarjottiin. Pihatot oli erikseen tuntihevosille, poneille ja tallin henkilökunnan väen hevosille. Ratsastusta varten hevoset laitettiin kuntoon tallirakennuksessa, ja ratsastusalueina toimivat 30x60 metrin mittainen kenttä ja 20x60 metrin mittainen maneesi. Ja omasta kokemuksestani olen nähnyt, miten talli hyödyntää yhtä lailla Hyyppärän alueen maastoja, kun poni- tai hevosletka kiertää aluetta maastotunneillaan. Aikoinani ratsastuskouluoppilaana arvostin valtavasti sitä, kun pääsimme maastoilemaan tuntsareilla hankilaukan merkeissä. Sieltä opin sen, että hevosten kanssa voi tehdä muutakin kuin kiertää maneesia tai kenttää ympäri: ja samalla sain rohkeutta poistua suljetulta ratsastusalueelta. Siksi on mielestäni hienoa, että tuntiratsastajia viedään yhä edelleen maastoon.

Mutta sitten itse tuntini pariin! Sain ratsukseni trakehner-tamma Iberian eli Ibben, joka on toiminut luotettavana tuntihevosena jo pidemmän aikaa. Se ei ollut korkea, mutta yllätyin valtavasti siitä, miten iso ravi tuosta pienestä punaisesta tammasta löytyikään. Istuntatunnin teeman mukaisesta hevosen selästä löytyi kaikeksi onnekseni koulusatula, joten ajattelin jo etukäteen seuraavan päivän olevan tuskaa vatsalihasten osalta. Ja niinhän se lopulta olikin, kun käyttöön otettiin pilateksesta tutut Franklin-pallot, joiden tarkoituksena oli herätellä ratsastajan kehoa aktivoitumaan. 

Mitkä ihmeet pallot? Ja miten aktivoitumaan? Tunnin opettaja Jahnu esitteli metodin mulle tiiviisti. Ideana oli, että ratsastaja asettaa erilaisia palloja vuorotellen istuinluidensa, kyynärvarsiensa tai reitensä alle. Palloja on erilaisia ja niillä on eri tehtävät jokaisesta paikasta riippuen. Esimerkiksi istuinluiden alle laitettava isompi, enemmänkin suorakaiteen muotoinen ilmalla täytetty pallo aktivoi ratsastajan keskivartaloa tuoden esiin vinoudet ja toispuoleisuudet. Näitä palloja on erilaisia, vähän pehmeämpi ja sitten hieman kovempi versio, jotka kummatkin haastavat ratsastajaa pohtimaan omaa olemistaan hevosen selässä. Aloitin tuosta hieman pehmeämmästä, joka sekin tuntui aluksi hassulta, mutta joka lopulta pian sain mut siirtymään ravista käyntiin. Alle viiden minuutin ravailun jälkeen vatsalihakseni olivat niin kipeät, että oli pakko ottaa taukoa. Ja tuntia oli kulunut vasta alle vartin verran!




Seuraavaksi kokeilin vähän kovempaa palloa istuinluideni alle. Tuossa vaiheessa oloni oli kuin olisin kasvanut pituutta kymmenen senttiä. Syynä oli se, että pallo pakotti minut istumaan suorassa ja päästämään jalkani pitkäksi alas, rennoiksi vasten hevosen kylkiä. En voinut puristaa ja jännittää kroppaani, koska silloin olisin joko itse muksahtanut alas tai pallo olisi karannut takapuoleni alta pois. Kovemman pallon kanssa totesin, että ravi oli tarpeeksi haastava askellaji, enkä edes lähtenyt testaamaan laukkaamista. Ja kun pallon otti pois istuinluiden alta, tuntui kuin olisin istunut puoli metriä syvemmälle satulaan. Hämmentävää. Keskivartalo oli ihan eri tavalla aktiivinen, kun jatkoin ravailua ja laukkaamista ilman aktivointipalloa. Tuota tunnetta on vaikea pukea sanoiksi, mutta sepä näiden pallojen ideana onkin: herätellä ratsastajan kroppa itse huomioimaan puutteita, joista muuten on helppo luistaa.

Halusin tietysti kokeilla myös kyynärvarsien ja kylkien väliin laitettavia palloja, olenhan tunnettu siitä, etteivät käsivarret pysy kyljissäni kiinni. Näitä palloja ei ole tarkoitus puristaa voimalla kroppaa vasten, vaan niiden on tarkoitus olla rennosti mukana ja sallia sitä myöden olkanivelen liike. Ratsastajat ovat antaneet näistä erilaista palautetta. Toisella on alkanut särkemään päähän, kun veri on alkanut virtaamaan paremmin hartioiden liikkuvuuden myötä. Toinen on oivaltanut, miten hartiat saa taakse ja yläkropan ryhtiin rennosti ilman väkinäistä pakottamista. Oma huomioni oli, että jättäessäni pallot pois sain asetettua käteni rennosti ja pitkinä kylkiäni vasten. Ne ikään kuin jäivät siihen, missä niiden kuuluisikin olla. En pitänyt kättä enää irti kyljestä, vaan vaikutin ohjasotteet suoralla kädellä edestä taakse, en sivulle. Näin hyvin kärjistetysti sanottuna.

Pallo istuinluiden alla sai mut kokonaan irti hevosesta, mutta kun istuin takaisin satulaan ilman palloa, tuntui kuin olisin pudonnut satulan läpi. Hurjaa! 



Linkki videoon (otteita tunnilta).

Pallojen ideana on siis se, että niitä pidetään kutakin yhdessä paikassa noin 5-10 minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen jatketaan ratsastusta hetkellisesti ilman palloja. Istunta aktivoituu, kun sitä haastetaan ärsykkeiden eli tässä tapauksessa pallojen avulla. Hämmennyin itse siitä, miten suuri vaikutus noilla voikaan olla. Tunnin aikana pääsin havainnoimaan omaa istuntaani ja oivaltamaan noita asioita itse, joka osaltaan tukee oppimista eri tavalla kuin pelkkä opettajan huomio siitä, etten istu suorassa. Kun asian myös tuntee sen opettajan huomion lisäksi, jää siitä helpommin muistijälki omaan kroppaan.

Heponiitty tarjoaa pallotunteja kaikille halukkaille pyynnöstä, joten jos kiinnostuit, kokoa porukka kasaan ja varaa teille sopiva ajankohta tunnille! Suosittelen itse tätä tuntia kaikille vähänkään pidempään ratsastaneille, sillä aivan aloittelija ei varmasti saa palloista sitä hyötyä irti, mikä muuten olisi saatavilla. Aloittelijan kun täytyy vielä aluksi keskittyä siihen, että hän osaa rentoutua hevosen selässä, mikä ei palvele tarkoitusta pallojen osalta. Franklin-pallojen metodia voi kokeilla niin yksityis- kuin pienryhmätunneilla ja lisää tästä voi lukea Heponiityn verkkosivuilta.

Kaiken kaikkiaan pallojen avulla käyty istuntantunti oli hauska ja silmiä avaava kokemus, joka veresti muistojani ratsastuskouluajoistani ja istunnan merkityksestä. Kun tunti oli ohi ja hevonen hoidettu pois, päädyin ratsastamaan vielä kaksi muuta hevosta kotitallillemme. Noiden selässä istuessani yritin miettiä samaa tunnetta, joka mulla oli vain muutama tunti aiemmin ollut pallojen myötä keskivartalossani. Ja tuota tunnetta pitää pyrkiä hyödyntämään yhtä lailla kauas tulevaisuuteen!

Onko sulla millaisia kokemuksia istuntatunneista? :)

17 kommenttia

  1. Ei vitsi, tuollaisia palloja on pakko päästä kokeilemaan!

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoinen konsepti! Onko noita muualla Suomessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itseasiassa tiedä ollenkaan, joten nyt en pysty vastaamaan :)

      Poista
  3. Itse olen harrastanut tällä kyseisellä tallilla jo 10 vuotta ja olen saanut kuulla Jahnun huutoa ryhdistäni ja istunnastani todella paljon. Välillä hän on tullut korjaamaan asennon, mutta se ei tahdo pysyä siinä. Onneksi tallillemme tuli nämä Franklin pallot, jotka ovat auttaneet tajuamaan, että miten siellä hevosenselässä kuuluu istu. Nyt käyn näillä tunneilla silloin tällöin muistuttamassa itseäni, että miten siellä hevosenselässä istutaan.��

    VastaaPoista
  4. Sun kannattais varmaan käydä useamminkin kun vatkaat laukassa ylävartalolla aivan liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä ihanan positiivisesta kommentistasi, tulit varmasti mahtavan hyvälle tuulelle tämän lähetettyäsi! Mulla on omat heikkouteni myös ratsastajana, mutta onneksi meillä on Suomessa kaltaisiasi huippuosaajia :)

      Ihanaa ja aurinkoista loppuviikkoa sulle - muista hymyillä <3

      Poista
    2. Oot kyllä surkea ottamaan palautetta vastaan. Mutta mitäpä voikaan odottaa nuorelta joka on saanut elämässään kaiken ilmaiseksi ;)

      Poista
    3. En näe tarpeelliseksi väitellä netissä anonyymin kanssa, mutta jatkan erittäin mielelläni keskustelua vaikkapa facebookissa tai kasvotusten :) Tule ihmeessä nykäisemään hihasta, jos törmäät joskus!

      Jos luet tuon ensimmäisen viestisi uudelleen, ymmärrät varmasti hyvin, miksen ota kommenttia vakavasti. Kuten sanoin, mulla on paljon opittavaa ratsastajana ja tiedostan hyvin virheeni, joita yritän parhaani mukaan korjata ammattivalmentajien opeissa viikoittain. Harmikseni olen kuitenkin vain harrastaja, joka ei opi kerrasta. Siksipä tämä on kiva laji - aina on uutta opittavaa :)

      Mitä "elämässään kaiken ilmaiseksi" saamiseen tulee, siitä en edes keskustele. Typerää väittää moista, kun et minua tai lähipiiriäni tunne. "Mutta mitäpä sitä voikaan odottaa anonyymiltä". ;)

      Poista
    4. Hei oikeesti! Mistä tämä anonyymien kateus ja paha olo oikein kumpuaa?

      Blogia seuranneena tiedän, että Aada on tehnyt valtavasti töitä haaveidensa eteen. Onneksi et Aada ota asioita turhan vakavasti ja keskityt elämässäsi positiivisiin asioihin.

      Hyvää kesän jatkoa!:)

      Poista
  5. Mä en ainakaan muista aikaa jolloin kävit ratsastustunneilla, aloin seurata sun blogia ja Youtube-kanavaa jossain vaiheessa kun sulla oli vielä Champ :) Tais olla vuonna 2015. Tää oli kiva postaus ja kiva video! Itse oon käyny pitkään tunneilla ja haaveissa olis tietysti (pitkällä tähtäimellä) oma hevonen, mutta ei mulla kiirettä asian kanssa ole :D

    VastaaPoista
  6. ei vitsi mikä idea nää pallot! Pakko päästä oman hevosen kanssa tuonne testaamaan joku päivä! jos siis ottavat omilla hevosilla kokeilijoita mukaan. Oma lantio vino ja vaikea pitää molemmat istuinluut tasaisesti satulassa, toinen aina ns. syvemmällä kuin toinen.

    Ja sullahan oli aivan kouluratsastajan istunta jo tossa ;) Ja piti vielä sanoa että kiva nähdä kun ratsastat perus ratsikouluhevosella, ratsastat todella kauniisti mielestäni. Et yritä ns. pakottaa hevosta pakettiin, vaan selvästi lähdet ratsastamaan sen kroppaa liikkuvammaksi kohti kahta ohjaa. Tosi usein näkee että kokeneemmat eli ns. paremmat ratsastajat alkavat tuupata väkisin ratsastuskoulun hevosia pakettiin hieman turhan ronskisti, mikä on epäreilua hevoselle, joka kuitenkin normaalisti suurimman osan ajasta jolkottelee menemään suht pitkänä. Tuloksena nyt ei tuolloin tietenkään ole se rehellinen peräänanto ja kokoaminen, mutta muiden ei-niin-osaavien silmiin näyttää hienolta, kun hevosella niskat nurin. Ehkä moni kokee painetta saada ratsastuskoulun hepasta esiin hillitön liitokavio ja siksi laitetaan hevonen turhan paineistetuksi. Tätä videota sen sijaan oli mukava katsoa! :)

    Tosi kiva video ja kiva välillä että myös opettajan ääni kuuluu. Toki myös ne selostetut videot ovat hyviä, mutta kivaa vaihtelua tämä.

    VastaaPoista
  7. Kiitos hyvästä analyysista. Olen pitkään pohtinut pitäisikö pallotunnilla käydä. Koitko että tuosta tunnista oli pidemmälle apua?

    VastaaPoista
  8. Vieläkö käyt jonnan tunneilla? Mietin vaan kun ei ole pitkään aikaan tullut postausta kouluvalmennuksesta macon kanssa. :)

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat