#575: Paljon puhetta, vähän asiaa

Heinäkuun tullen ihmiset yleensä vetäytyvät pois kaupungista siirtyen luonnon helmaan nauttimaan kesälomapäivistä. Kaikkialla hiljenee, aika tuntuu pysähtyvän. Jostain syystä heinäkuun vaihde ja kesäkuun loppu on kuitenkin ollut mulle itselleni oikeaa paikasta toiseen juoksemista! Tuntuu siltä, ettei mitään saa tehtyä, vaikka koko ajan on tekemässä jotain. 

 

Kesän ajalle sijoittuvat aina myös omat matkani Itä-Suomeen sukulaisiani tapaamaan. Nämä reissut vievät aina muutaman päivän, jolloin Champ jää jonkun muun vastuulle. Viime viikolla olin tallilla vain maanantaina, tiistaina ja perjantaina, ellei mukaan lasketa sunnuntai-iltaa. Periaatteessa olin poissa vain kolme päivää, mutta tuokin aika tuntui vähintään viikon mittaiselta ajanjaksolta. Pienet tallivapaat muutaman kerran vuodessa tekevät kuitenkin hyvää myös sille kaikista paatuneimmalle hevosenomistajalle, sillä silloin uutta intoa on helpompi löytää jostain nurkan takaa.

 

Välillä tuntuu, etten muista kertoa tänne blogin puolelle varsinaisia kuulumisia ollenkaan: mukana on kyllä aina valmennusjuttuja ja vähän muuta aihetta sieltä ja täältä, mutta meidän arkemme on hieman pimennossa. Ajattelin vihdoin korjata tilanteen ja kertoa kuluvan viikon ja muutaman tulevan viikon suunnitelmista, joita hevosrintamalle mahtuu. Miltäs kuulostaa?

 

Alkuun muutama hassu kuva viime viikon Turun reissulta.

 

Aloitetaan viikon ensimmäisestä päivästä eli maanantaista. Champ oli tosiaan ollut sunnuntaina vapaapäivällä, sillä tulin kotiin Joensuusta vasta iltamyöhään. Maanantain ohjelmaan kuului siis hevosen läpiratsastus - tai ainakin sen yrittäminen. Päätin aloittaa ratsastuksen kävelemällä reilun puolen tunnin verran reippaasti maastossa, jonka jälkeen siirryin maneesiin. Vapaapäivästä johtuen ruuna oli aluksi aika hirveä ratsastaa, sillä se oli aivan pohkeen takana vastustellen samalla tuntumaa. Tein paljon siirtymisiä ja ratsastin ensin isoa ravia eteen yrittäen vain saada hevosta liikkuvamaksi kropastaan. Varsinaista työskentelyosuutta kesti vain vajaa puoli tuntia välikäynteineen, mutta siitä huolimatta Champ oli aivan yltä päältä hiessä. Talliin päästyämme ruuna nojasi päällään karsinan seinää vasten ja kirjaimellisesti nuokkui silmät ummessa kaikkensa antaneen näköisenä.

 

Tiistaina olimme tallilla kaverini Sarinan kanssa kahdestaan ja Champin liikutusmuodoksi valikoitui juoksutus. En suosi juoksuttamista kovinkaan usein, mutta silloin tällöin ja oikein tehtynä se on hyvää jumppaa hevoselle. Tiistai olikin siis rento päivä Champille, enemmänkin palauttelupäivä edellisen päivän ratsastuksesta.

 

Estevalmennus sijoittui tällä kertaa keskiviikolle, mikä oli oikeastaan paras ratkaisu tässä kohden. Meidän maneesin pohja oli sen verran kova sillä hetkellä, että pidimme esteet todella matalina ja hyppäsimme maksimissaan 90cm korkuista kolmen esteen linjaa ja yksittäistä okseria. Champ oli jotenkin todella väsyneen oloinen, eikä se innostunut esteistä samalla tavalla kuin normaalisti heti alusta alkaen. Lopussa ruuna kyllä rupesi villiksi ja ennakoimaan normaaliin tapaansa vuorojaan, mutta kokonaisuudessaan tulos oli enemmänkin sellainen "ihan kiva ja tasainen", ei millään tavalla "vautsi". Mitään epäonnistumisia ei ollut, mutta jotain tuntui puuttuvan. Vaikeaa selittää, mutta jokainen varmasti tietää tunteen.

 

Ja sitten sekalaisia maastokuvia ja muita puhelinkuvia! En oikein tiennyt, mitä kuvia olisin tähän
postaukseen laittanut, joten keksin tyhjentää muutamia puhelinotoksia tähän väliin. Ehkä sitten,
kun säät taas suosivat, voidaan kokeilla kuvata jotain kesäistä ihan kuvaamisen ilosta :)

 

Pohdin hieman keskiviikon estetunnin jälkeen Champin viikko-ohjelmaa. Omien menojeni takia ruuna ei ollut päässyt yli viikkoon kunnolla maastoon. Edellisellä viikolla oli myös ensimmäinen pitkä ja todella lämmin hellejakso (monena päivänä lähemmäs +30 astetta lämmintä). Champ myös tarhaa noin 12 tuntia päivässä. Tämä on yhtälönä sellainen, joka on varmasti väsyttänyt hevosta ja se näkyy nyt pienenä innottomuutena. Champ on hevosena sellainen, joka vaatii vaihtelua liikutukseen: maastoillaan kesäisin yleensä kahdesti viikossa pelloilla ja poluilla, mennään kentällä ja välillä maneesissa, hypätään säännöllisesti ja välillä tehdään jotain ihan muuta. Jos jään liian pitkäksi aikaa kenttätyöskentelyyn, lopahtaa hevosen mielenkiinto hyvin nopeasti.

 

Joku ehkä jo meinasi tarttua tuohon kokopäivätarhaukseen, mutta voin avata sitä hieman. Talviaikaan Champ tarhaa sen 6 tuntia päivässä iltapäivävuorossa, jolloin se nukkuu aamut karsinassa makuultaan ja liikutus tapahtuu pääosin iltaisin tai aamupäivisin. Nyt kun hevonen on ollut ulkona aamusta iltaan, se ei pääse samalla tavalla lepäämään aamuisin. Champ kertoo selkeästi jo alkuiltapäivästä, että se haluaisi takaisin sisälle hörisemällä ja hirnumalla tarhan ohi käveleville ihmisille seuraten aidan viertä perässä. Jos joku sen ottaa sisään, seisoo hevonen tyytyväisenä karsinassaan ja nuokkuu siellä iltaheiniin asti. Olenkin yrittänyt ajoittaa omat ratsastukseni niin, että liikutan hevosen sen tarhausajan sisällä, jolloin se saa levätä illan karsinassa itsekseen.

 

Torstaina päätin siis suunnata sileätyöskentelyn sijaan maastoon ja samalla linjalla jatketaan sunnuntaihin asti. Tänään perjantaina Champilla on kraniosakraalihoito, joten lauantaina hevonen on kävelyvapaalla. Olen kuullut tästä hoitomuodosta monenlaista, mutta halusin itse nähdä vaikutuksen ja siksi normaalin hieronnan sijaan Champ pääsee nauttimaan tästä. Ensimmäinen hoitokerta oli kolmisen viikkoa sitten - jännityksellä odotan, onko tästä ihan oikeasti jotain hyötyä juuri tämän hevosen kohdalla. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta, niinhän se menee :)

 

<3

Mä en ole ihan varma, olenko mä jakanut tätä tänne jo, mutta laitetaan uudelleen :D
Champ näyttää vähän samalta kuin tuo kirahvi..

Heppa oli ihan Super innostunut poseeraamaan kameralle :D

Hölkkäilyä liinan päässä.

Tulevalla viikolla suuntaan Piuden luokse hyppäämään itsenäisesti valmentajani lomaillessa muualla päin maailmaa. Perjantaina koittaa ajomatka Saloon ja vietän siellä vuoden ensimmäisen kisaviikonlopun sunnuntaihin asti. Niin kivaa! Kisaviikonlopun luokat olivat vähän hassuja meidän kannaltamme, sillä lauantain 120cm-luokka on arvostelultaan jokeri, enkä koe olevani vielä tarpeeksi rutinoitunut sillä tasolla osallistuakseni siihen. Menen siis lauantaina 100cm ja 110cm, jolloin sunnuntaille valikoitui 120cm-luokka. Varmasti ihan oikea ratkaisu tähän kohtaan.

 

Nyt kun päästiin puhumaan kisoista, otetaan mukaan vielä muutama muu kohde. Hanko jää tänä vuonna välistä töideni takia, mutta sitä seuraavalla viikolla lähden jälleen perjantaista sunnuntaihin Kemiöön ensimmäistä kertaa koskaan. Siitä kahden viikon kuluttua olisi tarkoitus lähteä kisoihin joko Tuomarinkylään tai Hyvinkäälle, riippuen vähän luokista ja edellisten kisojen tuloksista. Sitten onkin jo yliopistourani ensimmäinen kouluviikko ja kesä virallisesti ohi. Sain muuten tietää myös tulokset Tampereen yliopistoon ja olisin päässyt myös sinne opiskelemaan. Lukeminen siis kannatti!

 

Tästä tuli nyt tällainen sekametelisoppa, mutta toivottavasti jaksoitte lukea loppuun saakka. Seuraavaksi vuorossa on varmaankin vähän syvällisempää pohdintaa, sillä sain ihan hauskan idean eräästä ratsastusmaailmaa vaivaavasta ilmiöstä. Jos teillä on jotain postaustoiveita, kertokaa ihmeessä - kokeilen toteuttaa niitä omien resurssieni mukaan.