#711: Kokonaisvaltainen hoitopäivä

Champia hemmoteltiin keskiviikkona, kun se pääsi nauttimaan todellisesta hoitopäivästä. Nauttiminen taitaa tosin tässä tilanteessa olla varsin liukuva käsite, sillä raspaus ja erinäisten piikkien tökkiminen ihon alle ei ehkä ainakaan siinä samaisessa hetkessä ollut hevoseni mielestä se kaikista mukavin vaihtoehto. Mutta hei, kuka haluaisi kieltäytyä päiväkänneistä ja sen jälkeisestä fysioterapiahoidosta! Tuskin kukaan :P

Olen tainnut mainita moneen otteeseen, että Champ raspataan aina puolen vuoden välein. Hevosella oli Hollannista tullessaan niin paljon sanottavaa suussaan, että totesimme eläinlääkärin kanssa tämän olevan paras vaihtoehto kaikkien kannalta - kun suuta hoidetaan säännöllisesti rautaisen ammattilaisen toimesta, on hevosella mukavampi olla. Noin vuoden välein suusta joutuu ottamaan enemmän pois ja tämä aika sijoittuu yleensä syksyyn. Kesällä hevoset laiduntavat enemmän, jolloin niiden hampaat kuluvat eri tavoin kuin talvikaudella. Nyt oli vuorossa siis tällainen väliajan tarkistus, jossa Juti korjasi Champilta muutamia epätasaisuuksia. Ruunasta huomaa aina, kun puolen vuoden hoitoväli alkaa mennä umpeen. Siitä tulee helposti todella vahva edestä, eikä se välttämättä anna periksi jommasta kummasta suupielestä, vaikka onkin normaalisti jopa tyhjä kädelle.

Tällä kertaa suussa ei ollut mitään katastrofaalista, varsinkaan viime syksyyn verrattuna. Viimeksi jouduimme ottamaan suusta enemmän, jolloin Champ meni pitkäksi aikaa todella "vaisuksi": se ei oikein halunnut syödä, sillä sen suuhun tuli operaation yhteydessä muutamia haavoja. Onneksi suun haavat paranevat nopeasti ja näin ollen sekin ongelma selätettiin. Nyt mitään tallaista ei ollut, eikä raspaus kestänyt ajallisestikaan kovin pitkään. Suurimmat ongelmat taisivat olla taaimmaisiin hampaisiin muodostuneet hyppyrit, yhden alahampaan leveämpi koko muihin nähden sekä pieni aaltopurentaisuus. Toistaiseksi hampaat ovat taas pelikunnossa, joten seuraavaksi jäämme odottamaan raspausta tulevalle syksylle.

Champ tunnisti, että vanhalla kotitallilla ollaan ;) Päällään sillä on uusi Horse Comfort
Premium-sarjan loimi, josta lupasin tehdä enemmän postausta tulevaisuudessa!

Mun on pakko laittaa tämä kuva, kun niin fiksuna edustettiin :D
Nuo lasit eivät ole mun, mutta pakko oli kokeilla, miltä ne näyttää..

Päiväkännit yllätti.

Hammashuolto ei ollut keskiviikon ainoa operaatio, sillä Champ pääsi ensimmäistä kertaa koskaan fysioterapeutin hoitoon. Aiemmin sillä on käynyt säännöllisesti - melkein kuukauden välein - hieroja, mutta muutettuamme uudelle tallille jäi tämä syystä tai toisesta kokonaan pois. Itse koin, että hierojasta oli varmasti apua Champin lihaksistolle. Se sai tarvittaessa myös laseria, mikä oli hyvä tukihoitomuoto perinteisen hieronnan rinnalle. Nyt sain kuitenkin vinkkiä ihmisestä, joka käy hoitamassa tallillamme ainakin yhtä hevosta säännöllisesti ja innostuin kokeilemaan vastaavaa hoitoa myös Champille. Kyseinen fysioterapeutti hoitaa niin hevosia, koiria kuin ihmisiäkin ja työskentelee päivätöikseen myös klinikalla vastaavissa tehtävissä. 

Koska Champilla oli ollut aiemmin päivällä raspaus ja mulla itselläni aamusta lääkäriaika, en ollut ehtinyt liikuttaa ruunaa muuten kuin kävelemällä pihalla raspausvuoroamme odotellessa. Fysioterapeutti sanoi, ettei tämä ollut ollenkaan huono asia: nyt hän näkisi hevosen niin sanotusti kylmiltään, kaikkine mahdollisine jumeineen. Ennen varsinaista hoitoa fysioterapeutti pyysikin mua näyttämään Champin liikkeet suoralla ja liinassa kaikissa askellajeissa, jotta hänelle muodostuisi kuva hevosesta ennen hoidon aloittamista. Hän halusi myös kuulla mahdollisimman kattavasti hevosen historiaa, nykytilannetta ja kaikkea suunnitelmista siihen, mikä meille oli ratsastaessa hankalaa tai helppoa. Kovin kattavaa ja tarkkaa, mikä on aina ilo näin omistajan näkökulmasta.

Yritin ottaa Champin suusta kuvaa, mutta tässä se näyttää hampaattomalta mummolta :D

Rauhoituksen jälkeen ei poseeraus innostanut..

.. ja kotimatkaksi hevonen oli ottanut oikean turva-asennon :D
Sillä on myös melkoisen murhaava katse, etten sanoisi!

Sain tänään sähköpostiini koosteen keskiviikon tapahtumista, joten aion kertoa raportista myös tänne teille. Itse en varmasti osaisi avata asioita yhtä hyvin, vaikka seurasin koko hoidon ajan tapahtumia vierestä ja kyselin asioista, jotka eivät auenneet mulle heti ensimmäisellä katselulla. Fysioterapeutti oli kirjoittanut Champista esimerkiksi seuraavaa: "symmetrisessä lihaskunnossa oleva hevonen, joka liikkuu irtonaisesti liinassa. Vasemmassa kierroksessa asettuessa ulospäin kiertää yläniskaa. Oikea takajalka saisi tulla rennommin rungon alle. Edestä, takaa ja sivulta katsottuna ei selviä eroja lihaksistossa. Oikea puoli lantiosta hieman korkeammalla, suorahkot takajalat". 

Champ esitteli liinassa juostessaan kaikkea löntystelystä pukkilaukkaan, mutta ainakin se oli iloinen päästessään liikkeelle aiemman raspausoperaation jälkeen. Kun fysioterapeutti oli tyytyväinen näkemäänsä liikkeessä, palasimme takaisin talliin ja aloitimme varsinaisen hoidon. Aluksi Champ käytiin kokonaisuudessaan läpi kaulasta takajalkoihin, tunnustellen hieman sitä, mitä sille kannattaisi lähteä tekemään. Sain koko ajan informaatiota siitä, mitä milloinkin tehtiin - se oli todella mielenkiintoista, sillä muuten olisin ollut totaalisen ulapalla kaikesta. Toki fysioterapia ei ole mulle entuudestaan täysin tuntematon hoitomuoto hevosilla, sillä olen ollut aiemminkin paikalla tällaisissa hoitotoimenpiteissä. Omalle hevoselleni tätä ei kuitenkaan ole aiemmin tehty, minkä vuoksi homma oli kaksin verroin kiinnostavampaa.

Kun yleiskatselmus oli valmis, lähti fysioterapeutti tekemään hieman spesifimpää työtä keskittyen tiettyihin ongelma-alueisiin. Kaularangassa Champilla oli jäykempi kohta heti korvien takana sekä hieman pidemmällä kaulassa. Rangassa rintarangan loppuosasta alken kohti lanneselkää löytyi myös jäykkyyttä, mikä on kuulemma todella yleistä ratsuhevosilla. Selän lihaksisto oli hieman jännittynyt molemmin puolin: vasemmalla jäykkyyttä oli enemmän lanneselässä, oikealla taasen lannerangan ja rintarangan liitosalueella. Näytin fysioterapeutille videoita Champin hyppäämisestä, joista fysioterapeutti kiinnitti huomiota Champin tapaan potkaista oikeaa takajalkaa korkeammalle hypyissä tai ylipäänsä nostaa sitä hieman vasenta korkeammalle. Kerroin myös hevosen tavasta pukitella enemmän sivulle kuin ylös (silloin siis, jos se esimerkiksi irtojuoksutuksessa pukittaa). Tämä kaikki viittaa noihin selän jäykkyyksiin, sillä yleensä esimerkiksi lanneselästään jäykkä hevonen ei halua pukittaa suoraan ylös ja taakse, koska se joutuisi silloin notkistamaan selkäänsä.

Mutta illalla tallissa oli taas reipas ruunanrupsukka :)

Tässä jumpataan oikeaa etujalkaa.

Neuloja hevonen täynnä!

Nivelten liikeradat olivat normaalit, mutta oikea etujalka saisi liikkua olkanivelestä rennommin auki ulkorotaatioon - tässä oli selkeä ero vasempaan etujalkaan verrattuna. Champ ei olisi halunnut renouttaa oikeaa etustaan suoraksi sivulle, mutta lopulta sekin onnistui paremmin. Oikeassa takajalassa reisilihaksisto sekä lähentäjät olivat vasempaa kireämmät. Fysioterapeutti teki esimerkiksi nivelten mobilisointia sekä laittoi lopuksi akupunktioneulat rentouttamaan selkää, oikean etujalan lavan seutua sekä oikean takajalan takareittä sekä polven aluetta. Akupunktio on mulle täysin vieran hoitomuoto, mutta fysioterapeutti kertoi siitä todella kattavasti sekä puolesta että vastaan olevaa tietoa. Champ rentoutui sen aikana todella paljon alkaen haukottelemaan toistuvasti! Kun neulat otettiin pois, oli esimerkiksi kaulan alueen neulat vääntyneet ihan mutkalle, vaikka ne vedettiin suoralla otteella irti. Näin käy silloin, kun lihaksisto on kireä.

Kotiin saimme treeniohjeiksi monipuolista puomijumppaa korotetuilla puomeilla niin, että toinen pää on maassa. Tavoite on tässä aktivoida painonsiirtoa sille puolelle, jossa puomi on maassa. Kaarevalla uralla tehtävään tulee vielä lisänä kylkien aktivointi, joten puomit kannattaa sijoittaa esimerkiksi ison ympyrän kaarelle. Lisäksi sain ohjeet yläniskan mobilisointiin sekä rangan jumppaamiseen, joita voin tehdä Champille itse useita kertoja viikossa.

Seuraavan kerran sovimme, että fysioterapiakäynti kannattaisi ottaa noin kuukauden päähän. Tällöin näämme, miten hevonen on reagoinut hoitoon ja voimme sitten suunnitella jatkoa sen mukaan pidemmällä välillä. Oli ihanaa, että fysioterapeutti oli kiinnostunut jatkostamme ja halusi ehdottomasti kuulla, miten meillä lähtee sujumaan tämän hoidon jälkeisinä päivinä. Varsinaista syytähän tälle hoidolle ei ollut, mutta mun mielestä puolen vuoden tauko kaikesta hieronnasta ja muusta ei mun ratsastustaidoilla ole kauhean hyväksi, sillä en pysty omalla tekemiselläni ylläpitämään hevosen lihaksistoa tasapainossa. Kaikkinensa fysioterapiasta jäi positiivinen ja odottava fiilis, sillä sain itsekin valtavasti uutta tietoa!

Onko teidän eläimillenne käytetty fysioterapiaa tai akupunktiota?