Tiedän - mun pitäisi julkaista postaukset estekisoista, joita olen ehtinyt käymään kesäkuussa kolmet kappaleet. Näistä on valtavasti kuvia ja videoita tarjolla, mutta postauksien kirjoittamiseen käytettävä aika on ollut kortilla. Nyt, kun aikaa on hieman, aion kuitenkin ohittaa kisapostaukset vielä kertaalleen ja ottaa esiin erittäin ajankohtaisen aiheen ihan edelliseltä päivältä. Oli nimittäin sen verran mahtava kokemus, ettei tätä voi ohittaa ilman sneak peekia tapahtumiin!
Uskokaa tai älkää: me lähdettiin Macon ja Kultahippuja-blogista tutun Danielan sekä Goldin kanssa maastoestetreeneihin Keravan ratsastuskoululle. Paikka on mulle tuttu entuudestaan myös maastoesteiden osalta, sillä olimme kolme vuotta sitten Champin kanssa hyppäämässä maastoesteitä entisen talliporukkamme kanssa. Tuolloin olin ihan liekeissä hyppäämisestä, koska se oli ensimmäinen kerta, kun oikeasti pääsin menemään kunnon maastoesteitä. Okei, esteet olivat pieniä, mutta se euforian tunne oli jotain ihan mahtavaa.
Nyt kesällä mulle tarjoutui sopivasti mahdollisuus lähteä harrastamaan kenttäratsastuksen alkeita, kun kisaviikonlopuissa tuli välitauko. Pyysin kaverin mukaan, jottei Maco joutuisi yksin uuden paikan eteen. Se ei ole koskaan hypännyt maastoesteitä, joten mulla ei ollut kovinkaan suuria odotuksia. Tiedän, että ruuna on maailman reippain ja positiivisimmalla asenteella varustettu yksilö, mutta toisaalta se osaa myös välillä olla vähän äijä. Lähdimmekin hommaan sillä asenteella, että hauskaa pidetään, muttei oteta mitään liian vakavasti. Kirjoitan myöhemmin viikonloppuna kattavammin fiiliksistä ja tehtävistä uusien videoiden ja kuvien kera, mutta tähän väliin on pakko sanoa, että wow! Maco hyppäsi kaikki helpon tehtävät kyselemättä: me tultiin erikokoisia trakehner-hautoja (sellainenkin, missä oli päällä ja sivuilla kasvillisuutta, sekä sellainen, missä oli edessä metrin maahauta), alas- ja ylöshyppyjä, pöytiä, tukkeja ja vesiesteitä. Ihan vain muutamia mainitakseni! Ainoa haaste oli aluksi vesihauta, jonne Maco ei tajunnut mennä. Se hyppää pitkän veden kyselemättä rataesteillä, eikä epäröi maastossa ylittää vesilammikoita hyppäämällä, joten raukka ei ihan oikeasti tajunnut, että sinne veteen voi myös astua. Kun se oli kerran sen hiffannut, oli loppu jo sujuvampaa.
Maco oli koko ajan korvat tötteröllä ja niin tohkeissaan! Samaa voi sanoa musta itsestäni, sillä en ole varmasti koko vuonna hymyillyt näin paljon kuin eilen. Esteet eivät varsinaisesti jännittäneet, mutta kyllä se tuntuu hurjalta hypätä maahaudalta lyhyt yhden askeleen väli ylämäkeen isolle tukille ja sama toisinpäin. Onneksi mulla on ratsuna oikea supemies, joka auttaa kuskin esteistä yli vaikka väkisin! Ei vitsi, nyt pitää päästä elokuun loppupuolella uudelleen treenaamaan, koska tämä oli oikein hyvää mielenvirkistystä meille kummallekin.
Ps. Varoitus - näitä kuvia ja videoita on tulossa paljon lisää! Kaikista tämän postauksen kuvista kiitokset @oliviaurelia_eq ja @ellakuuselaphotography.
Ps. Varoitus - näitä kuvia ja videoita on tulossa paljon lisää! Kaikista tämän postauksen kuvista kiitokset @oliviaurelia_eq ja @ellakuuselaphotography.
Oletko sä hypännyt maastareita tänä vuonna? :)
Hyppäsin kanssa tänä vuonna ekaa kertaa maastareita mun ihanan valkkuponin kanssa ja meni tosi hyvin :)
VastaaPoistaHienoa! :)
PoistaHieno suoritus! Kai kenttäkisoihin?;) Vaikka tosin kuvissa ei ainakaan näy yhtäkään helpon tasoista estetta, toki helpon radalla joskus täyttöesteinä pienempiä jotta saadaan täysimittainen rata mutta helpon korkuisia tai vaativia ei ainakaan noissa kuvissa esiinny :) Oliko valmennus vai hyppäsittekö yksin?
VastaaPoistaAinakin valmentajan eli Keravan ratsastuskoululla vaikuttavan Simon mukaan noissa videoissa esiintyvistä esteistä (esim. Harmaa pöytä, trakehner-tukki jne.) oli helpon tehtäviä. Mä en tiedä, kuuntelin vaan ammattilaista :) ja kuvissa esim tuo yksi tukki on helpon este, kun se on nimenomaan hauta-askel ylä-/alamäkeen ja tukki.
PoistaMentiin siis valmennuksessa, en lähde hyppäämään tietämättömänä yhtäkään oikeaa maastoestettä, koska se on aina riski hevosellekin :)
Ne kaikki ollut joka vuosi tutustumisluokassa eli ei ole helpon esteitä. Coffin eli hauta-askel-tukki on teoriassa tooodella alarajalta helpon tehtävä, muuten kyllä kaikki tuttarin esteitä.
PoistaEipä sillä mitään väliä sinänsä ole, hienosti menee. Itse kenttäratsastajana maailmallakin 1* kisanneena vaan kiinnitän huomiota herkästi suomen kenttäkulttuuriin kun pikkusia esteitä aletaan pitämään isoina ja myös monesti radat ovat todella pieniä va vastaavaan korkeuteen euroopassa
Mä en valitettavasti osaa ottaa kantaa, kun en lajia tunne. Kuten sanoin, totesin vain valmentajan sanoin, että "nämä on jo helpon tehtäviä" :) Mun kokemuspinta kenttään rajoittuu muutamaan hyppykertaan ja kavereihin, jotka kisanneet Suomessa ja ulkomailla kenttäluokkia. Eli ihan puusilmä olen näissä(kin) asioissa :)
PoistaOot kyllä ihan oikeassa siinä, että pieniähän nuo ovat korkeudeltaan: maksimissaan sen metrin ja pituudeltaan sitten joskus enemmän. Mulle välttävät erinomaisesti, koska tuollaistenkin hautojen hyppääminen ottaa sydämestä! Eikä sitä auta se, että tälläkin kerralla mukanamme ollut poni astui hautaan ja kaatui kyljelleen. Pysyttelen siis ihan tyytyväisenä rataesteillä ja keskityn kunnolla siihen :D
Voi jestas, miten joku jaksaakin väntää ja olla niin olevinaan :D oli helpon tehtäviä tai ei, niin onhan nuo isoja esteitä ensimmäistä kertaa maastoesteitä kokeilevalle ratsukolle.
PoistaOmaa hevostani järkyttää kaikki haudat ja epäilyttävän näköiset maastoesteet, vaikka veteen menee mielellään ja kentällä hyppää mitä tahansa. Maco on kyllä ihan super rohkea!
Maco on niin reipas ja positiivinen! Ja haha, kyllähän se ymmärtää, että ärsyttää muiden onnistumiset, jos itse ei pidä niitä kummoisina. Toisinaan se konteksti vaan unohtuu :)
PoistaMenin tänä vuonna ekaa kertaa kunnon maastoesteitä, Ypäjällä Poni meettingissä, itseasiassa viime viikolla, oli aivan super hauskaa, toivottavasti pääsisin pian uudestaan ��
VastaaPoistaJes, super <3
PoistaNäyttää sujuvan tosi hyvin, teistähän tulis varmaan hyvä ratsukko kenttäkisoihinkin! Miten olis? :D
VastaaPoistaEi sentään :D
PoistaMeillä on tänä vuonna laitettu toiselle kentälle vähän maastoesteitä. Lähinnä tukkeja (ihan pikkuisia ja muutama isompi/kasa), mutta tarkoitus tehdä vielä ainakin rengaseste ja todennäköisesti pöytä. Ne on sellaisia hyvän mielen korkuisia, joilla on tuntilaistenkin helppo harjoitella myös poneilla.
VastaaPoistaMuuten ollaan käyty hyppäämässä Takkulassa (tänä vuonna vain kerran, edellisvuosina useamman kerran) niiden maastoesteitä. Siellä on myös kivasti vesi mihin pääsee menemään alamäen jälkeenkin.
Maco näyttää kyllä niin varmalta, että joku harraste-/tuttariluokka menis teiltä varmaan ihan heittämällä.
Kuulostaapa ihanalta! Tuolla tavalla se pitäisikin mennä, että ottaa osaksi ns. normaalia arkea :) ja jep, ainakin varmemman kuskin kanssa menisi ;)
PoistaHyppäsin ammattikoulu aikoina maastareita ekaa kertaa kun piti näyttö suorittaa mutt sen jälkeen se on jäänyt :/ Siitä on yli vuos aikaa mutta pakko päästä tänä kesänä ehkä uusiksi! Se on hauskaa ja jännittävää :D
VastaaPoistaJep, jännittävää omalla tavallaan kyllä! Toivottavasti pääset pian hyppäämään :)
PoistaWau! Maco näyttää olevan niin "elementissään". Mites ois lajin vaihto? ;)
VastaaPoistaEi sentään, vielä keskitytään noihin rataesteisiin ;)
PoistaVautsi!! Maco näyttää nauttivan :)<3
VastaaPoistaHän nautti <3 ja kuski myös!
PoistaHienoja kuvia ja kiva toi videopätkä, teillä tais mennä ihan superhyvin! :) Ite oon kaks kertaa tänä kesänä hypännyt maastoesteitä ja haluttais kyllä lisääkin kun vaan tarjoutuisi mahdollisuus.
VastaaPoistaSähän oot päässyt sitten hyvin vauhtiin :) eikun vaan hyppäämään, jos mahdollisuus tulee!
PoistaHei, mahtavaa! Sä olet tietyllä tapaa nykynuorisolle esikuva ja mun mielestä olisi erityisen tärkeää, että täällä Suomessa ymmärrettäisiin enemmän tehdä monipuolisesti asioita hevosten kanssa. Sillä, että tekee monipuolisesti tukee niin montaa asiaa siinä ratsukon yhteistyössä ja erityisesti hevosen hyvinvoinnissa. Jos on alue/kansallisen tason ratsukko (oli laji mikä tahansa) ei pois sulje sitä, että molempien mielenvirkeyden takia, olisi hyvä tehdä monipuolisesti kaikenlaista. Että ei muuta kun syksyllä lähdette ottamaan vaikka yhden harrasteen startin. :)
VastaaPoistaOon kyllä ihan samaa mieltä! Mua surettaa vähän ne hevoset, jotka menevät viikosta toiseen kentällä/maneesissa ilman muuta ohjelmaa. Maco on elementissään silloin, kun se tekee sileällä töitä kahdesti kunnolla ja hyppää kerran, siihen päälle sitten maastoilut raskaasti ja kevyesti, juoksutukset ja kävelypäivät - viikkotasolla siis :) Itsekin pysyy paljon motivoituneempana, kun pääsee tekemään monipuolisesti kaikkea. Esim. välillä just tällaisia maastarijuttuja!
PoistaJa haha, saas nyt nähdä, ehkä ensi vuonna uskalletaan :D