#154: Ensimmäinen estevalmennus

Nyt on blogilla vihdoin uusi ulkoasu, joka on tosin vielä melko keskeneräinen.. Luvassa on vielä uudet sivupalkkikuvat ja päivitetyt esittelysivut sekä uusi esittelysivu Champista. Banneri on nyt vähän tuollainen kesäinen, mutta ehkä sen kestää.. Siitä ei tullut ihan sellainen kuin halusin, joten jos jollakulla on inspiraatiota ja aikaa kokella tehdä blogille vähän talvisempaa versiota, eikun hihat heilumaan!

 

Mutta sitten kuluneeseen viikkoon Champin kanssa. Kaikki on sujunut erittäin hyvin ja ruuna on kotiutunut Suomeen paremmin kuin odotin. Se on tosin esitellyt tarhassa ollessaan vinkumista ja ninjaloikkia rikkoen tällä tavoin etujalkojensa tarhasuojat, mutta luulen menon tasoittuvan tarhailun tullessa rutiiniksi.

 

Ratsastuksien osalta olen ottanut ensimmäisen viikon rauhallisesti. Kävin keskiviikkona kevyellä tunnilla, jossa harjoittelimme käynnissä pohkeenväistöjä, muuten olenkin mennyt itsenäisesti rasittamatta hevosta turhaan. Champ totuttelee vasta uuteen väkirehuun, joten se saa sitä niin pieniä määriä, ettei energiaa juuri ratsastaessa ole. Nostimme määrän viime viikon loppupuolella ½-½-½ litraan ja tämän viikon loppupuolella määrä on noin 1-½-1 ja sitä rataa ylöspäin niin pitkään kuin tarve vaatii.

 

Sunnuntaina tosiaan menin ilman satulaa ja viime viikolla kokeilin myös maastoilua - kaikkeen Champ suhtautui todella lunkisti ja totesi homman olevan "täysin okei". Korkeassa lumihangessa raveillessani ruuna tosin kyllästyi puuhaan tyystin ja pysähtyi keskelle peltoa suostumatta sen innokkaammin lähtemään uudelleen liikkeelle :D Taitaa olla vähän erilaista ja rankempaa tuollainen peltoratsastelu, jos vertaa maneesissa tapahtuvaan parikymmentäminuuttiseen kiertelyyn.

 

Uusia kuvia mulla ei ole, joten tässä sunnuntailta muutama otos :)

Tänään Piude tuli pitämään mulle valmennustuntia eli vuorossa oli ensimmäinen estevalmennus Champin kanssa. Minkki eli Equstomin yksi ratsastuksenopettaja tuli tunnille yhdellä yksityishevosella, joten saimme todellakin yksilöllistä opetusta eikä mikään virhe jäänyt Piudelta huomaamatta. Touhu oli todellista säätämistä aluksi: olen ollut viimeksi estetunnilla noin kolme kuukautta sitten marraskuussa ennen ensimmäistä Hollanninmatkaa, joten aloitimme työskentelyn ihan perustehtävien, kavalettien ja puomien avulla. Tunti oli oikein onnistunut harjoitustensa puolesta ja sain taas paljon uutta pohdittavaa (tai vanha nousi jälleen tauon jälkeen mieleen) esteratsastukseen liittyen. Ja vaikkei kaikki aina sujunutkaan täydellisesti, tuli tunnin jälkeen niin iloinen fiilis, että muistin jälleen miksi haluankaan olla esteratsastaja!

 

Tosiaan, aloitimme työskentelyn alkuverryttelyn jälkeen ravipuomeilla diagonaalilla. Champ ei ole Hollannissa varmaankaan puomeja juuri mennyt, sillä se meni ihan matalaksi puomien päällä, mikä oli aika hassun tuntuista. Selkeästi ruuna katsoi mihin jalat kuuluu asettaa, eikä se onneksi pelännyt puomeja tai yrittänyt hypätä niitä kerralla yli (kuten monet tuntemani estehevoset, joiden mielestä maapuomit ilman tolppia ovat jotain todella käsittämätöntä!). Laukassa tulimme samat puomit puomikasoina, haimme rytmiä ja tempoa sekä suoruutta molempien ohjien ja pohkeiden väliin. Tämän jälkeen puomit nostettiin kannattimille, jolloin tulimme pystyjä kahdeksikolla samaa teemaa toistaen.

 

Alkuhyppelyiden jälkeen aloimme tulemaan kolmen kavaletin suoraa linjaa, joiden väliin askelia mahtui neljästä viiteen riippuen laukasta. Aluksi tulin välejä neljällä, eikä siinä ollut mitään suurempia ongelmia. Mulla on ollut Champilla suussa aivan tavalliset, paksuhkot kolmipalat, mitkä olivat hieman liian paksut esteille - välillä ruuna jäi kavaletin jälkeen vahvaksi ja pidättäessäni ylävartaloni siirtyi välillä liian taakse, mistä ruuna sai vaan lisää kimmoketta mennä kovempaa. Yleisimmät ongelmani olivatkin tänään seuraavat: muista pitää jalat rentona paikoillaan niin, ettet töki hevosta kylkiin mutta kuitenkin niin, että hevonen on pohkeiden välissä; muista pitää ylävartalo vakaana, älä dyykkaa esteiden päällä liikaa tai välissä ajaudu senttiäkään takanojaan; säilytä molempien ohjien tuntuma tasaisena, ei omaan kehoon nähden, vaan hevosen suuhun nähden; laske laukan rytmiä esteiden välissä ja säilytä sopiva laukka kaarteiden aikana; esteiden jälkeen organisoidu tarpeeksi ajoissa, ei vasta hypyn jälkeen vaan jo ennen hyppyä. Pitkä lista, mutta kaikki aivan perusasioita, jotka joutuu kertaamaan päähän tällaisten harjoitusten avulla päästäkseen sisään uuden hevosen asetuksiin.

 

 

Vaikka saatan kuulostaa siltä, ettei tunnilla sujunut oikeastaan mikään, oli seassa todella kivoja pätkiä. Kun muistin olla paineistamatta hevosta liikaa ja pitämään jalan vakaana, pystyin organisoitumaan ja olemaan heti esteen jälkeen valmis seuraavaan tehtävään, esimerkiksi kääntämään kaarevaa neljän askeleen linjaa ongelmitta, jota teimme lopputunnista. Champ on todella rehellinen hevonen, mutta se kertoo heti, kun olen tehnyt jotain väärin - esimerkiksi osuessani hypyn aikana kantapäällä ruunan kylkeen avaa se hypyssä kunnolla takaa ja yrittää lähteä esteen jälkeen kovempaa eteen. Tämä on kyllä hyvin opettavaa, sillä tavallinen tuntihevonen ei ratsastajan pienistä virheistä piittaa ja antaa paljon anteeksi - nyt joudun kiinnittämään kokonaisvaltaisesti huomiota omaan kehonhallintaani myös esteillä.

 

Huh, tulipahan tekstiä! Tosiaan tuo kolmen kavaletin linja tuli sujuvasti rauhallista laukkaa (välillä jopa liiankin rauhallista, hups) viidellä askeleella, kunhan palaset loksahtivat paikalleen ja pääsin hevoseen paremmin sisään. Seuraavan kerran estevalmennus on vasta suunnilleen kahden viikon kuluttua, sillä Piude on stewardihommissa ulkomailla eikä pääse hypyttämään mua aikaisemmin. Sain kotiläksyksi ottaa jokaiselle ratsastuskerralle edes yhden puomin tai kavaletin ja tehdä kontrollitehtäviä niiden avulla. Champ on sinäänsä ristiriitainen, sillä koulua tuupatessa mulla on pitkä raippa ja kannukset eikä ruuna niistä tippaakaan välitä, kun taas esteillä ilman niitä on välillä turhan vauhdikasta :D No, kyllä se kauhun tasapaino kohta löytyy..

 

Olen katsellut kisakalenteria ja suunnitellut kauheasti tulevaa vuotta! Onko jollain muulla samanlainen syndrooma? Mikäli kaikki menee hyvin, ajattelin aloittaa kisakauden maaliskuussa seurakilpailuiden merkeissä ja katsoa, miten Champ reagoi uuden ratsastajan kanssa kisatilanteissa. Siitä eteenpäin suunnitteilla on monia erilaisia aluekilpailuja keväälle ja kesälle, toivottavasti myös kansallisia startteja ajan kanssa. Haluaisin kisaamaan ainakin Team Eurohorsesin kisoihin Ypäjälle ja Laaksolle, SWH:iin Hankoon, Kemiöön ja vaikka mihin muualle.. Tänään lupauduin myös töihin PM-kisoihin, jotka TeHo järjestää muistaakseni kesäkuussa (saattoi olla toukokuukin, tällä muistilla en osaa varmaksi sanoa) Laaksolla. Paljon on kaikkea luvassa, tästä tulee kyllä yksi parhaista vuosista ikinä! :)

 

Huomenna menen Champin jo heti aamuseitsemän jälkeen ja aloitan tallityöt kymmeneltä. Iltapäivällä on luvassa penkkarihaalareiden koristelua ja pakkaamista torstain abiristeilyä varten, illalla harjoittelemme torstain show-ohjelmaa koululla. Torstaina vietämme koko koulun voimin abien päivää ja ajamme rekoilla ympäri lähiseutua, mistä suuntaamme kohti satamaa ja risteilyä! Matkalta kotiudutaan vasta perjantaina, jolloin Champilla on varmaankin kävelypäivä (sattuneista syistä..), torstaina Ronja liikuttaa herran. Seuraava postaus tuleekin siis vasta perjantaina tai lauantaina, siihen asti adios!

 

Loppuun vielä kuva Champin isästä, Couleur Rubinista ja sen ratsastajasta Ludger Beerbaumista.
Ratsukko sijoittui useasti world cup-tasolla 160cm esteillä, kerran mm. Las Vegasin WC-finaalissa!

 

Lue lisää

#153: Huomista odotellessa..

Koska olen ollut todella laiska tämän blogin päivittämisen suhteen (ja pakko myöntää, myös aika kiireinen), lupaan petrata huomenna ja uudistaa blogin ulkoasua sekä julkistaa yhden videopostauksen tallilta. Jos siis saan aikaiseksi lukea sitä ennen englannin yo-kuunteluita varten! Tai siis kuunnella, eihän siihen lukemalla oikeastaan voi valmistautua..

 

Muistakaahan katsoa tuo edellinen postaus, jonka julkaisin äsken! Siellä paljon uusia kuvia Champista sekä esittelyssä sponsorituotteita Veljekset Wahlsténilta. Tähän loppuun vielä yksi kuva tältä päivältä, lisää kuvasta huomenna. Aika hyvin antoi entinen kv tason kilpahevonen körötellä ilman satulaa maneesissa :)

 

 

Lue lisää

#152: Kuukauden sponsorituotteet!

Sain tällä viikolla Veljekset Wahlsténilta postiin paketin, jonka mukana saapui kolme kappaletta loimia. Olinkin odotellut kyseistä toimitusta "pitkään" (eli muutaman päivän, mutta tunnetusti odottavan aikahan tuntuu pitkältä!) ja innoissani sovittelin loimet Champille. Kaikki olivat sopivia ja ihanan näköisiä, joten nyt on luvassa kuukauden sponsorituotteiden esittelyt! Muistakaahan vierailla Veljekset Wahlstén Oy:n kotisivuilla ja selata kuvastoa, joka on täynnä laadukkaita ja klassisen kauniita hevostuotteita.

 

Ensimmäisenä esittelen Horse Comfortin tallitoppaloimen. Kyseessä on 200g:n täytteellä varustettu ruskearuudullinen kaulakappaleeton talliloimi, joka sopii hevoselle lapalaskosten ja muun istuvuutensa ansiosta. Vaikka Champilla on oldenburgilaisille tyypilliseen tapaan melko lihaksikas/kookas etuosa, istuu loimi sille todella hyvin!

 

Tallitoppaloimessa on etukiinnitystä varten kahdet säädettävät pikalukot, mahan kohdalla säädettävät ristivyöt sekä joustavat ja säädettävät takajalkalenkit. Säätövaraa oli todellakin riittävästi, eikä nyt käynyt samalla tavalla kuin aikaisemmissa loimissani Kaprin kanssa, joissa pienin mahdollinen säätö oli tammalle liian suuri. Häntäläppä on tässä kyseisessä Horse Comfortin loimessa myös hyvä lisä!

 

Champ tykkäsi liikkua loimen kanssa, joten se ei varmasti kiristänyt tai puristanut mistään. Loimen ulkopinnan materiaali on sen tuntuista, ettei siihen tartu lika ihan heti kiinni, mikä on tietysti vain positiivinen ominaisuus talliloimea valitessa. Omaa silmääni miellytti erityisesti loimen ulkonäkö, sillä pidän ruskeasta väristä ja loimen sävy on kaunis! Hintaa loimella ei todellakaan ole liikaa, vaan se kustantaa Veljekset Wahlsténilla 69 euroa.

 

 

 

Seuraavana esittelyssä on tallitoppiksen kanssa samanmerkkinen, eli Horse Comfortin merkkiä kantava puuvillaloimi. Tätä loimea saa vain tummansinisenä, mikä sopii mielestäni kaikista väreistä parhaiten juuri rautiaalle hevoselle. Loimi on vahvaa puuvillaa, ja se sopii hyvin esimerkiksi talliloimeksi lämpimämmillä säillä tai edustusloimeksi kisatilanteissa koristepunosreunojensa ja häntäkoristeensa ansiosta.

 

Tässä puuvillaloimessa on edessä normaali solkikiinnitys kahdessa kohtaa, joten säätövaraa on mukavasti erityyppisten hevosten mukaan. Ristivyöt ovat irrotettavia, mikä tekeekin loimesta hyvän edustusloimen. Reunan koristepunokset menevät kahdessa rivissä, toinen on kellertävä ja toinen hieman vaaleampi. Hännän koristepunos on mielestäni ihana yksityiskohta (rakastan loimia, joissa tällainen punos on!) ja loimen päällä pysyvyyttä lisää erikseen oleva häntäremmi, minkä saa sujautettua kätevästi hännän alle ja varmistettua näin sen, ettei loimi esimerkiksi valu eteenpäin.

 

Luulin kyseisen loimen olevan todella ohut, mutta yllätyin positiivisesti sen paksuudesta! Puuvilla vaikuttaa todella kestävältä, eikä varmaankaan hajoa tai reikiinny herkästi. Loimelle tulee hintaa Veljekset Wahlsténeilta ostettuna vain 59 euroa. Hyvä hankinta alkavaa kisakautta ajatellen ;)

 

 

 

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä esittelen vielä Horse Comfortin ratsastusloimen. Olettekin nähneet kyseisen loimen jo aikaisemmin täällä blogissa, silloin kylläkin eri värisenä ja Kunkku-suomenhevosen päällä. Equstomissa monella yksityishevosella on juuri tämä sama ratsastusloimi juuri sen paksuuden, kätevyyden ja ulkonäön ansiosta!

 

Ratsastusloimi on paksu puuvillaa ja se on saatavana kahdessa eri värissä, tummansinisenä tai ruskeana. Itse päädyin tummansiniseen, sillä mielestäni se sopii aavistuksen ruskeaa paremmin rautiaalle hevoselle. Myös tässä loimessa on puuvillaloimen tapaan koristepunosreuna ja koristepunos hännässä sekä erillinen häntälenkki. Ratsastusloimi kiinnitetään tarranauhalla satulan edestä niin, että loimen reunat menevät satulasiipien alta. Mielestäni tämän mallinen ratsastusloimi on normaalia "vain takaosan peittävää" mallia parempi ja pysyy myös paremmin paikallaan.

 

Otimme ratsastusloimesta kuvia vain tallissa, sillä menin tänään vain höllötellen ilman satulaa ja näin ollen satula jäi talliin. Olen kuitenkin ratsastanut tämän loimen kanssa jo aikaisemmin Champilla - loimi pysyy hyvin paikallaan (ei valu eteen/taakse/sivuille) eikä ole mitenkään tiellä. Loimesta on saatavana kahta kokoa, cob ja full. Otin itse fullin ja se onkin meille oikea koko! Hintaa ratsastusloimelle tulee Veljekset Wahlsténeilta 49,90 euroa.

 

 

 

 

Lue lisää

#151: Champ kotiutui Suomeen!

Tämä päivä on tullut oltua yhtä hymyä! Aamulla heräilin kuplivaan odotukseen puoli yhdeksän aikoihin ja suuntasimme kymmenen jälkeen tallille kaverini Janitan kanssa. Vielä eilen elin uskossa, että hevoseni majoittuisi sisätalliin, mutta muutoksia olikin tehty ja kaksi yksityishevosta vaihtoi ulkokarsinoista sisälle ja Windy sekä Champ saivat paikat ulkokarsinoista. Kerkesin roudaamaan tavarani perjantaina ylös, joten nyt vaihdoimme tavaroiden paikkoja ja siivosimme ruunan tulevan karsinan kunnolla odotellessamme. Kahdentoista maissa hevosauto kurvasi Equstomin pihaan - tunne oli sillä hetkellä lähinnä sekoitus halua räjähtää onnesta sekä huokausta "vihdoin"!

 

Saatuamme ruunan ulos autosta veimme sen heti karsinaansa ja vaihdoimme sille lämpimät loimet päälle (vaikka Champ olikin ihan lämmin sen hetkisen loimensa alta) ja tarjosimme vettä sekä heinää. Champ oli kuulemma juonut koko matkan ajan hyvin, eikä sen suhteen ollut ongelmaa nytkään - tosin liian kuumaa vettä poika ei suostunut juomaan, mikä ei sinänsä yllättänyt. Myös heinä maistui hyvin! Aluksi Champ saa sekaisin sekä kuivaa että säilöheinää, myöhemmin katsotaan tilanne uudelleen.

 

 

Ihasteltuamme hetken uutta hevostani jätimme ruunan rauhaan ja suuntasimme tekemään kaikkea muuta tarpeellista liittyen tavaroiden kantamiseen, yleiseen panikointiin ja hehkuttamiseen sekä rauhoittumiseen. Tiedättehän sen tunteen, kun haluaisi vain juosta ympäriinsä ihan vain silkasta ilosta? Tämän lähemmäs sitä ei varmaankaan ole mahdollista päästä! :)

 

Parin tunnin päästä veimme hevosen hoitotilaan, eikä Champ sanonut asiasta mitään! Minkki kommentoikin, että miten voi olla niin selväpäinen hevonen. Hoidimme ruunan kunnolla: harjaus, hännän ja harjan selvittäminen sekä tasaus sekä hokit kenkiin kiinni. Hollantilaiseen talvikengitykseen ei selvästi kuullu hokkeja, tilsakumit sen sijaan kyllä. Sovitimme myös kaikki loimet ja ne olivat sopivia - mainiota! Myös satula sopi yllättävän hyvin ja kokeilenkin nyt muutaman päivän ratsastaa sillä. Kun Champ saa enemmän massaa (se oli hieman kuiva pitkän matkan jälkeen) kylkiin ja selkään, pitää satulaa varmaankin leventää. Huomenna ostoslistalla on kuitenkin sentin pidemmät kuolaimet (13,5cm oli liian pieni) sekä koon pienemmät bootsit..

 

Mulkosilmämuuli <3

Kävelytimme Champia maneesissa ja vaihdoimme sille sen jälkeen tarhavermeet. Ajattelin, että ruuna saattaisi vetää rallia tarhassa (ties milloin ollut viimeksi tarhaamassa?), mutta se lähinnä kummasteli lunta ja pelkäsi kuusenoksaa. Olipa hauska näky, kun ensimmäiset askeleet hangessa muistuttivat lähinnä räpiköintiä ja yksi kuusenoksa oli niin kaamea, ettei sen lähelle voinut mennä ja sitä piti haistella muutaman metrin päästä samalla puhisten :D Kaikella tapaa ruuna oli todella rauhallinen ja käyttäytyi fiksusti.

 

Hihi, nyt mun on pakko alkaa tekemään autokoulutehtäviä.. En millään malttaisi, sillä huomenna on taas niin paljon uutta tekemistä hevosen kanssa! Käyn hieman selässä keventelemässä rennosti ja tutustun paremmin uuteen ystävääni.

Lue lisää