#527: 4 Your Horse

Nyt kun ollaan jo päästy pääsiäisen ohi ja herätty vihdoin siihen ajatukseen, että kesä voi todellakin joskus tulla (ulkona on yli 10 astetta lämmintä, jes!) on varmasti oikea aika suunnata katseet kohti ensi syksyä. Kukapa sitä kesää siinä välissä edes haluaisi miettiä ;) Mutta syksyllä tapahtuu aina niin paljon: ehdoton kohokohta taitaa olla Helsinki International Horse Show 22.-25.10., josta on muodostunut itselleni jokavuotinen perinne.

 

Oletteko te jo laskeneet päiviä HIHSin alkuun? Ehkä vähän korni ajatus, mutta itselleni ei mitenkään epätavallinen. Meillä on nimittäin kaveriporukan kesken laskuri, joka näyttää jäljellä olevat päivät tuohon odotettuun hetkeen. HIHS on varsinkin viimeisen kahden vuoden aikana muuttunut mulle yhdeksi vuoden tärkeimmistä hetkistä, sillä silloin saamme viettää kavereiden kanssa viikon irtioton normaalista arjesta ja olla mukana järjestämässä Suomen isoimpia hevoskisoja omalta osaltamme. Edellisen vuoden tapaan myös tänä vuonna tulette näkemään juttuja Horse Show'sta tämän blogin puolelta, sillä jatkamme yhteistyötä.

 

"Kansalaiskeskustelu hevosten koulutuksesta ja hyvinvoinnista on aktiivista, mikä ajankohtaisti 4YourHORSE -tilaisuuden järjestämisen. Kansainvälinen Helsinki Horse Show kerää suuren yleisön ja median huomion ja antaa samalla tälle tärkeälle asialle mainion näyttämön, tapahtumajohtaja Tom Gordin perustelee."

 

Itse neljäpäiväisten kisojen lisäksi tämä vuosi tuo mukanaan jotain uutta tapahtuman yhteyteen, kun Helsinki Horse Show ja Suomen ratsastajainliitto tekevät yhteistyötä 4 Your Horse -tilaisuuden merkeissä tiistaina 20.10. klo 14-23. Päivän sisältöön kuuluu asiantuntijaseminaareja luentoineen 14-18 välissä ja live-esityksiä Jäähallissa 19-23 ajan. Olette ehkä jo kuulleet tapahtumasta, sillä sen pressitilaisuus oli viime kuun loppupuolella ja se herätti heti kovasti mielenkiintoa hevosharrastajien keskuudessa.

 

Kilpaurheilun ja hevosten hyvinvoinnin yhdistäminen puhuttaa - näissä kuvissa on esimerkkejä hetkistä, jolloin kilpailija antaa arvostuksensa hevosystävälleen kilpaurheilun lomassa.

Tilaisuuden pääasiantuntijana tullaan näkemään australialainen filosofian tohtori ja kilparatsastaja Dr. Andrew McLean, joka tunnetaan myös yhtenä maailman arvostetuimmista hevoskouluttajista. Muita jo julkistettuja luennoitsijoita ovat kotimaiset Tuire Kaimio (kansainvälisesti ansioitunut hevoskouluttaja) sekä lännenratsastaja Kari Vepsä (tunnettu "hevoskuiskaaja" ja hevosten kouluttaja).

 

Tapahtuman lipunmyynti alkaa 5. toukokuuta ja lippuja voi ostaa Lippupalvelusta. Pienen lisämausteen lippujen ostoon tuo se, että jokaisesta ostetusta lipusta lahjoitetaan yksi euro myöhemmin valittavaan hevosten hyvinvointiprojektiin.  Lisää luennoitsijoista ja tapahtumasta voit lukea täältä.

Tänään alkoi myös huhtikuun megatarjous, jossa koko World Cup -sunnuntai Horse Show'ssa hintaan 69€ - normaalisti hinta olisi 140€! Kannattaa siis hankkia liput hyvissä ajoin, sillä tänä vuonna parhaat paikat menevät aikaisin. Sunnuntaina ohjelmassa on World Cup -luokan lisäksi muita kotimaisia ja kansainvälisiä luokkia sekä tarjolla maukas brunssi Pepe'sissä, joten päivästä saa tehtyä oikein hemmotteluntäyteisen.

 

Oletko sinä ajatellut osallistuvasi 4 Your Horse -tapahtumaan tai HIHSiin?

 

Lue lisää

#526: Ratatreeniä Riders Innissa

Oho, viime postauksesta kerkesi vierähtää hyvä tovi, joten nyt taitaa olla korkea aika tulla kirjoittelemaan teille hieman menneiden päivien tapahtumista. Tai itseasiassa varsinainen kuulumispostaus on tulossa myöhemmin tällä viikolla - tämän postauksen aiheena on viime viikkoinen hyppypäivä Riders Innilla Hyvinkäällä.

 

Paikka itsessään taitaakin olla teille lukijoille tuttu joko entisten vastaavanlaisten postauksieni kautta tai sitten olette päässeet tutustumaan tiloihin paikan päällä. Viime viikonloppuna (eli siis pääsiäisviikonloppuna) talli järjesti 1-3 tasolla hypättävät kilpailut, joissa olin sunnuntaina auttamassa. Mutta ei siitä sen enempää, kerron niistä karkeloista seuraavissa postauksissa enemmän!

Edellisen kerran kävimme hyppäämässä Riders Innissa niin, että olimme aamun ensimmäisiä ratsastajia. Viime keskiviikkona olin vuorostani päivän viimeinen hyppääjä ja ennen vuoroani maneesissa oli hypätty käsittääkseni ainakin kolme valmennustuntia ilta-aikaan. Tämä näkyi hieman maneesin pohjassa, joka oli kaarteiden ja esteiden ponnistus-/laskeutumiskohtien alueelta muuttunut melko pehmeäksi. Noin uusi maneesin pohja ei ole vielä täysin asettunut, mutta kuten valmentajani aina sanoo: "don't blame the ground, learn how to ride".

 

Aloitin verryttelemällä hevosta ravissa ja laukassa rennosti hölkkäämällä. Champilla tuntui olevan ihan kivasti virtaa, sillä jo ennen maneesiin pääsyä se esitti vaikka mitä "katsokaa, olen maailman mahatavin ori" -liikkeitä kävelyttäessäni sitä pihalla vuoroa odotellessamme. Hevonen selkeästi tunnisti, mikä paikka oli kyseessä ja mitä se pääsisi tekemään.

 

Isäni kuvasi videoita ratsastuksestani, mutta suurin osa ajasta meni esteiden korkeuksien muuttamiseen ja näin ollen varsinaisen alkuverryttelyn ja sileätyöskentelyn videointi jäi kokonaan pois. Onneksi Salla oli jälleen paikalla kameran kanssa ja sain muistikortille mitä ihanampia hyppykuvia muistoksi. Pitää kyllä olla kiitollinen, kun joku jaksaa olla paikalla aina keretessään! :)

 

Verryttelyhypyt otin yhdelle "ylimääräiselle" esteelle, joka ei kuulunut varsinaiseen rataan. Aloitin ristikolla ja tulin sitä molemmista suunnista, minkä jälkeen nostin sitä pystyksi ja vähitellen korkeutta lisää. Mitään varsinaisia suurempia ongelmia ei ollut, mutta Champ oli vähän turhan paljon menossa ja sen vuoksi jäin vetämään liikaa kädellä taakse. Muutamia kertoja ponnistuspaikka oli turhan lähellä estettä, mutta pidin tuntuman kuitenkin loppuun asti. Se, mitä voisin korjata ehdottomasti paremmaksi, on hyppyihin mukautuminen. Olin varsinkin tällä hyppykerralla todella monessa kohdin ihan liikaa hevosen liikkeen edellä, mikä näkyi varsinkin ponnistuksessa. Ja kun pohja oli melko raskas (ja tämän vuoksi hevosellekin työläämpi ponnistaa hyppyyn ja saada etuosa tarpeeksi nopeasti ylös), olisi mun pitänyt pikemminkin olla entistä pystymmässä ylävartalolla ja odottaa sen sijaan, että heittäydyn kaulalle ja toivon parasta. No, jälkiviisaus on paras viisaus..

 

Pyysin apujoukkojani laskemaan esteet noin 90cm korkeudelle ja näytin heille mitan selästä käsin. Seuraavalle radalle nostimme korkeuden metriin ja siitä seuraavalle 110cm korkuiseksi. Tai niin ainakin luulin! Riders Innissa ei ole mitään mittoja esteissä, joten arvioin korkeudet hieman väärin.. Sunnuntaina sain tietää, että todellisuudessa ensimmäinen ratani oli ollut noin metrissä, toinen 110cm ja kolmannella esteet olivat 120-130cm. Sunnuntaina naureskelin, että ehkä mä uskallan mennä kisoissa sen 110cm, kun ne tuntuvat niin maahankaivetuilta treeneissä. Olen nimittäin sanonut kaikille, että kisaan tällä kaudella vain 90cm, kun en uskalla muuta mennä :D

Champin kanssa käytiin vielä vähän ihmettelemässä, että olipas esteet lopuksi isoja :D

Ensimmäisellä radalla oli sekä hyvää, että huonoa. Jäin ratsastamaan kolmannelle esteelle ihan taaksepäin ja jatkoin samaa vetämistä neljännelle, mitä ei edes tullut videolle, kun kuvaaja kuvasi jotain ihan muuta kuin ratsukkoa. No, ehkä hyvä niin. Champ onneksi oli tilanteen tasalla ja hyppäsi kuskin estelyistä huolimatta varsin mallikkaasti. Toisella radalla en säätänyt ihan niin paljon ja hypyistä tuli pehmeämpiä.

 

Se on todellakin totta, että erilaiset pohjat vaativat erilaista ratsastusta. Mun olisi pitänyt edetä paljon enemmän eteen, mutta jostain syystä jäin lähinnä junnaamaan paikalleni, mikä kostautui korkeimmalla radalla sekä ykkösesteelle, että neljännelle okserille. Ykköselle tein kerta toisensa perään saman virheen eli jäin kaarteessa (jossa oli todella pehmeää) laukkaamaan liikaa taakse ja otin yhden askeleen liikaa. Champ kyllä hyppäsi joka ikinen kerta puhtaasti yli, mutta kuten videoilta voitte huomata, joutui se hieman jumppaamaan ja kuski kyllä keikkui kyydissä minkä vain apinantaidoiltaan osasi! Tunsin itseni niin huonoksi, kun en vain saanut korjattua virhettä yrityksistä huolimatta. Isommalla radalla jäin ratsastamaan samalla tavalla taaksepäin kolmannelta kohti neljättä estettä eli okseria. Champilla ei olisi ollut minkäänlaista mahdollisuutta hypätä puhtaasti leveästä okserista yli, joten se lähinnä hidasti ennen estettä ja kääntyi siltä pois. Täysin oma vikani ja uudestaan tullessani ratsastin edelleen liikaa kädellä, tosin sillä kertaa myös jalalla tukien ja hevonen hyppäsi.

 

 

Kaikki videot (linkki videoon).

 

 

Viimeinen rata (linkki videoon).

 

Viimeinen rata sujui onneksi ihan hyvin pieniä virheitä lukuun ottamatta. Ensimmäiselle esteelle tein siis edelleen saman virheen, mistä jo tuossa aiemmin kerroin ja sarjalle etenin kaarteesta vähän turhan pienesti. Muuten olen aika tyytyväinen! Ja jos jotain oikeasti positiivista pitää sanoa, niin selkeästi tämä talven aikana tehty ratatreenaus alkaa pikkuhiljaa näkymään omassa ratsastuksessani ja varsinkin siellä pääkopassa. Nuokaan esteet eivät nimittäin tuntuneet isoilta, vaikka olivat loppujen lopuksi ihan esteiden kokoisia.

 

Tällä viikolla en pääse hyppäämään Riders Inniin aikataulullisista syistä, mutta ensi viikolla tarkoituksena olisi ottaa treenit joko itsenäisesti tai Ville Kulkkaan avustuksella. Tänään meillä oli kotitallilla rataharjoitukset, joissa hyppäsin lopuksi 110-120cm radan ja sain ehkä ensimmäistä kertaa kuulla valmentajani suusta sanat "ratsastin hyvin". Tuo merkitsee itselleni paljon, sillä noita sanoja ei turhan usein kuule - eikä valmentajani niitä huvikseen sano! Tämä olikin hyvä päätös pääsiäiselle.

 

Oikein ihanaa toista pääsiäispäivää kaikille :)

Lue lisää

#525: Sponsorituote-esittely ja mietiskelyä

Huhtikuun alku koitti ja sitä myöten oli aika keksiä hassuja aprillipiloja. Minäkin lähdin tuttuun tapaan mukaan, tällä kertaa kaksin kappalein: julkaisin blogin puolella postauksen Rovaniemelle muutosta ja muualla sosiaalisessa mediassa (Instagram, Facebook) infon, jonka mukaan Champ oli valittu tutkimukseen koskien valtiontalouden parantamista.

 

Jokaisellahan on omat tapansa ymmärtää aprillipäivä, mutta mulle se on nimenomaan sellaista hyväntahtoista huulenheittoa asioista, jotka tunnistaa jo heti ensisilmäyksellä piloiksi. Sen takia pyrin aina lisäämään niiden yhteyteen selkeän vihjeen: ensimmäinen huhtikuuta. Varsinkin tuolla ht.netin puolella monet tuntuivat ottaneen elämänsä liian tosissaan pilojen suhteen ja ilmoittivat jopa tuntevansa myötähäpeää mun pilojen puolesta. Mä en illalla tiennyt, kumpi oli hauskempaa - se, että joku luuli mun yrittäneen oikeasti saada ihmisiä uskomaan pilojani vai se, että ihmisten huumorintaju ei aina kohtaa omani kanssa.

 

Myönnetään, mulla on aika mielenkiintoinen huumorintaju. Tämän vuoden aprillipiloista nauroin eniten poliisilokkien eli polokkien käyttöönotolle, Google Mapsin Pacmanin pelaamiselle ja sille, että Puijon torni muokataan maailman suurimmaksi lypsykaruselliksi. Siis juuri sellaisille, mitä ei voi ottaa tosissaan ollenkaan. Sosiaalisessa mediassa mun kaverit onneksi lähtivät näihin pähkähulluihin ideoihini mukaan ja heittivät vitsiä kommenteissa. Siitä on mun mielestä hyvä aprillipäivä tehty!

Tällainen keskustelu meillä oli Facebookissa! Jaoin tämän Instagramin kautta, siksi mukana on hashtagit.

Pakko vielä sanoa tähän väliin, että mä ihan aikuisten oikeasti haen opiskelemaan Rovaniemelle. En tietenkään ole muuttamassa sinne kesäkuussa, kuten aprillipilapostaus väitti, mutta syyskuussa asia saattaa olla toinen. Eli ne, jotka totesivat "olisit edes vaihtanut kaupunkia, että olisi uskottavampi" - ei tämä kauheasti totuudesta heittänyt ;)

 

Sitten itse aiheeseen! Sain joku viikko sitten postissa paketin Veljekset Wahlstenilta. Paketin sisältä paljastui Horse Comfortin Lady fit -hybriditakki, joka oli entuudestaan itselleni tuntematon malli. Wahlstenin edustaja suositteli takkia kokeiltavaksi, joten tartuin haasteeseen ja niin takki päätyi minulle.

 

Ihan rehellisesti sanottuna mietin ennen takin saamista, löydänkö sille käyttöä omissa tekemisissäni. Olen maailman huonoin ihminen pitämään minkäänlaisia välikausitakkeja, sillä paahdan vielä viiden asteen plussakeleillä toppatakissa ja vaihdan sitten lennosta t-paitaan. No, ehkä vähän kärjistetysti sanottu, mutta totuudesta se ei ole kaukana. Esimerkki: vaikka mulla on kaksi toppaliiviä, en käytä niitä juuri koskaan, sillä unohdan niiden käyttömahdollisuudet juuri keväisin ja syksyisin, jolloin niitä kannattaisi päällänsä pitää.

 

 

Olin siis etukäteen aavistuksen skeptinen, mutta jouduin pikaisesti siirtämään aiemmat ajatukset syrjään. Ensimmäisen kerran pukiessani takin päälle kuvaustilannetta varten oli se heti kuin istuva hansikas - nimensä mukaisesti erittäin "fit". Ei kuitenkaan sellainen, ettei sen kanssa pystyisi liikkumaan, vaan nimenomaan joustava ja samalla istuva. Takin hihat ja selkäosa on joustavaa, ohuehkoa kangasmateriaalia ja etuosa kevyesti tikattu, joten se suojaa hyvin tuulelta. Mulle tuli tästä välittömästi mieleen sopivuus myös lenkkeilyyn, jossa selkä saisi mielellään tuulettua samalla, kun etupuoli olisi hyvä suojata viimalta.

 

Takissa on etupuolella kaksi vetoketjullista taskua ja se sopii hyvin vaikkapa seuratekstiiliksi, sillä siihen voi brodeerata vaikka oman logonsa: aivan kuten itsekin tein. Värivaihtoehtona takissa on ainoastaan tämä yksi harmaa-sinisävyinen ja se maksaa Veljekset Wahlstenilta tilattuna 75€. Kokoja takista on saatavilla XS-XL. Harmaa on itselleni melko vieras väri (tummansinistä sen sijaan rakastan yli kaiken), mutta toisaalta väri ei voisi olla parempi juuri tallihommiin, joissa takki välttämättä likaantuu.

 

Tässä pari kuvaa, miten takki toimii ratsastaessa. Näitä on luvassa lisää myöhemmin - olimme nimittäin taas keskiviikkona hyppäämässä Riders Innissa ja kuvat on otettu silloin :)

Alkuskeptisyydestä huolimatta tästä Horse Comfortin takista on tullut tämän hetken suosikkivarusteeni. Olen jättänyt entisen "aina tallilla päällä olevan" Kingslandin fleecen kaappiin ja pukenut hybriditakin topin päälle heittäen vielä kaiken päälle talvitakin. Ratsastuksen ajaksi otan talvitakin pois, sillä hybriditakki on näille keleille ihan loistava valinta. Sen kanssa ratsastaessa ei tule liian kuuma ja selkä hikoaa vähemmän kuin esimerkiksi fleece päällä, mutta toisaalta välikäyntien aikana kylmyys ei ehdi iskeä.

 

Olen vähän sellainen ihminen, että lähtiessäni kotitallin ulkopuolelle pyrin laittamaan sekä omat, että hevoseni varusteet ihan viimeisen päälle. Valitsen housut ja paidan itselleni niin, että ne sopivat hevosen huopaan - yleensä myös filttiin näin talvisin. Ja koska välillä pitää hifistellä, on "edustusvaatteet" joitain merkkituotteita. No, tästä takista tuli kyllä meille uusi edustustakki näille säille, sillä sen käyttömukavuus menee kyllä reippaasti ohi niistä kalliimmista merkkivaatteista, joita olen tähän asti käyttänyt. Tätä voin suositella kaikille todella lämpimästi!

 

Onko teillä kokemuksia tästä tai vastaavista takeista? :)

Lue lisää

#524: Muutto Rovaniemelle edessä

POSTAUS ON APRILLIPILA!

(Mutta oikeasti haen opiskelemaan Rovaniemelle, se siis piti paikkaansa.)

Luit otsikon aivan oikein - muutan Lappiin, tarkemmin Rovaniemelle. Olemme perheeni kanssa miettineet tätä ratkaisua vaikka kuinka pitkään ja nyt asioiden viimein varmistuttua voin jakaa tiedon kanssanne täällä bloginkin puolella. Halusin kertoa tästä ensimmäisen kerran viime vuoden lopulla miettiessäni eri vaihtoehtoja tulevaisuuden kannalta, mutta koska homma oli tuolloin vasta ajatustasolla, ei sitä kannattanut päästää suustaan julkiseksi.

 

Miksi Rovaniemelle? Moni varmaan ihmettelee päätöstäni syvästi! Olen kertonut aiemmin tänä vuonna siitä, miten aion hakea opiskelemaan yliopistoon joko viestintää tai hallintotieteitä. Viestinnästä olen lukenut perus- ja aineopinnot avoimen yliopiston puolelta, mutta viime marraskuussa kiinnostuin myös hallintotieteistä. Ja nehän ovat vieneet aivan mukanaan! Haluan palavasti päästä opiskelemaan ja löysin Lapin yliopistosta linjan juuri tuolle kyseiselle tutkinnolle, joten totesin, että sinne mennään.

 

Tässä kuvia menneeltä talvelta. Tätä tulemme näkemään jatkossakin paljon - nimittäin lunta!

 

Tampereella olisi myös saman tutkinnon kandidaatti- ja maisteriopintoja tarjolla, mutta sisäänpääsyn vaikeus on huomattavasti suurempi. Niinpä tein viime viikolla yliopistohaun ja merkitsin ensimmäiseksi hakukohteekseni Lapin yliopiston. Pääsykoe on 2.6., jonka jälkeen pakkaan tavarani kotoa kasaan ja muutan Rovaniemelle. Mulle on löytynyt sieltä oikein kiva pieni yksiö, jossa pääsen viettämään toivottavasti leppoisaa, mutta työntäytteistä opiskelijaelämää. Ja jos en pääse opiskelemaan syystä tai toisesta, aion lukea opintoja Lapin avoimen yliopiston kautta vuoden verran tehden töitä samalla.

 

Champ lähtee tietenkin mukaan - enhän mä voisi jättää sitä Etelä-Suomeen, saati myydä kenellekään. Löysimme sille kivan tallin pienen ajomatkan päästä, jossa voin jatkaa treenaamista vanhaan malliin. Tietysti valmentajakuviot on mietittävä uudelleen, mutta sitä varten saan neuvoja nykyisiltä valmentajiltani. Tulevaisuudessa kisat ovat melkoisen ajomatkan päässä, joten mua tuskin tullaan näkemään esimerkiksi Ypäjän karkeloissa yhtä useasti kuin menneinä vuosina. Onneksi ajan toukokuussa BE-kortin, jonka jälkeen saan vetää traileria itsekin.

 

 

Kertoessani suunnitelmista ensimmäisen kerran vanhemmilleni, oli isäni puoliksi kauhuissaan ja äitini vastaus oli "no, Champhan tykkää tarpoa hangessa!". Pienen sulattelemisen jälkeen molemmat suostuivat ideaani ja se on enää pieniä yksityiskohtia vaille valmis. Muuttomatka tulee olemaan melkoinen, joten hevosen kanssa on tehtävä pari välipysähdystä matkan varrelle yöpymistä varten. Onneksi reitillemme sattuu tuttuja paikkoja, joissa saan majoittaa matkalaistani pientä korvausta vastaan.

 

Meillä siis koittaa pian "ikuinen talvi", sillä Lapissa tunnetusti lunta riittää! Sitä ennen nautitaan kuitenkin keväästä - näin huhtikuun ensimmäisenä päivänä kesä alkaa olla jo vähän lähempänä :)

Lue lisää