#129: Joulukalenterin 19. luukku - hevoshommat ulkomailla

 

Joulukalenterin yhdeksästoista luukku pitää sisällään aiheen, jonka luulen kiinnostavan monia lukijoita. Olen saanut viime aikoina jonkin verran yhteydenottoja liittyen hevosenhoitajana työskentelyyn ulkomailla. Ajattelin hieman valoittaa omia kokemuksiani näiden muutaman kesän ajalta ja listata niiden perusteella itselleni muodostuneet plussat ja miinukset kuvien kera. Toivottavasti tykkäätte!

 

Vastaan ensin kysymykseen, miksi halusin lähteä ulkomaille. Meidän talliltamme lähti muutama vuosi takaperin eräs tuttuni Saksaan Meredith Michaels-Beerbaumin tallille hevoshommiin ratsastuksenopettajani kontaktien avulla. Innostuin siitä itsekin ja aloin miettimään asiaa tarkemmin vuoden 2010 loppupuolella. Pohdittuani asiaa pienessä päässäni ja juteltuani siitä vanhempieni kanssa, päätin kysyä asiasta lisää ratsastuksenopettajaltani Piudelta. Hän lupasi kysellä eri talleilta mahdollisuuksia kesätöihin pääsemiseen ja muutamia eri vaihtoehtoja löytyikin (esimerkiksi Hollanti, Belgia ja Italia). Piude otti Ninaan yhteyttä ja kysyi asiaa myös häneltä. Vastaus oli myönteinen ja näin ollen lähetin hänelle itse sähköpostia, jonka jälkeen sovin asiat tarkemmin Stephex Stablesin silloisen "sihteerin" Ellenin kanssa.

 

Koska kokemus Belgiassa oli pääosin pelkästään myönteinen, halusin ehdottomasti lähteä ulkomaille uudelleen. Niinpä viime kesänä, suunnilleen vuosi edellisen kerran jälkeen, suuntasin katseen kohti Hollantia. Tarkoitukseni oli alunperin lähteä Stephexille uudelleen, mutta Nina pyysi minua Guttecoveniin ja sille tielle päädyin. Tulevaisuus näyttää, lähdenkö Eurooppaan myös ensi vuonna (esimerkiksi jo keväällä)!

 

Belgia, Stephex Stables, Uruguay-ruuna eli Urkki, 2011

 

Viimeinen päivä Stephexillä 2011. Takanani näkyy tallia ja pensasaidan takana on estekenttä.

 

Mutta sitten itse työskentelyyn. Monet lukijoistani ovat varmaankin lukeneet Stephex-postauksen (linkki sivupalkissa) sekä seuranneet viime kesän postauksia Hollannista. Päällisin puolin hevosenhoitajana toimiminen ulkomailla vaikuttaa unelmatyöltä: varsinkin Stephexillä tallin puitteet olivat henkeäsalpaavat, työskentelin päivittäin uskomattoman hienojen (ja kalliiden) hevosten parissa sekä sain oppia koko ajan uutta paitsi maamme menestyneimmältä esteratsastajalta, myös kaikilta niiltä henkilöiltä, jotka mahdollistivat organisaation pyörimisen. Kirsikkana kakun päällä kielitaito kasvoi.

 

Hevosenhoitajana toimiminen on kuitenkin rankkaa puuhaa. Koska kyseessä on muiden omistuksessa olevia hevosia ja ratsujen hinnat nousevat keskimäärin satojen tuhansien eurojen pintaan (riippuen toki paikasta ja hevosesta), on työn laadun vastattava haluttua tasoa. Henkinen lataus on oltava kohdillaan ja hommaa on oikeasti haluttava tehdä. Jos jätät vaikkapa jalkojen kuivaamisen hieman puolitiehen, saattaa hevonen joutua viettämään muutaman lomapäivän ruven muodostumisen vuoksi. Stressiin taipuvaisella ihmisellä saattaa siis olla vaikeaa!

 

Työajat ovat hevosenhoitajilla viitteellisiä. Ammatikseen hevosia hoitavat voivat kutsua työtään elämäntavaksi, sillä se on pääosin kokopäivätyötä. Toimistotyössä tyypillinen kahdeksan tunnin työpäivä jää kauas taakse, sillä hevosenhoitaja on työllistettynä parhaimmillaan neljätoista tuntia vuorokaudessa - tai aina, kun tarve vaatii. Vapaa-aika jää siis vähäiseksi, sillä yleensä työpäivän jälkeen on jo fyysisesti niin loppu, että pehmeä sänky houkuttelee nopeasti luokseen. Vapaapäivä on kerran viikossa, joskus niitä ei ole ollenkaan ja joskus saatat saada niitä enemmänkin.

 

Princess ja minä viime kesänä Guttecovenissa.

Luzy ilmoittaa, että sillä on jo nälkä! Guttecoven 2012.

Citan kanssa derbykentällä. Guttecoven 2012.

Tietenkään hevosenhoitajan homma ei ole pelkkää raatamista ja pitkiä työpäiviä. Lyhyesti kuvailtuna se on vastuullinen homma, jossa voit oppia paljon silloin, kun asenteesi on kohdallaan. Monilla talleilla myös hevosenhoitajat pääsevät ratsastamaan työnanatajansa hevosia; jos ei muuten, niin edes verryttelemään niitä ratsuttajille. Monelle suomalaiselle Euroopassa työskenteleminen antaa hirveän paljon uutta tietoa, sillä suomalainen hevosurheilu on vielä aivan lapsen kengissä verrattuna esimerkiksi Saksan ja Hollannin vastaavaan. Opit paljon erilaisista tavoista valmentaa hevosia, pääset seuraamaan aivan vierestä huippuhevosten elämänrytmiä ja ennen kaikkea pääset mittailemaan erilaisia vitamiineja ja lisäaineita hevosten ruokiin kymmenistä eri purnukoista. Heh, siinä tarvitaankin jo muistilistaa! :)

 

Työskennellessäsi vieraalla kielellä tarvitset edes kohtuullisen kielitaidon, sekä avoimuutta ylittää omat rajasi. Sosiaalisuudesta on pelkkää hyötyä, vaikka onkin yleinen vitsi, ettei kenelläkään hevosenhoitajalla sosiaalisia taitoja ole. Jos et osaa paikallista kieltä, englannilla ja elekielellä pärjäät varmasti pitkälle. Pidempiä aikoja alueella työskennellessäsi opit varmasti paikallisen kielen perussanastoa, joten esimerkiksi arkipäivän hevosasiat ja kaupassa käynti alkaa luonnistumaan yhä sujuvammin. Mikäli olet menossa vaikkapa Hollantiin ja puhut ruotsia edes kohtuullisesti, on flaamiakin helpohkoa tulkita.

 

Hevosenhoitajan palkka ei ole kummoinen, mutta sitä on vaikea verrata työstä saatuun kokemukseen. Yleensä työnantajasi maksaa majoituksesi ja pientä korvausta työnteostasi (kesätyöntekijöille siis), mutta lennot ja muut kustannuksesi joudut maksamaan itse. Työnteosta voidaan maksaa palkkaa myös muulla tavalla: jos tulet paikalle oman hevosesi kanssa, voi työnteko korvata sen majoituskulut ja toisaalta omat valmennuksesi. Kannattaa siis miettiä, onko sinulle taloudellisesti mahdollista lähteä ulkomaille työskentelemään.

 

Norman sanoi mielipiteensä! Guttecoven 2012.

Funny, Guttecoven 2012.

Ahkera kisahoitaja.. tai itseasiassa vapaapäivän viettäjä kisaturistina!

Uusien ystävien ja kavereiden saaminen on ehdottomana plussapuolena ulkomailla työskentelemisessä! Meillä oli Stephexillä samaan aikaan kymmenkunta suunnilleen samanikäistä tyttöä ja poikaa hommissa, joten juteltavaa ja tekemistä riitti. Työpäivien jälkeen meillä oli yleensä oikein hauskaa keskenämme ja lähimme usein viettämään aikaa esimerkiksi Antwerpeniin. Yöunet jäivät monesti lyhyiksi, sillä takaisin saatoimme palata vasta myöhään puolenyön jälkeen ja työpäivä alkoi yleensä viiden ja seitsemän välissä. Muutamien kanssa olen edelleen yhteydessä silloin tällöin.

 

Tuttavien lisäksi ulkomailla työskennellessäsi pystyt luomaan hyvin uusia suhteita erilaisiin henkilöihin. Niistä voi olla paljon hyötyä tulevaisuudessa, joten jokainen mahdollisuus kannattaa hyödyntää!

 

Mitähän muuta kertoisin.. Jokaiselle saattaa tulla matkan varrella pieni koti-ikävä, varsinkin jos työ ei vastaa sitä, millaiseksi sen on mielessään muiden kommenttien ja edellisten kokemusten perusteella kuvitellut. Alussa ilmeneviä vaikeuksia saattaa olla myös työtahtiin tottuminen, mutta sitten kun rytmiin pääsee sisälle, ei se tuota ongelmia yhtään sen enempää. Fyysisestä kunnosta on paljon hyötyä, eikä aivan rapakunnossa olevia ihmisiä katsota hyvällä. Tietysti kunto kasvaa työn edetessä, mutta kahdenkymmenen karsinan putsaaminen ja puruttaminen, monien hevosten ratsastaminen ja toisen tusinan kuntoonlaittaminen ruokinnasta, tarhauksesta ja muusta puhumattakaan vaatii hyvää pohjakuntoa.

 

Viimeisenä päivänä otettu kuva Vivasta ja musta, Stephex 2011.

Stephex 2011, Urkki!

Iloinen (ja ruskettunut!) tallityttö, Keijon kanssa Stephexillä 2011.

Kesäisin Euroopassa on myös todella lämpimät ja aurinkoiset säät, joten työskentely talleilla on siinäkin mielessä mielyttävä kokemus! Viime kesänä tosin satoi kauhean paljon, mutta onneksi sateet olivat Hollannissa nopeita kuuroja, eivätkä kestäneet koko päivää.

 

Suosittelen kokeilemaan, mikäli yhtään olet harkinnut lähtemistä! Jos olet intohimoinen hevosystävä ja todella haluat tehdä töitä hevosten parissa, en näe yhtään estettä, miksei ulkomaille voisi lähteä. "Voishan sitä kokeilla, toisaalta olis kiva viettää aikaa kavereidenkin kans kesällä" -asenteen omaaville en hevosenhoitajan hommia kuitenkaan suosittele, sillä siihen on sitouduttava kokonaisvaltaisesti koko siksi ajaksi, kun siellä aikaa viettää. Hommat on tehtävä loppuun väsytti tai ei - oli sitten ikävää tai ei! Suurin osa ajasta on tietysti mukavaa ja fiilis on huipussaan :)

 

Toivottavasti saitte tekstistä jotakin irti ja mahdollisesti innostuitte ajatuksesta ulkomailla työskentelyyn. Mikäli teille jäi jotakin kysyttävää, kysykää rohkeasti! Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin niin hyvin kuin vaan kykenen.

 

Laukkaradalla, Guttecoven 2012

"Hui, toisia hevosia!" ajattelee Luzy, 2012

Viljo, Guttecoven 2012

Iloinen tyttö ja väsynyt heppa :D 2012