#162: Kuukausi yhteistä aikaa takana..

.. ja pakko sanoa, että upeaa aikaa on ollut! Olemme tutustuneet toisiimme hyvin ja pakko sanoa, etten ole kertaakaan - missään vaiheessa - katunut Champin ostoa. Hevosen hankinta on kuitenkin aina hieman "sian säkissä" ostamista, mikäli hevosta ei tunne etukäteen. Rakastuin Hollannissa Champiin kahden koeratsastuksen perusteella, en siis nähnyt sitä esimerkiksi karsinassa käsiteltäessä. Mulla oli koeratsastuksissa vaikeuksia toimia itse, sillä nappulat oikeanlaiseen ratsastamiseen kyseisellä hevosella olivat täysin hukassa, mutta silti pidin hevosen ratsastettavuudesta todella paljon.

 

Champ on osoittautunut todelliseksi herrasmieheksi käytöstapojensa perusteella, tosin pieni puuhapete ja mukavuudenhaluinen juntti siinä toisinaan asustaa. Kuntoonlaitettaessa se on rauhallinen ja kiinnostunut muista ympärillä olevista ihmisistä, se antaa kenen tahansa hoitaa ja taluttaa itseään. Päästin jopa mua itseäni melkein (no ei ihan) kymmenen vuotta nuoremman serkkuni pojan kyytiin ja se oli kuin mikäkin vanha tuntihevonen - ei tehnyt mitään pahaa! Mitä nyt ei nostanut laukkaa ja oikoi kulmissa.. Siinä näkyy Champin mukavuudenhaluisuus: se tykkää enemmänkin vaan "hengailla" ratsastaessa, ja mikäli kyseessä ei ole esteratsastastus, voisi sen mielestä homman hoitaa nopeasti pois alta. Eilen kävelin loppukäyntejä niin, että tasoitin samalla maneesin uraa eli hevonen siirtyi perässäni aina kaksi metriä, minkä jälkeen seisahtui odottamaan etenemistäni. Champ oli niin tyytyväinen järjestelyyn (luuli olevansa työnjohtaja), sillä normaalisti se kävelee tylsistyneenä loppukäyntejä ja pysähtelee miljoona kertaa sadan metrin aikana katselemaan esimerkiksi maisemia.. Tyypillinen mies.

 

"kauheesti mielenkiintosii asioita tuolla!! ihan varmana näin jotain tosi pelottavaa.."

Tällä hetkellä ollaan menty huimasti eteenpäin siitä, mitä ensimmäiset ratsastuskerrat olivat! Olen itse oppinut ratsastamaan Champia oikein ja vaikka kuukauden aikana hevoselle ei todellakaan mitään lihaksistollisia muutoksia ole tullut, on muutosta tapahtunut rentoutumisessa ja luottamuksen löytämisessä. Champ on ratsastaessa nykyään lähes koko ratsastuksen ajan pehmeä kädelle ja uskaltaa tukeutua ohjaan, mikä oli aluksi sille hankalaa. Esteratsuna se olisi halunnut kääriä kaulansa rullalle tai juosta alakaula kovana, mitä tapahtuu nykyään vain sen jännittyessä. Ratsastaminen ruunalla on viimeisen viikon aikana ollut pääosin todella miellyttävää. Tästä suunta vain eteenpäin :)

 

Pari (?) postausta sitten kerroin siitä, että haluan hevoseni osaavan peruskouluratsastukselliset asiat (avot, väistöt, sulut jne.) ja tässäkin ollaan menty eteenpäin paaaaljon. Tämä harppaus on tehty itseasiassa kahden edellisen päivän aikana: lauantaina kokeilin puolitosissaan tehdä ensimmäisen kerran avotaivutusta käynnissä ja pohkeenväistöä ravissa. Käyntipohkeenväistöä olemme tehneet joskus pari viikkoa sitten, se ei muistuttanut pohkeenväistöä oikeastaan miltään osin. No, ei nuokaan "liikkeet" aluksi onnistuneet - mutta sitten, naps, jotain tapahtui! Puolikkaan pitkän sivun jälkeen Champ tajusi mitä haen ja esittikin oikein näppärää avotaivutusta. Sama pohkeenväistössä - se oli aluksi lähinnä jonkinsortin poikittamista etuosa reippaasti edellä, mutta muutamien toistojen jälkeen ruuna teki kivoja pätkiä. Eilen sunnuntaina äiti oli kuvaamassa ja pyysin häntä ottamaan muutaman pätkän videolle sen jälkeen, kun olin tehnyt hieman kavalettityöskentelyä. Nuo pätkät eivät ole millään tapaa täydellisiä, mutta mielestäni todella hyviä suorituksia estehevoselle, joka tekee niitä toisen kerran elämässään (tai ainakaan pitkään aikaan).

 

 

Huomatkaahan, mikä loimi Champilla on ratsastaessa päällä. Se on Veljekset Wahlsténilta sponsorituotteena viime kuussa saamani Horse Comfortin ratsastusloimi, joka on sopinut Champille paremmin kuin hyvin. I like!

 

Ajattelin tehdä teille tässä joku päivä Mydayn, mikäli sellaista haluaisitte? Vai olisiko joitakin muita toiveita? Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita :)

 

Ainiin, loppuun vielä suuri kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille ihanille lukijoille. Teidän jakamat kokemukset ja rauhoittavat sanat (kuulostipa kauhean teennäiseltä) säästivät mut turhalta huolehtimiselta. Champin takajaloissa ei ole ollut kummempaa lämpöä tai turvotusta hokinpolkemien jälkeen ja kengittäjä kävikin niitä katsomassa, todeten ettei kyseisille haavoille voi juuri mitään tehdä. Nyt on kuulemma vain toivottava, ettei kavio lähde halkeamaan. En muuten laitata Champille enää koskaan tilsakumeja, sillä niiden takia ruunan kaviot ovat lähteneet lohkeilemaan alareunasta: kavio ei ole ollut tasaisella tuella kenkää vasten, vaan se on päässyt liikkumaan joustavan tilsakumin vuoksi. Ruunalle tulee kengittäjä kolmen viikon päästä, joten toivon todella, ettei kaviot lohkeile tämän enepää. Mikäli tähän on riski, täytynee pyytää joku muu kengittämään se aikaisemmin.

 

Mutta nyt alan valmistautumaan iltapäivään, sillä luvassa on jotakin spesiaalia mulle. Siitä lisää ehkä myöhemmin :)