#389: Estevalmennus pitkän videon kera

Mulla on nyt ihan älyttömän monta postausta julkaisematta tai tekemättä, niitä on jonossa valehtelematta kymmenen! Ja kaikki sillä tavoin ajankohtaisia, että tekisi mieli julkaista ne heti peräpäivinä. Toisaalta aikaa en löydä mistään niin paljon kaikkeen kirjoittamiseen ja tekemiseen, joten väkisinkin joudun jakamaan ne tuleville viikoille sen mukaan, miten itselläni riittää tunnit päivässä.

 

Näistä vuorossa on nyt viime viikon estevalmennuspostaus, sillä kohta pitäisi väsätä jo uusi kasaan. Olimme viime torstaina hyppäämässä vihdoin ihan normaalilla estevalmennusporukallamme, kun mukana oli lähes kaikki tallimme "vakkariesteratsukot". Koko kesän aikana ei tätä ole aikaisemmin tapahtunut, sillä yhdellä jos toisella on ollut jotain muuta esteenä. Pidimme valmennuksen kentällä, joten tilaa ei ollut ihan älyttömän paljon - jouduimme siis oikeasti katsomaan, mihin ratsastamme!

 

Nauroin tälle kuvalle varmaan kymmenen minuuttia, joten se oli pakko julkaista, vaikkei kauhean edustava olekaan. Kysymys kuuluukin: mitä ihmettä mä säädän tuolla selässä? Ja Champin ilme kruunaa kyllä kaiken :D

 

Tässä kuvassa näkyy ehkä vähän paremmin tuo uusi, testissä oleva kuolain.

Aloitimme valmennuksen ihan perinteisesti ratsastamalla ravissa ja laukassa hevoset rennoiksi, mahdollisimman pitkälle kaulalle. Mulla on yhä edelleen ongelmana se, että menen helposti liian kovaa eli ulos tahdista. Pitäisi vain malttaa olla tekemättä siellä selässä yhtään mitään ylimääräistä, jotta homma ei menisi sähläämiseksi. Normaalien alkuverryttelyiden jälkeen verryttelimme vielä molempiin suuntiin vastalaukassa, jolloin tarkistettiin se, ovatko hevoset avuilla molempien pohkeiden ja ohjien välissä. Vaihtoherkillä hevosilla tämä on muuten ihan älyttömän hyvä tarkistuskeino sen lisäksi, että se tietysti myös jumppaa hevosta tehokkaasti.

 

Piude oli rakentanut meille linjan, jossa oli aluksi kaksi (ja myöhemmin kolme) kalavettia in-and-out -väleillä ja siitä sitten suoralla linjalla pystylle sama laukan rytmi säilyttäen. Tulimme tätä tehtävää molemmista suunnista. Mulle haastavaa oli varsinkin pystyltä päin tultaessa se, etten lähtenyt lyhentämään laukkaa liikaa innareille. Champilla on niin paljon isompi laukka suhteessa muihin ryhmämme hevosiin, että nuo välit ovat herkästi liian lyhyitä sille ja siksi varmistelen yleensä liikaa sitä, etteivät välit jää ahtaiksi.

 

 

Mikä etujalkatekniikka! :D Tää oli ihan pakko lisätä vain noiden pupuloikkakinttujen vuoksi, vaikka kuva muuten ei ole kummoinen.

Kun olimme selvittäneet kunnialla (tai edes sinnepäin) nuo tehtävät, jatkoimme innareilta diagonaalilla okserille, josta lyhyen sivun kautta diagonaalilla olevalle pystylle. Tässä oli edelleen se sama teema kuin viimeksi estevalmennuksessa, josta kerroin: mulle on haastavaa jatkaa kaarteissa laukkaa kunnolla eteen ja pitää käsi pehmeänä, jotta hevonen pääsisi laukkaamaan esteelle asti. Ilman sitä, että nyherrän laukan pois kokonaan ennen estettä.. Tähän meillä olikin tällä kertaa erilainen kokeilu, kun Hangon kisoissa eräs Piuden kaveri tarjosi mulle kuolainta kokeiluun. Kyseessä on paksu kuminen D-rengasnivelkuolain, jolla saadaan hevoset yleensä vähän "puisemmiksi" suustaan  ja ottamaan enemmän tuntumaa kuolaimeen. Champilla tuollaista kuolainta ei kannata käyttää sileällä, mutta esteillä se voisi sopia meille siksi, että silloin omat ylimääräiset käsieni sähläämiset eivät vaikuta hevoseen niin voimakkaasti.

 

Ensimmäisellä kerralla okserille tullessani pidin kaarteesta ehkä hieman liikaa, mutta koska este oli pieni, ei siinä ollut mitään ongelmaa. Vastaavasti pystylle tultaessa ratkaisin kaarteesta pelkästään eteen, mikä ei ollut sekään hyvä vaihtoehto. Muilla kerroilla otimme okserin ja pystyn väliin vielä yhden pystyn ja kaikki lähestymiset sekä paikat olivat hyviä. Muistin rentouttaa käden ylhäältä asti ja ajatella vain rytmiä, tietenkään työntämättä estettä kohden. Hevosella oli muuten kerran ihan mahtava ilme, kun tuuppasin sen sille pienelle pystylle kaukaa: "kyllä mä hoidan tän, pysy sä vaan mamma kyydissä!" :D

 

 

Eilen mulla oli Jonnan kouluvalmennus, vaikka alun perin Jonnan pitkikin ratsastaa Champilla itse. Sain siellä ihan älyttömän ahaa-elämyksen sellaisen asian suhteen kuin "käsien rentouttaminen siirtymisissä" ja tästä aion kyllä kertoa enemmän omassa postauksessa. Mutta nyt mun pitää suunnata kulkuni tallille, sillä lähden hyppäämään Piia Pantsun estevalmennukseen Peuramaalle. Jännää!

 

Onko hevosellasi/hoitohevosellasi sama kuolain sekä sileällä että esteillä vai vaihdellaanko sitä?