#626: Onko HIHSin jälkeen normaalia elämää?

Tämän vuoden Helsinki International Horse Show on nyt taputeltu kasaan. Omalta osaltani tapahtuma kesti tiistaista sunnuntaihin, ensin 4 Your Horsen parissa tiistaina ja lopulta viiden päivän ajan kilparatsastusta seuraten. Kaiken kaikkiaan vietimme areenalla jokaisena päivänä noin kymmentuntisia päiviä, toisina päivinä vähän vähemmän ja toisina jopa enemmän. Olimme saaneet työvuorot siten, että keskiviikosta lauantaihin teimme hommia iltapäivästä alkaen ja sunnuntana sitten koko päivän ajan.

Olen kertonut aiempina vuosina niin paljon kansliassa työskentelemisestä, etten usko siitä kertomisen olevan teille välttämättä mielekästä - ja toisaalta itseä on turhaa toistaa! Horse Show erosi omalta osaltani edellisistä siinä, että tänä vuonna mulla oli paljon aiempaa enemmän tekemistä myös kanslian ulkopuolella: valitsimme bloggaajien kesken Expo Excellence -palkinnon saajan, vierailimme muutamien kymmenien minuuttien ajan Ladies Nightissa ja yritin itse myös kovasti kuvata erilaisia tilanteita talteen. Näin ollen se perinteinen kansliassa istuminen jäi normaalia vähemmälle, mutta onneksi meillä oli paljon porukkaa töissä, eikä ongelmia sen suhteen ollut. Ensi vuonna katsellaan taas uudelleen, josko kanslian penkit kutsuisivat vähän pitkäkestoisemmin ;)

Ratsastuksellisia tunnelmia pääsitte lukemaan edellisestä postauksesta, jossa esittelin ottamiani kuvia kahden päivän ajalta. Kansliassa työskentelyssä on se loistava puoli, että pystymme seuraamaan ratsastusta aika hyvin huoneemme seinällä olevasta screenista tai vaihtoehtoisesti kipittää muutaman kymmenen metrin matkan areenan portille katsomaan suorituksia livenä. Sunnuntain World Cup -luokkaa seurasimme pääosin kansliasta käsin katsellen seinän televisiota ja samalla kuunnellen Yle areenasta Nina Fagerströmin ja Markus Backlundin selostusta. Tietysti muutamia suomalaisratsukoita piti käydä katsomassa ihan kentän laidaltakin, mutta muuten valmistauduimme kotiinlähtöä varten purkamalla kanslian varustusta takaisin laatikoihin.

Horse Show'n viikko on mulle aina todellinen irtiotto arjesta. Normaalisti mulla on todella aikataulutettu arki, johon ei mahdu ylimääräistä sompailemista määräänsä enempää. Edellisellä viikolla voin kuitenkin hyvällä omallatunnolla sanoa maanneeni sohvalla tai vain istuneeni tekemättä mitään tähdellistä ensimmäiset kaksi päivää, jonka jälkeen jatkoimme arjen ulkopuolella jäähallilla ihanien ihmisten seurassa loppuviikon ajan. Tämä alkanut viikko on myös alkanut vähän takkuillen, sillä eilen maanantaina en tehnyt mitään muuta kuin vietin tallilla yli neljä tuntia, tapasin kummipoikaani, vein Sarinan lentokentälle ja illalla muokkasin videoita ja kuvia Horse Show'sta. Tiistai ei alkanut yhtään sen paremmin, sillä nukuin univelkoja pois kymmeneen asti ja kirjoitan nyt tätä postausta ennen yliopistolle lähtemistä. Veljeni totesi mulle äsken hämmästyneenä: "Siis ootko sä lähdössä kouluun?". Tämä kertonee siitä, miten vähän olen viime aikoina panostanut opinahjoni parissa. No, onneksi luentomateriaalit saa netistä ja läsnäolopakkoa ei ole..

Sain muutamia toiveita, että tekisin Horse Show'n viikolta videopostauksen tai jonkinlaisen koostevideon. Yritin aluksi kuvata kanslian arkea, mutta totesin, ettei siitä tulisi kovinkaan mielenkiintoista videota: homma siellä on nimittäin aika pitkälti ihmisten kanssa asioimista, enkä usko, että monikaan haluaisi esiintyä tietämättään videolla. Siispä yritin kuvata kameralle kaikkia sellaisia pätkiä, jotka eivät oikeastaan liity itse kansliatyöhön mitenkään. Olkoon tämä video eräänlainen minun, Sarinan ja Jennan (sekä kaikkien muiden kavereideni, joita videolla meidän kolmen lisäksi esiintyy) Horse Show -viikon after movie. Käteen jäi nimittäin paljon hauskoja muistoja ja mikä parasta, seuraavaa kertaa on vaikea odottaa kokonaisen vuoden verran!

Paluu normaaliin arkeen on siis kovasti käynnissä ja toivon, että saan tänne blogin puolelle piakkoin myös ihan normaalia ratsastusmateriaalia. Ratsastin Champilla ensimmäisen kerran eilen maanantaina neljän päivän tauon jälkeen ja voi että, miten paljon virtaa hevosella oli. Se liikkui toki lainaratsastajien kanssa ollessani itse poissa kuvioista, mutta syystä tai toisesta mulla oli allani oikea ruutitynnyri. Eihän siinä, oman moottorin omaavaa hevosta on aina kiva ratsastaa! Eikä se ollut muutenkaan yhtään hullumpi - ratsastuksesta pystyi jopa nautiskelemaan. Tällä viikolla edessä on estevalmennuksia Niclaksen ja Piuden kanssa sekä kilpailut yli kuukauden kisatauon jälkeen. Huh, sitä odotellessa :)

Linkki videoon.

Kertokaa omia fiiliksiänne HIHSista!