Joulukalenterin 1. luukku - Arvonta

Ihanaa joulukuuta kaikille! Tämän postauksen myötä pyörähtää käyntiin Aadan hevoselämää -blogin neljäs joulukalenteri. Aiempina vuosina kalentereissa on ollut enemmän tai vähemmän tietynlainen teema ja samalla linjalla jatkamme myös kuluvat kaksikymmentäneljä päivää. Voin kuitenkin etukäteen luvata, että tänä vuonna tulemme näkemään paljon videoita ja muisteluita menneiltä vuosilta sekä ison kasan erilaisia arvontoja. Kannattaa siis tosiaan pysyä mukana!

Kuten saatoitte huomata, muutti blogi ulkoasunsa hyvin jouluiseksi. Näissä merkeissä tulemme viettämään kuluvan kuukauden ja toivon todella, että nautitte pienistä hetkistä postauksieni parissa. Jos saatte kehitysideoita vielä tulevina päivinä, jättäkää ihmeessä kommenttia :) 

________________

Vuoden ensimmäinen joulukalenteriluukku aukeaa arvonnan merkeissä. Tänä vuonna blogin sponsori Veljekset Wahlsten tarjoutui mukaan tuomaan iloa pimeisiin talvipäiviin ja mahdollisti upean arvontasarjan, jonka osia avautuu pitkin joulukuuta. Jotta arvontaluukuista ei tulisi liian yksipuolisia, olen yhdistänyt niiden kanssa eräänlaisen sarjan vanhoja videoita ja kuvia menneiltä ratsastusvuosilta - ajalta, jolloin olin vielä ihan tavallinen ratsastuskouluratsastaja. Pääsette tutustumaan vanhoihin vuokrahevosiini, kisamuistoihin ratsastuskouluhevosilla ja paljon muihin sellaisiin asioihin, joita ette vielä koskaan aiemmin ole nähneet tämän blogin sisällössä!

Joulukuuun ensimmäisen päivän kunniaksi arvottavaksi tuotteeksi valikoitui Horse Comfortin pehmeä ja laadukas fleeceliivi. Koska sain tuotteet jo etukäteen itselleni, valitsin koon S:nä, sillä se on melko reilu ja menee esimerkiksi itselleni oikein hyvin. Mulla on siis myös itselläni tämä kyseinen fleeceliivi, kahvin värisenä. Tuotteen hinta on normaalisti 49 euroa, mutta sen saa jouluhintaan Wahlstenin joulukuvastosta 39 eurolla. Tänään arvottavan tuotteen väri on pinkki.

OHJEET OSALLISTUMISELLE:

• Kirjoita tämän postauksen kommenttikenttään nimesi ja toimiva sähköpostiosoitteesi. 
• Tykkää blogin Facebook-sivusta, Instagram-tilistä, ole blogin virallinen lukija google-tunnuksen avulla tai seuraa meitä Youtubessa.
• Muista myös varmistaa, että olet tykännyt Veljekset Wahlstenin Facebook-sivusta! Jos sinulla ei ole tunnuksia Facebookissa, ei hätää. Joulun kunniaksi voit osallistua arvontaan myös ilman sosiaalisen median tunnuksia.
• Tämän päivän arvonta suoritetaan 3.12.2015 kello 21:00, joten jätäthän kommenttisi siihen mennessä. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti sähköpostitse. Mikäli sähköpostiin ei vastata kahden päivän kuluessa, arvotaan uusi voittaja.

Onnea arvontaan!

Ensimmäisen joulukalenteriluukun ansiosta kurkistamme muutaman vuoden taaksepäin aikaan, jolloin olin lähdössä ensimmäisen kerran Belgiaan Stephex Stablesille. Juuri tuota reissua ennen vietin kesääni Itä-Suomessa ja lähdimme käymään lähitallilaisteni kanssa silloisella Tahko Areenalla katsomassa yhtä hevosta. Hevonen oli tallilla ratsutuksessa ja kuinka ollakaan päädyin lopulta sen selkään muutaman kierroksen ajaksi testaamaan, miltä tamma sillä hetkellä tuntui.

Paikan silloinen omistaja Päivi kysyi, olinko ilmoittautunut seuraavan päivän estekisoihin. Mulla ei ollut tuolloin omaa hevosta, joten vastasin tietenkin kieltävästi. Suureksi yllätyksekseni Päivi kehotti mua kiirehtimään talliin ja hakemaan itselleni Orenda-tamman pikaista ratsastusta varten. Pian huomasin starttaavani kahdessa esteluokassa täysin vieraan hevosen kanssa. Luokkakorkeudet olivat pienet 70cm ja 80cm, mutta olin äärettömän onnellinen saamastani mahdollisuudesta. Olin tosiaan lähdössä seuraavalla viikolla Belgiaan, mutta sovimme, että tulisin ratsastamaan Tahkolle uudelleen paluuni jälkeen.

Videoita ratsastuksestani Tahkolla: linkki x linkki x linkki x linkki

Saavuttuani Suomeen lähdin oitis viikoksi Tahkolle. Kaikki postauksen kuvat on kuvattu sen viikon ajalta, kesällä 2011. Sitä seuraavana viikonloppuna matkustin Tahkolle uudelleen osallistuakseni kisoihin, jonka jälkeen junamatkat Helsingin ja Siilinjärven välillä muodostuivat enemmän säännöksi kuin poikkeukseksi. Pääsin kilpailemaan syksyn tullen toisetkin kisat, joissa hyppäsin päivän aikana 12 starttia sijoittuen useita kertoja ja voittaen kolme luokkaa.

Ennen Tahkolle lähtemistäni olin kilpaillut pääosin kouluratsastuksen parissa, mutta Päivin valmennuksessa ja hänen hevosillaan pääsin hyppäämään ensimmäiset ratani 120cm korkeudella ja jopa starttaamaan niitä. Sain ratsastaa päivittäin 4-12 hevosta samalla, kun tein tallia aamuisin ja iltaisin. Osallistuin silloin tällöin myös Urmas Raagin valmennuksiin. Tahkosta muodostui mulle tärkeä paikka niin porukan kuin oppimisenkin kannalta. Näin jälkikäteen on vaikea ymmärtää, miten paljon vastuuta tuolloin kovin nuori ja kokematon tyttö sai itselleen. Olen kyllä ollut todella etuoikeutettu ja edelleenkin valtavan kiitollinen saamistani mahdollisuuksista!

Aina ei onnistunut.. :D

Rafinan kanssa kisasin ensimmäisen 115/125cm -luokkani!

Kun Kapri eli entinen ylläpitohevoseni astui elämääni vuoden 2011 lopulla, harvenivat vierailuni puoleksi vuodeksi melkolailla kokonaan - taisin käydä Tahkolla kerran tai kaksi. Kun palasin seuraavana kesänä vuonna 2012 Hollannista, oli syksyn ohjelmassa jälleen enemmän Tahkolla puuhastelua. Tuolloin kirjoitin jo blogia, joten niistä hetkistä olettekin voineet lukea enemmän. Teimme esimerkiksi yhden videokoosteen reissusta, jolloin lähdin Tahkolle klippaamaan hevosia ja seuraamaan Urmas Raagin valmennuksia. Oma käteni oli tuolloin solisluun katkeamisen takia pois käytöstä, mutta se ei estänyt hauskanpitoa!

Tahkon ajoilta mulle jäi käteen valtavasti kokemusta erilaisten hevosten kanssa ja ennen kaikkea monia ihania ihmisiä elämääni. On ollut valtavan hienoa seurata, miten silloin niin nuoret tytöt ovat päässeet kilpailemaan kansalliselle tasolle ja pärjänneet hienosti uusien hevostensa ja muiden haasteiden parissa. Meillä oli Tahkolla mahtava porukka ja toivon, että tapaamme vielä joskus heidän kanssaan porukalla uudelleen.