Joulukalenterin 11. luukku - Tavoitteet kaudelle 2016

Joulukalenterin yhdestoista luukku suuntaa katseen tulevaan. Vaikka nyt on aika levähtää ja höllätä hieman nutturaa nauttien pienen joulutauon verran pelkästä rennosta humputtelusta, siintää silmissä silti ensi vuoden haasteet. Ihmismieli on melkoinen: kun yksi asia on saatu loppuun ja lupa lepotauolle annettu, kirmaa ajatukset jo kaukana tulevaisuudessa. Mutta kuten sanottu - vierivä kivi ei sammaloidu!

Olen monesti pohtinut omia tavoitteitani ja asettanut niitä myös konkreettisesti esille. Viime vuoden lopulla taisin sanoa, että haluaisin kilpailla kesällä hyvällä menestyksellä kansallisissa 120cm-tason luokissa ja nousta loppusyksystä mahdollisesti jopa helppoihin 125-130cm-luokkiin. Sitä edeltävänä vuonna tavoitteet olivat siisteissä 110cm-luokissa ja hyvällä kehityksellä myös niissä 120cm-luokissa. Toisin on kuitenkin aina käynyt. Champin kanssa meidän tavoitteet ovat jääneet jokainen kerta kilpailutuloksellisesti saavuttamatta.

Missä olemme nyt? Tällä hetkellä voisin sanoa, että olisin vihdoin henkisesti valmis starttaamaan tulevana keväänä niitä 120cm korkuisia luokkia ilman, että menisin itse paniikkiin. Kun on käynyt ihan pohjalla, on siellä helppo tarkastella omia virheitään ja nousta sitten vähitellen ylöspäin. Meidän pohjamme taisi olla alkusyksyllä aluemestaruuskisojen aikaan, mutta onneksi onnistuin avartamaan omaa näkemystäni ja tajuamaan, mistä kaikki ongelmat ovat todennäköisesti johtuneet. Kun tämä asia oli korjattu, ei loppukauden kisoissa ollut minkäänlaista ongelmaa.

Haluaisin tänne Etelä-Suomeen jo lunta! Siksipä joudutte katsomaan viime vuoden kuvia, kun sitä lunta kerrankin oli :) Nyt on niin harmaata ja sateista, ettei kameraa halua ulkoiluttaa edes pakon edessä.. Eikä kyllä edes ehtisi, kun kuluvan viikon aikana mulla on ollut neljä tenttiä ja ensi viikolla vielä lisää, vaikka töissä pitäisi käydä 30h/vk tahdilla.

Uskaltaisin siis sanoa, että talvikauden treenien jälkeen olisimme ratsukkona valmis kilpailemaan 110cm ja 120cm -luokissa, mikäli oma pääni kestää tämän lyhyen kisatauon. Haluan ehdottomasti aloittaa kilpailemisen pienemmistä kisoista, joissa mulle ei tule paineita suorittamisesta. Kun ratarutiinia on saatu alle ja tekeminen muuttuu tasalaatuiseksi, on aika suunnata esimerkiksi Ypäjän hallikisoihin tai lähiseudun kansallisiin. En kuitenkaan halua pitää asian suhteen mitään kiirettä, sillä voihan olla, että yliopistoelämän ja työpäivien takia kilpailemiselle jää lopulta entistä vähemmän aikaa.

En halua asettaa tulevalle vuodelle selkeitä kilpailullisia tavoitteita. Toki ne ovat mielessäni edellisten vuosien tapaan, mutta koska tämä oli viimeinen nuorten vuoteni, en pysty ensi kaudella kilpailemaan esimerkiksi nuorten aluemestaruustittelistä. Senioreissa taso on taas paljon kovempi ja korkeudet isompia, joten sitä kohden mennään päivä kerrallaan. Kyllähän mulle ehdoteltiin myös seuran vaihtamista, jotta voisin osallistua esteratsastuksessa joukkueiden välisiin Suomenmestaruuskisoihin tai vastaaviin hallimestaruuksiin, mutta niiden kohtalo selvinnee sitä mukaa, miten oma kehitykseni muotoutuu kuluvan kauden aikana.

Kilpailullisia tavoitteita enemmän haluan ehdottomasti oppia ratsastamaan rennommin. Haluan oppia nauttimaan kilpailemisesta ja teen kaikkeni päästäkseni tähän päämäärään. Jotta pystyn nostamaan luokkakorkeuksia, tulee mun oppia rentoutumaan hevosen selässä ja luottaa siihen, että se haluaa tehdä asioita radalla mun kanssa. Tehdä vähemmän itse. Nämä kaikki asiat tulevat näkymään jokapäiväisessä treenissä ihan sileänratsastuksesta lähtien, sillä kaikki pohja rakentuu vähitellen kotoa käsin ja heijastuu vasta sitten kilpailuareenoille.

 

Vaikka en ole pystyneet saavuttamaan Champin kanssa lennokkaita ajatuksiani suurista luokkavoitoista ja kasasta ruusukkeita, on kehitystä kuitenkin tapahtunut valtavasti. Champ on muuttunut ratsastettavuudeltaan jatkuvasti parempaan suuntaan: sitä ei tarvitse enää kantaa, koska se pysyy paremmin omilla jaloillaan ja liikkuu mielellään eteen. Siitä on tullut suorempi ja se kykenee myös kokoamaan hieman aiempaa paremmin. Sen ravi on muuttunut tahdikkaammaksi ja siihen on tullut joustoa, mitä en olisi voinut koskaan kuvitella sillä hevosella olevan. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet tämän vuoden loppupuoliskon aikana, mikä johtunee osittain myös tallinvaihdosta ja uusista ratsastuspohjista.

Missään tapauksessa en voi väittää, että Champ olisi sileällä tällä hetkellä sellainen, mikä tyydyttäisi vaatimukseni. Ei tietenkään, mutta kaikkia sen heikkouksia (ja ennen kaikkea omia heikkouksiani) pitää treenata päättäväisesti ja samalla maltillisesti kohti parempia suorituksia. Mielestäni olisi hienoa startata tulevalla kaudella jotkut seuratason koulukisat jossain helpossa luokassa ja käydä keräämässä rutiinia enemmän myös sen lajin puolelta. Kouluhevosta Champista ei tule, mutta sileäntyöskentely on kaiken ratsastuksen alku ja juuri. Samalla tavoin suunnittelimme tallilla starttaavamme helpoimmassa kenttäluokassa ensi kesänä, mikäli onnistuisimme sopimaan muutaman treenikerran alle loppukevään aikana.

Paljon on siis suunnitelmia! Vaikka kaikki nämä menisivät uusiksi ja tuleva vuotemme näyttäisi loppujen lopuksi ihan erilaiselta, en silti halua olla pettynyt vuoden kuluttua. Kaikella on aina tarkoituksensa ja uskon, että meidän vuotemme tulee olemaan kaikkien aikojen paras :)

Mitä tavoitteita teillä on tulevalle kaudelle?