#673: Pakkasen puremaa

Eteläinen Suomi on saanut nauttia kuluneen viikon aikana ihanista talvipäivistä. Pakkaslukemat ovat kohonneet useana päivänä yli viidentoista asteen, mikä on sopinut itselleni paremmin kuin hyvin. Talvi-ihmisenä rakastan lunta ja pakkasta enemmän kuin moni muu, vaikka nautin silti suunnattomasti myös kesähelteistä, välikausia unohtamatta. 

Kovat pakkaset tuovat oman haasteensa hevosenomistajan arkeen. Kylmimmillä säillä tekee mieli jättää nelijalkainen karsinaansa ja kääriytyä itse lämpimän filtin suojiin kotisohvalle, mutta karaistunut hevosenomistaja nakkaa itselleen kasan nuttuja niskaan ja vaappuu toppavarusteissaan kylmyyden armoille. Mulla itselläni on hyvä tilanne sen suhteen, että meidän tallilla maneesin pohjaa huolletaan säännöllisesti ja se halutaan pitää mahdollisimman hyvänä treenausta ajatellen. Elohopean tippuessa kahdenkymmenen miinusasteen tienoille on maneesin lämpötila yleensä jossain reilun kymmenen pakkasasteen paikkeilla, joten ratsastaminen on pitkälti vain asennekysymys.

Champ aloitti vuoden 2016 varsin vauhdikkaissa mereissä!

Linkki videoon.

Näiden kahden päivän aikana olen yrittänyt toppautua parhaani mukaan. Champin kanssa ratsastaessani tarvitsen aina kunnolliset varusteet, mikäli haluan tehdä töitä kunnolla. Maanantaina mulla olikin jalassa ratsastushousut ja -saappaat, mikä osoittautui lopulta ihan passeliksi vaihtoehdoksi. Hevosraukka oli nimittäin kävellyt koko edeltävän viikon ja sillä oli virtaa kuin pienessä kylässä! Energisyyden huomasi jo siitä, että kuntoonlaittopaikalla ruunan piti sählätä koko ajan johonkin suuntaan ja kävellessä vauhti oli pikajunan luokkaa. Päätin lähteä tuulettamaan meidän molempien aivoja ulos ja otin mukaan muutaman peltopätkänkin, joista sain pieniä videoita. Matkamme sisälsi useita vinkumisia, pukkiloikkia, täyskäännöksiä ja laukkaspurtteja. En voinut olla nauramatta kyydissä! Sama meno jatkui maneesissa, mutta eihän tuolle ruutitynnyrille voinut olla vihainen. Se oli niin työmotivoitunut ja selkeästi nautti päästessään taas liikkumaan. Sitä parempaa fiilistä ei mikään voi hevosenomistajassa aiheuttaa!

Champin ratsastuksen jälkeen ratsastin myös toisen hevosen, mutta siitä lisää tulevissa postauksissa. Tiistaina sen sijaan toppauduin entistä paremmin, sillä aamulla lämpötilat olivat reippaasti alle kahdenkymmenen. Nyt hylkäsin ajatukset ratsastushousuista ja puin kolme kerrosta fleeceä ja villaa ulkohousujen alle. Jalkoja koristivat äidin vanhat moonbootsit, jotka ovat tyylikkyydestään huolimatta äärettömän lämpimät ;) Pakko sanoa, että saatoin olla melkoinen näky kaupassa käydessämme. Onneksi Hööksissä ehkä ymmärrettiin hevosihmisen pelko paleltumiskuolemasta, vaikka muut asiakkaat vetelivätkin ihan tavallisissa ulkovaatteissa Michelin-ukko -pukeutumisen sijasta. 

Hauskaa on muuten huomata se, että vaikka pukeudun muuten päästä varpaisiin viiden vaatekerroksen alle ja lastaan hevoselleni kolme villaloimea alkukäynteihin, saatan silti ratsastaa täysin huoletta ilman hanskoja. Toisilla hevosilla menen aina vaikka ne keltaiset ja superpaksut rukkaset kädessä, mutta Champin kanssa viihdyn paremmin paljain käsin, eikä mulle tule oikeastaan edes kylmä sormista. Muistan yhä edelleen sen, kun pari talvea sitten esiinnyin joissain talvikuvissa ilman hanskoja -20 asteessa ja sain lukijoilta ihan valtavasti palautetta hanskojen puutteesta. No, kunhan kuvaajan sormet pysyvät lämpiminä, niin kaikki on aika mallillaan..

Maanantaina palasin siis virallisesti viikon mittaiselta lomaltani takaisin hevoselämän pariin. Sain muutamia vinkkejä paikoista, joissa olisin voinut käydä ratsastamassa Lapin reissumme aikana. Koin kuitenkin ihan hyväksi vaihtoehdoksi olla joskus kokonaisen viikon verran ilman hevosia, sillä siten intoa riittää enemmän myös kotioloissa. Vaikka hevoset ovatkin mulle äärimmäisen tärkeä osa elämästäni (tällä hetkellä varmasti tärkeämpi kuin koskaan aiemmin), on sitä kuitenkin huomannut, että elämästä on hyvä löytyä myös muuta sisältöä. Kotona arjen voi täyttää oman ja muiden hevosten ratsastelulla, varsinkin nyt ennen opintojen jatkumista. Tälläkin viikolla olen viettänyt tallilla jokaisena päivänä yli kuusi tuntia aikaa, töiden ja muun tekemisen ohella.

"Ai sulla oli jotain herkkuja? No voin mä tulla!" Champ ravaa aina luokse, jos menen kyykkyyn maahan :)

Eiköhän tässä ollut taas asiaa tarpeeksi yhtä postausta varten! Mulla on ihan älyttömästi kuvia, postausaiheita ja videoita koneella odottamassa julkaisua - enää pitää löytää aika niiden julkaisemiselle. Eiköhän tässä vähitellen päästä taas normaaliin rytmiin kiinni. Oikein ihanaa ja talvista loppiaista kaikille :)

Ratsastatteko te kovilla pakkasilla? Miten pukeudutte?