// Blogissa on uusi banneri, sillä joulu kerkesi mennä ohi hyvä tovi sitten. Väsäsin tuon oikeasti kymmenessä minuutissa, mutta kaipa se välttää siihen saakka, että saan blogille kokonaan uuden ulkoasun. Älkää siis järkyttykö, näillä mennään muutama viikko! //
En yleensä kirjoittele kovin tarkasti tänne blogin puolelle muista hevosista kuin Champista, mutta nyt ajattelin tehdä pienen poikkeuksen. Pienen todellakin, sillä kauheasti kerrottavaa ei vielä ole - jos koskaan tulee olemaankaan. Kiva kuitenkin välillä katsahtaa myös muihin hevosjuttuihin sen perinteisen Champ-sisällön ohella!
Olen maininnut useaan otteeseen täällä blogissa siitä, miten olen saanut viime aikoina runsaasti mahdollisuuksia ratsastaa muiden hevosilla omani lisäksi. Nuo kaikki kerrat ovat älyttömän tärkeitä itselleni, sillä jokainen satulassa vietetty sekunti on plussaa omaa kehitystä ajatellen. Olen aina silloin tällöin saanut kommentteja siitä, voisinko ratsastaa joskus esimerkiksi suomenhevosella tai lämminverisellä. Ihmettelen näitä kommentteja kovasti muutaman syyn takia. Ensinnäkin, jokainen hevonen on yksilö eli pelkkä rotuun tuijottaminen ei kerro kaikkea nelijakaisesta ja sen käyttötarkoituksesta. Toisekseen, jokaiselta - paino sanalla jokaiselta - hevoselta oppii aina jotakin. Jos ei muuta, niin ainakin sen, että mukavempiakin kaviokkaita on olemassa.
 |
| Tässä uusi hevostuttavuuteni: 18-vuotias ruuna Wallu! |
Hevosten selkään kiivetessä ei siis kannata olla ennakkoluuloinen. Mä olen ratsastanut entisillä ravureilla monet kesät ja talvet, halusinpahan joskus sellaisen omaksi hankiakin. En tiedä parempaa maastoratsua kuin lämminverinen, jolla on rautaiset hermot ja jolla voi vetää maastosta riippumatta tuhatta ja sataa seurassa kuin seurassa. Toisaalta olen puksutellut menemään vuonohevosilla, tippunut kymmeniä kertoja yhden tunnin aikana shetlanninponilta ja yrittänyt saada shireä nostamaan laukkaa, tuloksetta. En voisi koskaan sanoa, että niiden lähes miljoonan maksaneiden kisahevosten selässä istuminen olisi opettanut mulle enemmän kuin niiden, joiden rahallinen arvo lähentelee nollaa. Jos emme mieti asiaa kilpaurheilun kannalta, ei hevosen arvoa mitata rahassa vaan siinä, kuinka hyvin se sopii omistajansa käyttöön ja kaveriksi.
Niin tai näin, viime aikaiset uudet hevostuttavuudet ovat avartaneet katsettani kummasti. Kun puuhastelet sen yhden oman kanssa 365 päivää vuodessa, sokeudut helposti muille tavoille toimia. Tämä ei koske pelkästään ratsastusta, vaan ihan kaikkea hevosiin liittyvää toimintaa. Kaikille hevosille ei sovi yhtäläiset toimintavat ja pakko sanoa, että omalta mukavuusalueelta irtaantuminen sekä itsensä haastaminen on loppujen lopuksi aina hyväksi. Uusien hevosten kanssa toimiessa on syytä ottaa annettu oppi vastaan, eikä yrittää vääntää omia opittuja tapoja väkisin tuloksetta. Avoin mieli ja nöyrä asenne on kaikean alku ja juuri!
Ennen lomaani kerroin, kuinka sain mahdollisuuden ratsastaa neljä hevosta päivässä. Yksi näistä hevosista oli tallimme omistajan vanha kilpahevosruuna, nyt jo kahdeksantoistavuotiaaksi kääntynyt Wallu. Kyseessä on oman arvonsa tunteva herrasmies, joka on oppinut pitkän elämänsä aikana yhtä jos toista. Kisakentillä Wallu on loistanut esteurallaan ja se on hypännyt vielä kesällä isoja ratoja ennen pientä sairaslomaansa.
Wallun omistajan ollessa kiireinen kaikkien muiden hevostensa kanssa, uskaltauduin kysymään, josko saisin ratsastaa ruunalla aina silloin tällöin. Ilokseni sain vastauksena tiedon, että saisin liikuttaa sitä mieluusti "niin paljon kuin haluaisin" - tässä tapauksessa puhuttaisiin viikottaisesta ratsastuksesta. Tämä sopi itselleni paremmin kuin hyvin, sillä kaipasin muiden hevosten tukea omaa ratsastustani ajatellen Champin rinnalle.
Tällä viikolla ratsastin Wallulla kahdesti ja samanlainen tahti jatkunee tulevaisuudessakin, ellei jotain ihmeellistä tapahdu. Olen kyllä todella kiitollinen hevosen omistajalle, että hän lainaa sitä käyttööni tällä tavoin. Vanhan esteuransa takia Wallu tykkää mennä puomeja ja kavaletteja, joita saankin kuulemma mennä halutessani vaikka jokaisella ratsastuskerralla. Mikäs sen parempaa, näin esteratsastajan kannalta katsottuna :) Muuten teen ruunan kanssa ihan kaikkea sellaista, mitä omankin hevoseni kanssa: perustyöskentelyä sileällä. Avot, vaihdot sarjoissa, vastalaukat ja muut kuviot eivät tuota Wallulle ongelmia, sillä se osaa tuollaiset perusasiat mallikkaasti.
Linkki videoon. (Tässä videota, kun ratsastan Artilla 27.12.15)
Vaikka Wallu ei ole enää mikään nuorukainen, ei siltä silti puutu pilkettä silmäkulmasta. Kun menin sen selkään ensimmäisen kerran, sain ennalta kauhisteluja siitä, miten se tulisi pukittamaan mut alas selästä alta aikayksikön ja kuinka se olisi jollain tapaa "ilkeä" (väärä sana, mutten löytänyt mielestäni parempaa). En halunnut antaa ennakkokäsitysten muuttaa tapaani toimia, vaan nousin hevosen selkään rauhallisin mielin. Ei pukkeja, ei mitään ongelmia. Jos ruuna yritti kyttäillä jotain, keksin sille tekemistä ja laitoin sen töihin sen sijaan, että olisin jäänyt itsekin ihmettelemään suu pyöreänä ympäristöä. Sama toistui seuraavana päivänä. Katsomosta kuului, miten "taitava ratsastaja" olinkaan. Olin hämmentynyt, sillä en todellakaan kokenut tilanteen olevan millään tapaa epänormaali. Hevonen liikkui pääosin rentona, se ei edes kyseenalaistanut mitään tilanteita. Pystyin ravaamaan sillä lopuksi pitkin ohjin ja naureskelinkin, että ei tämä kovin ongelmallinen ole.
Toki vieraiden hevosten kanssa tulee aina pitää silmät ja korvat auki, sillä niiden toimintatapoja ei voi tuntea samalla tavoin kuin oman hevosen vastaavia. Turhia riskejä ei koskaan kannata ottaa ja ennakointitaidot korostuvat entisestään. Mun ja Wallun yhteistyö tulee toivottavasti jatkumaan tulevaisuudessa ja saatte ehkä silloin tällöin kuulla myös tämän hevosen osalta ratsastuskuulumisia blogin puolella, mikäli sellainen kiinnostaa :)
Tosi hyvä postaus ja tuo hevonen on hieno!tämä ei ehkä liity tähän mutta mua jännittää mennä ratsastustunnille koska pelottaa että hevonen potkaisee, purasee tai muuta vastaavaa! Voisitko auttaa tähän mun tilanteeseen jos osaat :(? Ps. Kyllä kiinnostaa wallunkin kuulumiset :D♡.
VastaaPoistaKannattaa vaan aloitella rauhassa ns tuttujen ja turvallisten hevosten kanssa, eikä edetä liian nopeasti. Varmuus tulee vain tekemisen kautta - ei ole mikään häpeä myöntää, että jännittää! Kannattaa vaan rohkeasti pyytää apua muilta kokeneemmilta ja oppia sitä kautta enemmän :)
Poista"Jos ei muuta, niin ainakin sen, että mukavempiakin kaviokkaita on olemassa." <- Haha nauroin tälle, miten totta se onkaan aina ajoittain... ;) Kivalta vaikuttaa Wallu. Vanhat konkarit ovat kyllä ihan parhaita! :)
VastaaPoistaVanhukset on huippuja! :D
PoistaPakko kysyä, mitkä hanskat tulla on käytössä, siis noi keltaset? Oon ettiny noit ihan älyttömän kauan mut en oo löytäny :(
VastaaPoistaNiitä saa agrimarketeista ainakin, mutta omani ostin Tokmannilta. Kannattaa katsoa kauppojen työvaateosastolta, sillä niitä voi olla myös edellämainittujen kauppojen lisäksi myös muualla. On aika mahtavat hanskat, itse tarkenin pelkästään niillä -15 pakkasella ilman, että sormet jäätyivät, vaikka olen todella herkkä palelemaan. :-)
PoistaJoo mä ostin aikoinaan Tarjoustalosta eli nykyisestä Tokmannista. Ihan parhaat hanskat, kunhan ne sisäänajaa :)
PoistaMiksi otat lisää ratsastettavia kun valitat jatkuvasti ettei sinulla riitä aika omaankaan hevoseen? Kaikenlisäksi olen kuullut, että mahdollisesti etsisit champille hoitajaa.. Aika ikävää jättää oma hevonen vähemmälle huomiolle muiden takia.
VastaaPoistaMun mielestä on hyvä olla muitakin hevosia elämässä kuin vain se yksi. Jos hevonen tulee kuitenkin hoidettua, niin mitä väliä?
PoistaIhan mielenkiinnosta kysyn, missähän olen valittanut, ettei aikaa hevoselle ole? Mä kuitenkin olen tallilla 3-6h jokaisena päivänä kun Champ liikkuu eli 6-7pv/vk ja sen vapaapäivinäkin käyn aina vähintään tekemässä ruoat. Toki matkat jne poislasketuna. Herään vaikka sitten viideltä, että kerkeän ratsastamaan kunnolla. Enköhän tiedä itse ihan hyvin, mihin mulla riittää aika ja innostus. Jos jostain pitää vähentää, niin eiköhän se ole ensimmäisenä tämä blogi, ei muu elämä :)
PoistaOlen miettinyt hoitajan ottamista koko sen ajan kun Champ on mulla ollut eli kovin nopeasta prosessista ei oo kyse. Syitä hoitajan miettimiselle on monia. Haluan tarjota jollekin mahdollisuuden päästä puuhastelemaan hevosen kanssa. Toisaalta yksi tallivapaa ei olisi pahitteeksi, varsinkin niinä päivinä kun olen aamut koulussa ja illalla töissä tai kun samalla viikolla on neljä tenttiä. Se, että joku ihminen kävisi kerran viikossa harjaamassa hevoseni, tuskin on keneltäkään pois. Ja voihan olla, ettei hoitajaa koskaan tule - vuokraajia en ikinä haluaisi. Ei siis syytä huoleen, voit olla ihan rauhallisin mielin hevoseni elämästä :)
Wallu on kyllä niin symppis, vaikka tiedän kyllä pari mun kaveria ketkä on sieltä lentänyt :D mutta saahan sitä elämäniloa olla vielä vanhanakin! Super kiva että pääset menemään muillakin (:
VastaaPoistaNiinhän se on :)
PoistaHitsi sä osaat ratsastaa niin hyvin kaikilla hevosilla.. kunpa itekki osaisisin, mut ratsastuskoulut on nii kalliita nykyään ja hoitohevosta ei tahdo löytyä.. Tai jos löytyy nii pitää maksaa vuokraa..
VastaaPoistaWallu on niin siro ja hyväkuntoinen kahdeksantoista vuotiaaksi! Ihanaa että pääset silläkin menemään :) Ois kiva muutenki että teet välillä postauksia kun ratsastat muiden hepoilla että mitä erilaista niissä on Champiin verrattuna! (kuten oletkin kerran Cocosta tehnyt) :) ♡
Tosi kiva, että oot tykännyt :) toivottavasti pääset säkin ratsastamaan mahdollisimman paljon!
Poistamikset ratsasta takapäätä aktiiviseksi vaan keskityt etupäähän eli hevonen ei liiku koko kropan läpi. huomaa että perä ei oo mukana kun ei astu mahan alle kunnolla vaan jättää takajalat kauas siitä mihin etujalka astuu vaikka pitäisi takajalat olla mahollisimman lähellä sitä mihin etuaskel astuu. jotenkin perus kaikilla että kun kaulakaareella ja liikkuu eteen hyvin niin luullaan että hevonen liikkuu hyvin vaikka peräpää ei oo mukana.ensi kerralla kannattaa enempi tehdä peräpäälle harjoituksia että saat sen aktiiviseksi
VastaaPoistaHei tosi kiva, että jaoit tämän kommentin meidän kanssa :D toivottavasti pääsit tavoitteeseesi!
Poistaja pointtis oli tässä vastauksessa?luuletko oikeasti että hevosella(wallulla) on takajalat käytössä? olen itse lähes aina päässyt tavoitteeseeni eli ratsastettua hevosen myös takaa aktiiviseksi ja käyttämään itseään koko kropallaan :) siinä olisi sulle myös tekemistä ;)
PoistaMun pointtini oli se, että mulla ei ole pienintäkään kiinnostusta väitellä tai edes jatkaa tätä keskustelua yhdenkään anonyymin kanssa. Mulle on aivan sanonko minkä hailee, vaikka seisoisit päälläsi hevosesi selässä ja takajalat olisi kilometrin etujalkojen edellä. Mua ei kiinnosta, enkä näe tarpeelliseksi kommentoida muiden ratsastusta netissä anonyyminä. Mä en saa siitä minkäänlaista mielihyvää.
PoistaMulla on valmentajat sitä varten, että opettavat mua ratsastamaan. Varmaan yllättävää? Mun ratsastuksessa on satoja korjattavia asioita ihan päivittäin, mutta vahvuus mulla on se, että mä haluan kehittyä oikeasti, enkä jauhaa netissä tällaisesta kenenkään kanssa. Ja ei, mä en todellakaan ole syntynyt täydellisenä ratsastajana. Enkä tule koskaan olemaan. Ihan mahtavaa, että sä olet päässyt sinne asti! Kannattaa meidän muiden ottaa vaan mallia sitten :)
Onneksi hevosen omistajalle riittää että Aada ratsastaa Wallun juuri niin hyvin kuin pystyy ja voin vaikka vannoa että se suoriutuu tästä paremmin kuin yksikään anonyymi joka kommentoi täällä.
PoistaKia <3 :D
PoistaVoi luoja mikä anonyymi. Onneksi hän osasi tehdä tarkan diagnoosin ratsastus"ongelmistasi" tuolta videolta. Hänessä on selvästi ainesta lääkäriksi. :)
PoistaOlin itse tulossa sanomaan, että sulla on niin kaunis istunta. Muutenkin "liikehdintäsi" on hevosen selässä niin rauhallisen ja määrätietoisen näköistä, että samaan haluan itsekin pyrkiä tulevaisuudessa! :) Ja todellakin kiinnostaa postaukset näistä lainaratsuista!
Ekalle anolle: Jos on ratsastanut melkeimpä vain sillä yhdellä hevosella monta vuotta, ei välttämättä osaa ratsastaa muita hevosia yhtä hyvin. Muutenkin outoa että pädet hevosesta, josta et tiedä yhtään mitään. Mutta hyvä että olet itse niin täydellinen, eikä ratsastuksessasi ole mitään virheitä.
PoistaTuo on kyllä todella mahtava tilaisuus, että pääset ratsastamaan muitakin hevosia Champin lisäksi! Tämän Wallun ratsastuksista ja miksei muutenkin koko hevosesta kertovat jutut kiinnostavat kyllä! :) Täytyy kyllä sanoa, että todella hieno hevonen!
VastaaPoistaNiin, pitää kyllä olla super tyytyväinen :) kiva että kiinnostaa!
PoistaÖmh.. miksi kaikki (paria laukkakuvaa lukuunottamatta) olivat oikeaan kierrokseen? olikoo hevonen kenties vasempaan 10 kertaa huonompi, ettet siksi kehtaa julkaista siihen suuntaan otettuja kuvia?
VastaaPoistaItseasiassa Wallu on 10 kertaa parempi vasempaan kierrokseen :D naureskellaan tässä juuri hevosen omistajan kanssa, että se on ollut aina parempi vasempaan. en mä edes kiinnittänyt huomiota tuohon kuvien määrään. Voin lähettää jokaisen otetun kuvan sulle jos haluat!
Poistamitä helee, yks kuva enemmän oikeesta kun vasemmasta :DDDDDD
PoistaOkei, kiitos neuvoista :).
VastaaPoistaVoi ei, Wallulla näytti olevan brunon satula! Mun mielestä super ihana istua, tykkäsikkö sä?
VastaaPoistaRakastan tota satulaa! Aivan ihana :)
PoistaKäyn ite siilissä ratsastuskoulussa ja monesti valmentaja aina muistuttaa siitä että kyseessä on tuntihevonen joten eihän me voida olettaa että ne muuttuu aina meidän ratsastustyylin mukaisesti vaan ratsasajan pitää muuttua hevosen tyyliseksi. Se opettaa mielestäni nimenomaan ratsastamaan ja kuuntelemaan erilaisia hevosia! Tosi kiva postaus jossa hyviä pointteja :)
VastaaPoistaNimenomaan juuri näin, tuolla tavoin oppii paljon :)
PoistaMukavan erilaisia postauksia nämä, virkistävää luettavaa. Ja sinulle mahtava tilaisuus päästä ratsastamaan useilla hevosilla!
VastaaPoistaKiitos :) niin se on!
PoistaTuli yhtäkkiä mieleen tällainen kysymys: Osasiko Champ mennä heti traileriin, kun sehän tuotiin ulkomailta ja eikös siellä käytetä enemmän kuorma-autoja kuin traikkuja? Jos ei osannut niin miten opetit menemään sen sinne tai miten Champin ensimmäinen meno kerta traileriin sujui? :)
VastaaPoistaSe osasi mennä ihan hyvin kyytiin ja matkusti rauhassa, vaikka oli tosiaan aiemmin kulkenut rekassa. Jossain vaiheessa se rupesi empimään kyytiin menoa, mutta jätettiin kuljetussuojat pois (nyt etusissa suojat+bootsit ja takana w-healing suojat) niin menee ihan kenen kanssa vaan ja matkustaa tosi hyvin :)
PoistaTuo on kyllä jännä tunne, kun varoitellaan siitä, miten hevonen on "hullu". En tiedä mikä siinä on takana, koska ainakin itsellä tulee sellainen fiilis, ettei työntekoon alkuun pysty keskittymään kunnolla. Ja useimmiten hevoset ei sitten ole edes niitä hulluja. Vuosi sitten ratsastin myyntihevosia sisään, kun ne tuli Suomeen. Olihan ne alkuun säpäköitä, mutta kun ei jäänyt maneesin peilejä tuijottamaan, vaan ratsasti niin ei ollut mitään ongelmaa. Oon kans huomannu, miten monilla hevosilla ratsastaminen on hyväksi, ihan erilailla huomaa omat virheet ja puutteet, kun kiipee välillä jonkun muun selkään kuin omansa.
VastaaPoistaNäinpä juuri. Mun mielestä on turha kertoa liikaa etukäteen, koska silloin siitä tatsista katoaa väkisin jotain. Toki jos hevonen on oikeasti todella spesiaali, niin asia erikseen! :)
PoistaOlen niin samaa mieltä tuosta että muitakin hevosia on hyvä ratsastaa välillä kuin vakio hevosta. Minä olen pelännyt hevosia kun aloitin lajin uudestaan. Pelon laukaisi minulle liian nuori hevonen. Voi luoja miten minä pelkäsin. Olin viimeisiä kertoja niin shokissa ettei ratsastuksenopettaja päästänyt minua hevosen selkään. Onneksi sain seuraavaksi hevoseksi allena sh ruuna johon pystyin luottaa, muttei ollut pystyyn kuollut. Aloitin kaikki valmennukset sanoilla "minua vaan niin jännittää". Jännitys loppui kun ekat ravi askeleet oli otettu. Siinä totuttelin luottamaan eläimeen, ettei se iso eläin halua minua tappaa vaikka sen korva tai jalka liikahtaa. Pelkoni oli paha, mutta päätin että siitä ei saa tulla este. Tämä kiltti kaikki käy ruuna antoi mulle toivoa. Me käytiin maneesilla kylillä ja erilaisissa tapahtumissa mutta ei kisattu. Yhteistyö sujui. Kun ratsastustaidot karttui niin itsevarmuutta tuli tietenkin lisää vaikkakin olen mielestäni ikuinen aloittelija. :) No ruuna sitten joutui saikulle ja lopulta lähti vihreille laitumille.
VastaaPoistaOlin puoli vuotta hevoseton - omaa en vielä halunnut - halusin enemmän kokemusta ja varmuutta vielä. Pääsin tekee tallivuoroja harraste kilpatalliin - ajattelin että olen hullu! Tiesin että kuolen sydänkohtaukseen en muuhun. Pelkäsin ja itkin pari ekaa päivää että miksi olen saattanut itseni tähän tilanteeseen. Eräs tunnettu ratsastaja sitten kysyi minulta mikä hevonen käyttytyy huonosti? Silloint tajusin, että niin ei mikään - kaikki normaaleja hevosia (olin tottunut että hevosen turpa laahaa maata kun sitä taluttaa).
Silloin vielä paremmin tajusin, että kaikki lähti minusta. En enään pelännyt mutta jännitin niin paljon että olin pari viikkoa epämukavuus alueella - mutta ajattelin että tämä kasvattaa. Kasvattihan se 2vk minkä sain tehdä niitä töitä. :)
Pääsin puolen vuoden aikana ratsastaa erilaisilla hevosilla - heh harrastin ns irtosuhteita kun vakiosuhdetta ei ollut. Yhtäkkiä huomasin että hei mua ei enään edes jännitä mennä ratsastaa oudolla hevosella - se tunne oli niin mahtava. Tajusin että jos hevonen taluttaessa vähä steppaa se ei aijo tappaa (varovainen pitää olla aina). Kerron myös kaikille siitä että voin olla jännittynyt alkuun ja näin ihminen joka minulle hevosen antaa alleni niin voi pohtia kannattaako minun edes kokeilla.
Nyt minulla on alla uusi vakiosuhde (vuorka hevonen jolla saan ratsastaa niin paljon kuin haluan ja valmentautua) pv tamma enkä olisi ikinä uskonut vielä viime kesänäkää että pystyn tähän. Tamma pyörii karsinassa sen minkä ehtii eikä käytävällä hoideta kun joskus ollu jotai vetopaniikkia. Tamma on muuten fiksu, ei potki eikä pure mutten päästä karsinaa lapsia hoitaa sitä. Jos edellisen vakiosuhde hevosen normaali vauhti ravissa oli 40km/h niin tällä se on 60km/h ja siihen piti alkuu totutella ja vieläkin. Mutta tuossa omalla moottorilla toimivassa tammassa on vain jotain niin siistiä ja olen niin ylpeä itse tästä saavutuksesta etten pelkää.
Hiljattain tuli taas semmoinen jännittävä hetki itselle ja aloin miettii että alanko taas pelkää. Vaikuttaa tosi paljon just se että en itse kyttäile (sitä harrastin ennen paljon - ja saatoin säikähtää itse vaikka hevonen ei säikähtänyt :D :D ). Kerran valkan jälkeen unohdin kumpi kierros olikaa mulle aina vaikeampi, eli itse ajatuksella teen oikeasta kierroksesta muka hankalamman. Tuota harrastan itsekin, että jos huomaa että hevonen alkaa tuijottelee niin keksin tekemistä.
Huh tästä pelon voittamisesta ja ajatusten vaikuttamisesta ratsatukseen voisin puhua vaikka kuinka paljon (huono olen kirjoittaa näitä). Jälkeenpäin ajateltunta elämäni oli muutenkin raskasta ku aloitin lajin uudestaan, joten epävarmuus koko elämään saattoi aiheuttaa myös epävarmuudeen hevosten kanssa toimimiseen. Myöhemmin olen huomannut että jos tunne ihmisenä olen päivällä käynyt läpi jotain henkisesti vaikeita asioita niin illalla ei välttis ratsastus onnistu. Vaikkakin yleensä unohdan muun maailman tallilla :)
Olen ollut onnekas myös että ympärillä on ollut aina kannustavia ja rohkaisevia alan ihmisiä!