#751: Kehtaa kävellä kaduillakin

Osa blogin pitkäaikaisista lukijoista muistanee sen, kun kokeilin viime vuoden loppupuolella Champille meksikolaisia suitsia. Kokeilu alkoi varsin lupaavasti, sillä ensimmäisten päivien aikana hevonen oli todella miellyttävä ratsastaa. Se oli kevyt, mutta otti silti hyvin tuntumaa ilman, että se valui etupainoiseksi. Ajattelin tietysti heti, että vitsi - tässähän meille uusi varuste. 

No ei ollut. Viikon kokeilun jälkeen laitoin totuttuun tapaan suitset Champin päähän ja menin maneesiin. Paikalla oli useampi ratsukko, jotka pääsivät todistamaan oikeaa murhenäytelmää. Ruuna oli ihan kamala edestä: todella epätasainen ja se pelasi normaalia paljon enemmän kielellään. Puolisen tuntia yritin taistella tämän ongelman kanssa, kunnes heitin hanskat tiskiin ja kävin hakemassa tallista jo monen vuoden ajan ihan hyväksi osoittautuneet micklemit. Ongelma ratkesi, mutta mua jäi harmittamaan epäonnistunut testaus. Olihan meille suositeltu meksikolaisia, sillä micklemeillä Champ jää helposti nyppimään tuntuman alle ja toisaalta tulee esteillä melko avonaiseksi edestä. 

No nyt on kuvia! Ja monta, mutta oli niin vaikeaa valita parhaita ;)

Taukojumppaa - punnerruksia hevosen selässä!

Ajattelin, että sijoittaisin joskus kunnolla rahaa ja ostaisin oikein kunnon meksikolaiset. Sellaiset, joissa olisi muotoiltu niskaosa, pehmeämmät turvan päälle tulevat nahkaosat ja hyvä istuvuus. Nuo meillä kokeilussa olleet suitset kun olivat yhdistelmä kaikkia vanhoja remmejä, jotka löysin laatikoideni pohjalta. Niskan takaa meni yksi ohut, eikä millään tavalla pehmustettu läpyskä. Eipä se tainnut kovin mukavalta hevosestakaan tuntua! Selailin usein nettikauppoja ja olin jo muutamaan otteeseen tilaamassa anatomisesti muotoiltuja suitsia ulkomaalaisilta valmistajilta, mutta lopulta hillitsin itseni. Micklemit saivat kelvata tehtävässään, olihan hevonen niiden kanssa ihan hyvä.

Joskus lopputalvesta sain Veljekset Wahlstenilta kyselyä, olisinko kiinnostunut suunnittelemaan suitset omaan käyttööni. No tietysti olin! Pääsin näkemään heidän uuden suitsimallinsa, jossa oli anatomisesti muotoiltu niskaosa - ja siitä se ajatus sitten lähti. Käytin junamatkani koululle mennessä siihen, että selasin netistä erilaisia suitsivalmistajia ja hain inspiraatiota. Mulla oli paljon ideoita, mutta ei oikeastaan minkäänlaista taitoa pukea näitä sanoiksi. Onneksi kaiken sen sekamelskaselostukseni osasivat tulkita Wahlstenin taitavat työntekijät, jotka loihtivat Champille ihan älyttömän hienot anatomisesti muotoillut meksikolaiset. 

Namia tänne ja sassiin!

Muokkausmahdollisuuksia oli vaikka muille jakaa: laitetaanko suitsiin jonkinlaisia reteitä koristamaan nahkaosia, onko soljet ruostumatonta terästä vai läpimessinkiä. Mustaa, ruskeaa vai konjakin väristä nahkaa? Millainen otsapanta - timanteilla vai ilman, millaisilla timanteilla? Mistä ohjista pidät? Millainen muotoilu turpahihnan osaan ja kuinka iso karvapehmuste laitetaan - vai laitetaanko ollenkaan? Siinä tuli olo kuin pikkulapsella karkkikaupassa. Mä tahdon kaikkea!

Halusin suitsiin anatomisesti muotoillun niskaosan, sillä se on leveä ja pehmustettu ja vähentää näin ollen niskaan kohdistuvaa painetta jakaen sen suuremmalle alueelle. Olen tykästynyt jo aiemmin eri valmistajan suitsissa esiintyviin leveisiin niskahihnoihin, joissa leukahihnan kiinnitys lähtee normaalia ylempää. Tuolloin leukahihna ei vahingossakaan aiheuta painetta hevoselle, vaikka eihän sen normaalisti sitä kuuluisi muutenkaan tehdä. Itse turpahihnan ristikkäin menevät nahkaosat halusin pehmustetuiksi ja normaalia hieman leveämmiksi, jotta paksu niskahihna ei korostuisi liikaa. Toiveena oli toki, että turpahihna olisi säädettävissä, joten meksikolaisissa tuttu risteämispala (tälle en keksinyt mitään parempaa nimeä, heh) tehtiin hieman tavallisista poiketen. Näin ollen nahkaosat pääsivät liikkumaan sen läpi ja turpahihnaa pystyi säätämään.

Ohjiksi valitsin mulle mahdollisimman tutun vaihtoehdon. Micklemeissä olen käyttänyt aina Dyonin kumiohjia, sillä rakastan kumiohjia ihan yli kaiken. W-Profilella on valikoimassaan Light Grip -ohjat, joissa yhdistyy sekä kangas- että kumimateriaali. Yllätyin todella positiivisesti siitä, että ohjat pysyvät oikeasti kädessä, eivätkä valu pitkäksi (jos ne nyrkit muistaa pitää kiinni). Nämä siis ehdottomasti jatkoon! Ohjilla on hintaa 76 euroa. Otsapantaan kaipasin toki sitä blingblingiä ja näin ollen Champin otsaa koristaa nyt kovin miehekäs Glamour-otsapanta Horse Comfortilta. Kirkkaiden timanttien kanssa kehtaa kulkea julkisillakin paikoilla ;) Tuolla otsapannalla on hintaa 45 euroa ja voi että, miten paljon se on saanut ihasteluja tallillamme. Champia taitaa ihan nolottaa, kun se joutuu kestämään kaikki omistajansa hömpötykset!

W-Profilen suitset ja muut tuotteethan valmistetaan Suomessa käsityönä, joten nyt tosiaan suositaan suomalaista. Tuotesarja onkin saanut ainoana hevosvarustesarjana avainlipputunnuksen, joka kuvastaa kotimaista käsityötä ja laatua. Meillä on kertynyt käyttöön hyvä määrä saman valmistajan tuotteita, sillä Champin jalustinhihnat, suitset, ohjat, panssarivyö ja rintaremmi ovat kaikki W-Profilea. Ratsastuksessa käytettävien hevosen nahkavarusteiden osalta taitaa puuttua enää itse satula, mutta niitähän tuo merkki ei ainakaan vielä valmista. Voin siis ihan oikeasti kertoa kokemuksesta, millaisia tuotteita nämä ovat ja miten ne käyttöä kestävät. Jynssäänhän mä niitä jokaisen ratsastuskerran jälkeen pesusieni viuhuten.. 

Nämä suitset ovat olleet kokonaisuudessaan käytössä nyt hyvän tovin ja voin todeta, että olen pitänyt saamastani tuntumasta. Champ ei nypi näiden kanssa samalla tavalla kuolaimen alle äkkinäisemmillä liikkeillä, vaan uskaltaa tukeutua kädelle tasaisemmin. Toisaalta se on todella paljon kevyempi kädelle kuin micklemeillä, mikä on vähän kaksipiippuinen tilanne: periaatteessa tahdon, että mulla on vähän enemmän tuntumaa kädellä, mutta toisaalta hevonen ei saisi painaa kädelle. En tiedä, johtuneeko asia suitsista vai muista tähtien asennoista, mutta ainakin jokaisella ratsastuskerralla näiden suitsien kanssa Champ on kantanut itseään vähän paremmin, eikä ole maannut niin etupainoisena. Se on myös liikkunut alku- ja loppuraveissa oikeasti venyttäen kaulaansa vähän eteen, eikä niin paljon kohti maata. 

Suurimman eron olen huomannut esteillä. Micklemeillä Champ on vähän tahmea edestä ja se liikkuu hyvin avoimessa muodossa esteitä kohden. Se on hyvä silloin, kun säädän itse kädellä liikaa - avut eivät tule niin selkeästi läpi hevoselle. Näillä W-Profilen anatomisesti muotoilluilla suitsilla tuntuma on paljon irtonaisempi (jo ihan siksi, että kuolainten kiinnitys suitsiin on niin erilainen) ja Champ liikkuu helposti pyöreänä kohti esteitä. Oli hauska kuulla valmentajan kommentti viime estevalmennuksessa siitä, miten Champ lähestyy niin pyöreänä esteitä, kun normaalisti olen kuunnellut sitä, kuinka sen pitäisi rentoutua ennen esteitä niskastaan. Tuon eron suitsissa huomaa siis selkeästi varsinkin esteillä. 

Todistettavasti suitset toimivat myös muussa kuin vakavamielisessä harrastamisessa :P

Luulen, että Champ tarvitsee jossain välissä edelleen sen pienen hetken vaihtelun, jossa suitsia vaihdetaan tilanteen mukaan parin kuukauden välein niin, että välissä on esimerkiksi parin päivän jakso vanhoilla suitsilla. En halua, että hevonen menee tyhjäksi edestä ja tuon vaihtelemisen olen huomannut ainakin joissain tilanteissa ratkaisevan asioita kummasti. Tässä hetkessä mulla ei ole kuin positiivista sanottavaa uusista suitsistamme, toivottavasti sama vire jatkuu tulevaisuudessakin! Tarkkaa hintaa en osaa näille sanoa, mutta yllä on kerrottu kahden erikseen tilattavan osan hinnat ja normaalit anatomisesti muotoillut W-Profilen suitset maksavat 279 euroa. Uskoisin, että nämä pyörivät suunnilleen samassa hintaluokassa.

Onko teillä anatomisesti muotoiltuja suitsia hevosillanne?

Entä löytyykö käytöstä W-Profilen tuotteita?