#820: Ahaa-elämyksiä ja alekoodia

Kouluvalmennuksissa saa tasaisin väliajoin varsinaisia ahaa-elämyksiä. Vaikka meidän tehtävät ovat useimmiten niitä aivan kaikista yksinkertaisimpia ja suorastaan paluuta ratsastuksen perusasioihin, opin kerta toisensa jälkeen uusia asioita oivalluksien kautta. Esteratsukkona me ei tarvita mitään temppuja, sillä kouluvalmennusten tarkoitus on ylläpitää ja kehittää hevosen fysiikka ja terveyttä. Niin, että hyppäämisestä tulisi helpompaa ja käyttövuosia olisi edessä mahdollisimman paljon.

Viime viikolla koin jälleen oivalluksia kouluvalmentajan silmien alla. Päivä oli perjantai, ajankohta ilta. Olin käynyt aamulla salilla tekemässä vähän rankemman treenin, jonka jälkeen nautin elämästä kaverini kanssa kylpylässä ja vesipuistossa pulikoiden. Todellinen superperjantai siis - ei huolia, ei murheita elämästä! Perjantai aloittikin hyvin mukavan viikonlopun, jonka aikana olin paitsi töissä pitkiä päiviä, muistin myös nauttia elämästä ja tehdä asioita oman henkisen hyvinvoinnin eteen. Nukuttuja tunteja ehti kolmen vuorokauden aikana kertyä kuitenkin vain reilut kolme, sillä yhtenä yönä uni ei tullut kahdeksan tunnin yrittämisestä huolimatta (ai mitä stressiä, häh) ja toisena ilta venyi hyvässä seurassa myöhälle. Senpä vuoksi en eilen jaksanut tietokonetta avata postauksen kirjoittamista varten, silmät menivät hyvin nopeasti kiinni työpäivän ja tallireissun jälkeen. 

Mutta takaisin asiaan! Voitte kuvitella, kuinka vaikeaa mun oli motivoida itseäni perjantain kylpylässä lillumisen jälkeen vielä pimeään ja kylmään säähän tallireissua varten.. Mutta niin sitä mentiin, hartiat korvissa kiinni ja tusinaan toppavaatteita vuorautuneena. Sanoin ihan suoraan valmentajallenikin, että nyt oli melkoisen lähellä se hetki, kun tämä tyttö olisi perunut valmennuksen vedoten oikeastaan ihan mihin tahansa syyhyn maan ja taivaan väliltä. Sama on meinannut tosin käydä ennenkin niinä aamuina, kun valmennus on alkanut ennen kahdeksaa ja takana on ollut liian lyhyet yöunet. Mutta kaikki pisteet siitä, etten ole koskaan toteuttanut laiskoja ajatuksiani, vaan noussut sieltä lämpimän peiton alta ulos kylmään.

Toivottavasti en ole ainoana noiden ajatusten kanssa, sillä muuten mulle tulee kauhean epämotivoitunut olo. Tosiasiassa valmennukset ja ylipäänsä tallilla oleminen saavat mut aina tosi hyvälle tuulelle, välillä se lähteminen on työn ja tuskan takana. Näiden kuluneiden vuosien aikana on onneksi tullut hyvä rutiini siihen, että tallilla on käytävä päivittäin, oli olotila millainen tahansa. Nykyisellä tallillamme olen tosin joustanut tästä aina välillä ja esimerkiksi pyytänyt tallityöntekijäämme tekemään Champin ruoat ja laittamaan sen kävelytyskoneeseen, jos en ole ehtinyt tai halunnut ajaa Helsingistä asti tallillemme vain tätä varten. Bensa kun on kallista, varsinkin opiskelijabudjetille. 

Johan juttu rönsyilee. Jospa vihdoin pääsen itse postauksen aiheeseen, eli valmennuksen kulkuun! Meillä oli siis ihan back to basics -aiheinen valmennus, sillä teimme tunnin aikana käytännössä katsoen pelkästään siirtymisiä. Alkutunnista toki verryttelin itsenäisesti, jonka jälkeen teimme hieman kiemurauria ja voltteja, jotta sain hevosen tasaisemmalle tuntumalle ja paremmin pohkeiden väliin. Champilla oli ollut edellisenä päivänä juoksutuspäivä, joten sillä oli hieman turhan paljon energiaa. Viime viikolla ruuna sai muutenkin ottaa vähän rennommin, sillä kahden valmennuspäivän lisäksi ratsastin sillä vain kerran kunnolla - muuten se käveli maastossa, kävelytyskoneessa ja juoksi liinassa. Välillä noinkin, tällä viikolla treenataan hieman enemmän. 

Siirtymiset voi tehdä monella tapaa. Kun ratsastan itsenäisesti alkuverryttelyjä, teen kevyttä treeniä tai esimerkiksi hyppään, ovat siirtymiset usein oikeastaan enemmänkin askellajin vaihtamista. Tekniikalla ei silloin ole väliä, kunhan hevonen vaihtaa haluttuun askellajiin pienestä avusta. Oikeassa siirtymisessä liike lähtee aina takaa eteen ja hevonen kantaa itsensä tasapainossa. Ero on aika pieni, mutta kuitenkin merkittävä. Siinä meillä olikin taas hommaa, toistosta toiseen. Vaikka pystyn tekemään esimerkiksi alaspäin siirtymiset pelkällä uloshengityksellä, tekee Champ silti siirtymisen hieman töksähtävästi jättäen takajalat liian taakse, tullen hieman etupainoiseksi ja jääden pohkeen taakse siirtymisen läpi.

Kun ratsastusta aloitellaan, opetetaan hidastaminen ohjista vetämällä. Kunnollista siirtymistä ei saada ratsastettua kiskomalla ohjista, sillä hevonen ei yksinkertaisesti kykene kantamaan itseään silloin tasapainossa. Mä olen viime aikoina pyrkinyt käyttämään jalkaa mahdollisimman vähän, mikä näkyi siirtymisissä ongelmana: kun jalkana oli irti, ei siirtyminen ollut pehmeä ja tasapainoinen. Kun valmentajani käski pitämään jalat kevyesti kiinni kyljissä, tuli esiin heti ihan valtavan suuri ero. Ja nimenomaan pohkeet, ei kannuksia tai kantapäitä. Olin ihan hämmentynyt, sillä ero oli oikeasti todella iso! Pystyin tekemään tasapainoisia siirtymisiä, joissa hevonen oli kevyt edestä ja otti painoaan takaosalleen paremmin. Jes!

Valmennuksen lopussa oli hauska huomata, miten ihan tuollaiset tavalliset siirtymiset ovat hevoselle oikein tehtyinä rankkoja. Champ oli ihan loppu tunnin loppupuolella ja se hikosi enemmän kuin pitkään aikaan. Taisi mukana olla myös ihan pelkästä ajattelusta johtuvaa hikoilua, kun estehevonen joutui miettimään, miten se jalkansa asettelee.. Ja valmentajan sanojen mukaan kannatti tosiaan tulla tallille pienestä motivaatiopulasta huolimatta, sillä vitsi, miten hyvin Champ liikkui lopputunnista. Se ravasi isoa ravia tasapainossa, sitä olisi pystynyt säätelemään aika laajalla skaalalla tarvittaessa vieläkin isommaksi. Se oli niin hyvän tuntuinen selkään ja kuulemma näytti siltä myös maahan. Selässä oli iloinen kuski, maassa tyytyväinen valmentaja. Onnistunut lopputulos siis.

Loppuun vielä pieni yllätys teille lukijoille. Equestrian Stockholm tarjoaa teille -15% alennuksen koko valikoimastaan tämän viikon ajan eli 28.11.-4.12. koodilla aada. Nyt on vielä hyvin aikaa hankkia tuotteita jouluksi, sillä toimitus ehtii postitse perille ennen aattoa. Näissä kuvissa meillä on Champin kanssa päällä Equestrian Shotckholmin vaatteita ja varusteita, jotka ovat päällä ihan normitreenissä. Onpahan tuo sininen takki noussut mulla niin suureksi suosikiksi, että olen siirtänyt sitä vähitellen tallikäytöstä pois ja pitänyt sitä päällä ihan normaalissa arjessakin. Pitänee tilata toinen vastaava, jotta voin palauttaa tuon tallikäyttöön :D

Oletko sä saanut ahaa-elämyksiä viime aikoina?