86: Poniratsastusta

Tämä teksti on kirjoitettu eilen illalla, mutta koska blogger ei suostunut lisäämään kuvia postaukseen, julkaisen sen vasta nyt tänään.

Ai kauhea, mulla on mielessä niin hyvä juttu tänne blogiin, mutta sen kirjoittaminen kestää niin pitkään, että kirjoittelen sen vaikka huomenna jos aikaa riittää. Sen sijaan pikainen päivittäminen loppuviikon tapahtumista tähän väliin!

 

En muista kerroinko jo torstaista (enkä laiskuuttani jaksa myöskään asiaa edellisestä postauksesta tarkistaa), joten en kerro siitä sen enempää: ratsastin siis Jonnan tallilta Mörrin ja Luukaksen. Luukaksen kanssa menin rennosti, otin laukkatyöskentelytkin ympyrällä puomin kanssa. Ruuna oli rauhallinen ja käyttäytyi kaikissa tilanteissa järkevästä. Kaukana on se herkkis, jolla vedin talvella kymmenkunta kierrosta maneesia ympäri lumien tippumisen vuoksi.. Se on nykyään niin symppis ja oikea turvaratsu, jolla on ilo mennä! Mörrin ratsastelin eteen-alas kaikissa askellajeissa. Sillä oli kesällä selkä kipeä, minkä vuoksi kipumuisti on vielä ajoittain esillä. Tämä ratsastuskerta oli kuitenkin ehdottomasti paras meidän yhteisistä tuuppailuistamme! Tallissa molemmat ruunat saivat paljon kehuja ja taputuksia.

 

Perjantaina olikin sitten oikea tallipäivä, jollaiseksi se tosin muodostui ihan sattuman saattelemana. Meidän piti lähteä iltapäivällä hakemaan poliisilaitokselta ajokortin suorittamislupaa, mutta lähtö viivästyi ja asemalle päästyämme totesimme koko paikan olevan kiinni. No, ei auttanut kuin lähteä Hyvinkäälle ajamaan, jonne on kuitenkin kiitettävä matka täältä meiltä. Hyvinkäälle päästyämme jouduimme odottelemaan hyvän tovin, sillä paikalla oli ruuhkaa. Itse käsittelyssä meni myös aikaa, joten olin loppujen lopuksi vasta viiden maissa Equstomissa ja valmiina puuhailemaan Konstan kanssa.

Konsta komeilee :)

Pakollinen silmä-kuva

<3

mums mums





Olin ottanut kamerani mukaan, sillä tarkoitus oli, että olisin saanut paikalle kuvaajan. Koska aikataulut menivät kuitenkin ristiin, päätin ottaa Konstasta itse kuvia sen seistessä tarhassa. Aluksi ruuna ei tajunnut jutun ideaa, vaan olisi halunnut joko a) syödä maahan jääneitä heiniä tai b) seurata mua ja tutkia kameraa, mutta lopulta se asettui seisomaan juuri sopivaan paikkaan ja oli oikein kuvauksellinen. Harmi, ettei sää suosinut tällä kertaa ja sen takia kuvien laatu ei oikein vakuuta. No, toiste sitten.

 

Sateisen sään vuoksi hylkäsin kameran nopeasti suojaan ja päätin vähän viettää aikaa Konstan kanssa muutenkin kuin ratsastellen. Olen aina ollut tosi kiinnostunut hevosten käsittelystä maasta käsin, mutta ikinä ei ole ollut tilaisuutta päästä millekkään kurssille tai muuhun vastaavaan. Olen lähinnä seuraillut muiden blogeista/videoista, miten he hevostensa kanssa ovat maasta käsin-juttuja tehneet. Kaprin ollessa mulla tein sen kanssa paljon talvella nimenomaan sellaista työskentelyä, että se seurasi mua maneesissa irti ollessaan: pysähtyi kun minäkin pysähdyin, kääntyi kun minäkin käännyin, ravasi perässä kun juoksin. Kokeilin nyt samaa Konstan kanssa ja ruuna tajusi heti mitä hain takaa. Se oli ihan innoissaan saadessaan muutakin tekemistä kuin poseeraamista, ja seurasi kiltisti kaikkialle. Paras oli ehdottomasti se, kun pyysin  poikaa peruuttamaan: menin sen vierelle seisomaan kasvot takaosaa kohden ja lähdin itse kävelemään takaosaa päin - Konsta peruutti. Sitten käännyin itse nopeasti ympäri ja lähdin juoksemaan, jolloin ruuna heitti mukamas todella villinä päätä ja lähti juoksemaan mukana. Nauratti pojan innostus, se otti homman ihan tosissaan :D

 

Itse ratsastus sujui hyvin, menin kentällä pienessä vesisateessa alkuverryttelyn jälkeen avo- ja sulkutaivutuksia kaikissa askellajeissa, vähän pohkeenväistöjä ja laukanvaihtoja. Viileämmän sään ansiosta Konstalla oli enemmän omaa virtaa, ja se jopa yritti välillä esittää villiä (ts. maastossa alkukäyntien aikana viskaisi "villinä" päätään ja otti kaksi askelta ravia..). Ruuna tuntui rennolta ja suurimman osan ajasta myös hyvin yhteistyökykyiseltä. Lopuksi kävelin maastossa loppukäynnit ja hoitelin hevosen rauhassa pois + huolsin muut hoitotoimenpiteet. Koska olin tällä kertaa riippuvainen muiden kyydeistä, jouduin odottelemaan puolisentoista tuntia porukoiden autokyytiä ja sillä välin auttelin Minkkiä tekemään iltatallia. Päivä oli ihanan rentouttava ja hidastempoinen!

 

No, sitten tähän hetkeen. Olen siis nyt ratsastuksenopettajani luona vahtimassa hänen lapsiaan yön yli. Iltapäivällä käväisimme ratsastamassa Nean ponin Nelsonin, jolla kokeilin hypätä myös muutaman hypyn. Poni on kyllä ihan superkiva ratsastaa! Oma moottori siltä ainakin löytyy, sillä se on menossa eteenpäin ihan oma-aloitteisesti, mutta kuunteli kuitenkin koko ajan mitä ratsastaja pyysi. Oman istunnan kanssa oli kuitenkin oltava todella tarkkana, sillä meidän ratsastaja+ratsukko-yhdistelmä ei ollut kovin tasapainoinen (poni 134cm ja minä 174cm..), ja sen takia pienikin oma liikehdintäni näkyi ponissa selkeästi: jos esimerkiksi heilahdin, poni vaihtoi laukan. Tässä alla on videopätkiä verryttelystä, mutta kuten joka ikinen kerta aikaisemmin, kamerasta loppui jälleen akku juuri kun videoita olisi ollut kiva saada.. Eli varsinaisesta työskentelystä ja hyppäämisistä ei ole videoita ollenkaan. Tai itseasiassa on, tuo jälkimmäinen video on kuvattu juuri kun lähestyn estettä: ja kaksi askelta ennen ponnistusta kamera sammui. Tyypillistä? Yritän kuitenkin huomenna saada kameran mukaan ja tällä kertaa LADATUN akun kanssa..

Ja tiedän kyllä, että noissa ponivideoissa Nelson painuu useaan otteeseen kuolaimen alle, mutta se ei ole tässä se pointti :) Poni on vielä raaka ja sillä on huono kunto, joten se ei jaksa kantaa itseään kunnolla enkä sitä missään nimessä tuossa alkuvaiheessa edes vaatinut.
 

Tämä aamupäivä meni serkkuni ja hänen äitinsä kanssa toisella tallilla, kun kävin auttelemassa heitä heidän vuokrahevosensa kanssa. Kyseessä on todella sympaattinen suomenhevostamma Hunaja, jolla kävimme lopuksi serkkuni kanssa maastossa niin, että itse istuin satulassa ja Saara sitten satulan takana. Oli kyllä hauskaa! Mulla on matkasta kuvia kännykässä, mutta jostain kumman syystä en ole tajunnut, miten sieltä saa niitä kuvia ulos (jos joku tietää miten iPhonea käytetään?).. Eli jos joskus satun asian tajuamaan, laitan niitä kyllä teidän katseltaviksenne :)

Lue lisää

085: Pakarat alas ja rintakehä ylös!

Otsikko kuvaa hyvin tämän päivän tuntia Equstomissa Konstan kanssa. Tunnin aiheena oli siis nimenomaan pakaroiden rentous ja istunnan vaikutus hevoseen, mikä onkin perusaihe Equstomin tunneilla yleensä. Tunnin aihe sopi mulle paremmin kuin hyvin, sillä se korjasi oman ylävartaloni asentoa todella paljon.

 

Tarkoituksena oli siis löytää pakarat alas niin, että istuinluut eivät kuitenkaan laskeneet alas. Samalla oma rintakehä nousee ylöspäin ja mahdollinen reisien puristus häviää kokonaan. Ajatelkaa, miten yhdellä pienellä korjauksella voi saada niin suuren eron sekä omaan istuntaan, että koko hevosen olemukseen. Tällä pienellä korjauksella hevonen nimittäin saa selkänsä ylös ja rentoutuu paljon. Konstan kanssa ero näkyi esimerkiksi ravin tahdin parantumisena ja liikkeiden joustavuudessa.

 

Sain tunnista vain pätkän videota, sillä kamerasta loppui tietysti akku.. Video on alkuverrytelyjen jälkeen heti kuvattu siitä kohdasta, jossa alettiin keräilemään ohjia käteen ja siirryttiin ensimmäistä kertaa harjoitusraviin. Konsta on videopätkässä ravissa aluksi vähän lyhyellä kaulalla ja ravi turhan nopeaa, mutta Minkki kommentoikin asiasta videon lopulla ja pari viimeistä askelta on oikeaan suuntaan: ja sitten video loppuu.. Pitää yrittää muistaa ladata akku seuraavalla kerralla paremmin :D

 

Tässä alla ensin muutamia kuvakaappauksia videosta ja alle sitten se itse video. Video on melko pitkä ja ei siinä mitään oikeastaan tehdä, eli jos haluatte kuunnella istuntajuttuja, niin silloin video on oikein sopiva katsottavaksi :)

 

Ohjien keräilyä..

Tää kuva on hyvä esimerkki siitä, kun ylävartalo menee turhan taakse.

Tässä kuvassa Konstalla on taas turhan lyhyellä kaulalla, sillä se todella lyhentää kaulaa vaikka niin lyhyeksi, että
saan sitä kuolainrenkaista kiinni (Minkin sanomana ;D)..

Ylempään kuvaan verrattuna tässä hevosen muoto on parempi ja se liikkuu rennompana.

Hieno K <3

Kävin tosiaan ennen Equstomin tuntia ja Konstalla ratsastusta ratsastamassa myös Luukaksen, joka on siis Jonnan (opetti mua Kaprin kanssa koulupuolella) kouluhevonen. Luukaksesta mulla ei ole mitään kuvamateriaalia, mutta huomenna menen uudelleen ja Ronja tulee mukaan, joten eiköhän hän voi muutaman videon tai kuvan ottaa. Luukaksella menin tänään nivelillä kankien sijaan ja tein paljon avotaivutuksia kaikissa askellajeissa. Huomenna luvassa on Luukaksen lisäksi myös Mörri.

 

On ollut ihan todella kivaa mennä pitkästä aikaa kunnon kouluhevosilla. Hollannissa kaikki hevoset olivat estehevosia ja niitä ratsastettiin aivan eri tavoin kuin mitä kouluhevosia ratsastetaan. Pienenä kuvittelin, että kouluhevoset ovat herkkiä ja todella nopeita avuille, kun taas estehevoset olisivat sellaisia enemmän eteenpäinpotkittavia ja "kaiken nähneitä". Käsitys tästä on kyllä muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana suuresti! Sekä Konsta että Luukas ovat vaativaa B:tä kisanneita (kansallisella tasolla) ja Annu (Jonnan tallilla yksi yksityinen, jolla olen pari kertaa mennyt nyt) Interiin asti aikoinaan uraansa luonut hevonen, ja nämä kaikki ovat todellakin hevosia, joita saa ratsastaa jalalla eteenpäin. Saman huomasin aikoinaan Piticellen kanssa, joka oli vuokrahevoseni vajaan puolen vuoden ajan, sekin vaativaa kisannut kouluhevonen. Vastaavasti lähes kaikki estehevoset, joiden selässä olen istunut, ovat enemmän reaktiivisia ja säpäkämpiä. Toisaalta, kun mietimme hevosten käyttötarkoitusta, tämä tuntuu ihan loogiselta.

 

Tiistaina oli Uotilassa tunti, jonka menin pikkuisella nelivuotiaalla Pimulla. Tunnin aiheena oli pohkeenväistö, mutta sovellettiin sitä vähän helpommaksi Pimulle sen nuoren iän takia. Pikkuhevonen oli muuten kiva tuttavuus, mutta se oli melko levoton edestä ja saattoi ilman kummempaa syytä viskoa päätään riippumatta tehtävästä. Sille oli myös hankalaa ottaa vasen lapa mukaan, ja se olisikin mieluumin kulkenut vasemman lapansa kanssa koko ajan vähän ulkona.

 

Pimu. Kuvien laatu ei mikään paras, koska oli pimeä sää.. Mutta kuvista kiitos Kia!

Jep, älkää kysykö tästä könötyskuvasta, en tiiä itekkään mitä säädän...

 Kello alkaa olla jo paljon ja nukkumaan pitäisi lähteä. Mulla olisi ollut vielä paljon kerrottavaa tänään, mutta täytynee jättää muille päiville! Ainiin, bloggeri ei anna jostain syystä vastata kommentteihin, eli olen kyllä lukenut kaikki kommenttinne ja yrittänyt niihin kovasti vastailla, mutta syystä tai toisesta en ole vielä pystynyt. Katselen huomenna uudelleen, josko silloin onnistuisin..

 

Seuraavaan postaukseen olen kehitellyt mielessäni ihan superhyvän ja puhuttelevan aiheen. Luvassa on ironiaa, eli tiukkapipot varokoon! Postaus käsittelee aihetta, joka nousee ajankohtaiseksi juuri tähän aikaan vuodesta.. Moni varmaan arvaa, mitä tuleman pitää ;)

 

Ostin muuten vihdoin uudet housut, kun vanhoista oli kulunut väri kokonaan pois.. Ruskeista oli tullut.. beige/vaalenapunaiset? En suosittele kenellekään Esperadoneita, sillä ne kyseiset housut olivat hinta-laatusuhteeltaan surkeat. Ostin ne syksyllä 2011 (?) niiden tullessa myyntiin Horse&Houndiin ja parin viikon päästä palautettiin, koska saumat putkautuivat. Saatiin pitkän odotteluajan jälkeen uudet housut ja niistäkin purkautui saumat melkein heti, muttei jaksettu enää palauttaa housuja uudelleen. Kesän aikana housut eivät vissiin kestäneet Hollannin aurinkoa ja muuttivat värinsä kuluneen ruskeaksi. Lisäksi paikkojen kangas kului huonoksi ja menetti pitävyyttään. No, näyttivät kivalta ensimmäiset puoli vuotta sentään :)

 

Nyt ostetut housut ovat vaihtelun vuoksi tummansiniset Euro-Starit, jotka hankittiin maanantaina Hipposportista. Näissä housuissa paikkamateriaali tuntuu samanlaiselta kuin Pikeureissa, jotka mulla on kestäneet kolme vuotta kulumattomana. Tykkäsin housun taskuista todella paljon, ja pienet punaiset yksityiskohdat niissä antaa kivasti lisäväriä. Toivottavasti nämä housut kestävät pitkään! Hinta oli 199€, ulkomailta saa halvemmalla eli sieltä kannattaa tilata halutessaan.

 

Tässä kuva housujen etutaskun koristeesta.. ja mun blingbling-vyö :D

Näin kävi vanhoille housuille..!

 

Lue lisää

084: Takaisin arkeen

Paljon on jäänyt taas teille kertomatta, sillä viikkoon en ole kerinnyt postailemaan. Nyt kirjoitan tällaisen kaikenkattavan postauksen, joka saattaa venähtää melko pitkäksi. Vastapainoksi yritän laittaa mukaan kuvia ja videoita, mikäli youtube suostuu lataamaan ne kaikki tarpeeksi nopeasti. En muuten ymmärrä miten se voi ladata videoita niin hitaasti..

 

Perjantaina meille tuli äkkilähtö maalle,  mun ei nimittäin sinne alunperin pitänyt lähteä. Tai itse asiassa ihan alunperin piti, sitten ei, sitten piti, sitten ei.. Mutta loppujen lopuksi kuitenkin lähdin. Luvassa oli koko viikonlopuksi talkoohommia lähes koko suvun voimin. Kerkesin tosin lauantai-iltana käydä Jokelantallilla Nooran ja Marjutin kanssa parin tunnin maastolenkillä, jossa meillä oli mukana kaikki tallin kolme suomenhevosta. Oli todella mukava lenkki, päästiin myös menemään täysiä hiekkateillä niin, että mä menin ensimmäisenä Lissun kanssa ravia (entisenä ravurina pääsee k o v a a) ja kaksi muuta suokkia laukkasivat täysiä perässä :D Harmi, ettei maastoon saa ketään kuvaamaan, sillä sieltä tulisi varmasti unohtumattomia kuvia!

 

Nää kuvat on otettu 14.8 tiistaina eli päivä sen jälkeen kun palasin Hollannista. Kuvan ratsukko on Nea ja hänen uusi
ihana, maailman suloisin esteponi Nellson :) Aika mahtava pikkuponi kyseessä, kiva harjoittelukaveri 10v Nealle!



:D

Iloinen kuski ja nyrpeä poni :)

Janita ja Nea sekä ponituttavuus

Äsken palasimme siis kotiin Itä-Suomesta ja luvassa on todella kiireinen viikko: joka päivä ratsastettavana vähintään yksi hevonen ja mikäli aika antaa myöten, aina neljään hevoseen asti päivässä. Ratsastuksia pitää nyt kuitenkin vähän rajoittaa (ei joka päivä niitä kaikkia neljää ota), sillä kahden viikon päästä alkaa ylioppilaskirjoitukset ja kotitöitäkin pitäisi tehdä.. Kenellä muulla lukijalla on edessä kirjoituksia? Tai onko joku päättänyt muuten vaan panostaa kouluun nyt syksyllä enemmän?

 

Viime tiistaina mulla oli Uotilassa ensimmäinen tunti, jonka menin Donilla. Ruuna oli todella eteenpäinpyrkivä ja sillä oli lisäksi raspattu edellisenä päivänä pahat hammaspiikit oikealta, joten se oli lähes tunnoton oikealle ohjalle. En oikein päässyt sisään tapaan, jolla hevosta olisi pitänyt ratsastaa ja näin ollen mulle tuli ihan alkeiskurssiolo siellä selässä. No, välillä näin ja siitä on hyvä lähteä hakemaan yhteistyön sujumista tulevaisuudessa, jos vielä joskus satun kyseisellä ruunalla menemään.

 

Doni tiistaina. Laatukuvista saadaan kiittää hämärää säätä (tääkin kuva otettu kahdeksan jälkeen).. Mutta kyllä tosta
erottaa, että hevonen on kyseessä ja ratsastaja selässäedes jotenkin päin :D

Keskiviikkona vuorossa oli ensimmäinen virallinen vuokrauspäivä Konstalla. Menin sillä siis Equstomin tunnilla, joten valvovan silmän alla tuli ratsasteltua. Tunnin aiheena oli ympyrällä avotaivutus, jota tehtiin kaikissa askellajeissa. Avotaivutuksessa saatu pieni "kokoaminen" piti sitten säilyttää suoralla uralla ja tarvittaessa korjata pienellä avopätkällä taas takaisin.

 

Konsta oli superkiva ja verryttyään oikein mukava ratsastaa. Mulle tuli sellainen fiilis, ettei ratsastus voi yksinkertaisesti olla niin helppoa: istut vain kyydissä ja ratsastat istunnalla hevosen ravia, laukkaa tai ihan mitä tahansa ja se tekee mitä pyydät. Konstassa on se hyvä puoli, että silloin kun itselläni on se tunne, että se menee hyvin, se todellisuudessa käyttää ehkä puolet kapasiteetistaan :D Tunnin jälkeen mulla oli todella kuuma ja hevonen oli hionnut lähinnä satulan alta, kaulastaan ja takajalkojen välistä.. Tosin ruunan ravi ei ole mikään helpoin istuttava ja se ei myöskään ole itsestään eteenpäin liikkuva, vaan sitä saa todella ratsastaa jokaisella askeleella. Juuri sellaiset hevoset ovat mun tyylisiä, sillä niillä tunnen, että pääsen paremmin hevosen ympärille ja saan kaikki avut läpi.

 

Keskiviikkona kävin ratsastamassa Luukaksen ja maanantaina menin kaikki Jonnan liikutettavat hevoset eli Luukaksen, Annun sekä Mörrin. Torstaina vuorossa oli Mörri ja Luukas, perjantaina kävin ratsastamassa taas Konstalla ja jatkoin samaa aihetta, mihin keskiviikkona olimme jääneet. Lopuksi kävelin tallin lyhyen maastolenkin, jonka aikana tuli sellainen ihanan rauhallinen ja hyvä olo. Sitä on tosi vaikea selittää, mutta jokainen joka sen on kokenut, varmasti sen tietää: "tätä mä haluan tehdä, tää on jotain niin täydellistä". Noista pienistä tunteista tulee se voima, minkä takia me hevosharrastajat jaksamme tehdä töitä tämän lajin parissa :) Equstomissa on muutenkin aivan ihana käydä, sillä siellä on tosi kivaa porukkaa ja hyvän ilmapiirin lisäksi hienot puitteet.

 

Videosta siepattu kuva, lisää voitte katsella noista alla olevista videoista. Niissä on erikseen kaks ravipätkää ja laukkaa.

 

 

 

Huomasin tuossa äsken, että kuvakilpailun äänestysaika oli jo mennyt umpeen ja sen vuoksi lähetän nyt kuvat Ninalle, joka sitten päättää sen lopullisen voittajan. Kaikkia palkintoehdotuksia saa vieläkin laittaa tulemaan!

 

Oon myös ajatellut tehdä jonkun erikoispostauksen tässä lähiaikoina. Toivomuksia saa laittaa tulemaan, kaikki maan ja taivaan väliltä on tervetulleita. Itselleni tulee mieleen esimerkiksi videopostaus/-kooste Konstalla ratsastuksesta (ja siinä samalla ehkä vähän Equstomin esittelyä, tai ainakin yksäripuolen), omien ratsastusvaatteiden esittely, omistamieni hevostarvikkeiden esittely (ts. kaikki mitä mulla oli käytössä Kaprilla), päivän aikataulu-postaus, suosikkiblogini jne..

 

Ainiin, jotain muutakin kivaa on tapahtunut hevospuolella! Mutta siihen liittyen te lukijat saattekin odotella ja elää tietämättömyydessä vielä tovin ;) Kärsivällisyys palkitaan, vai miten se meni..

Lue lisää

083: Hevostilanteesta, festareita ja kaikkea mukavaa

Ensimmäinen ilmoitus - muistakaahan äänestää valokuvauskilpailussa! Äänestyspäiviä on jäljellä vielä yksi, jonka jälkeen voittajakuvat lähetetään Ninan tuomaroitavaksi. Tsemppiä vielä kerran kaikille kilpailuun!

Pientä postaustaukoa on ollut havaittavissa, varsinkin jos vertaa viimeiseen kuukauteen, jolloin olen yrittänyt postailla mahdollisimman paljon. On kuitenkin myönnettävä se tosiasia, että koulut ovat alkaneet ja näin ollen myös viimeinen lukiovuoteni eli se paljon puhuttu ja pelätty abivuosi. Kouluun on siis pakko panostaa "hinnalla millä hyvänsä" ja tällä kertaa se hinta on blogin pitäminen. Yritän kuitenkin postailla teille kuulumisia ja muuta mahdollisimman usein, eli aina kun jotain infottavaa tapahtuu.

Vielä viime maanantaina en tiennyt hevostilanteestani oikeastaan mitään muuta kuin sen, että ylläpitohevosta olemme etsimässä ja mahdollisesti, mikäli sellaista ei mistään löytyisi, ostaisimme oman. Senkin tiesin, että tiistaisin mulla tulisi olemaan vakiotunti Uotilan ratsastuskoulussa, johon Piude siirtyi Solbackan ratsastuskoulun lopetettua (eli sen tallin, jossa Kaprikin oli viime kevään ja talven). Mistään muusta ei ollut tarkempaa tietoa, muutamia hevosia olin kysellyt sieltä täältä ylläpitoon, muttei mitään radikaalia ja varmaa.

Tiistaina soitin Equstomiin eli tallille, jossa ratsastin kolmisen vuotta ennen Kaprin ylläpitoaikaa. Entinen opettajani Minkki vastasi puhelimeen ja esitin asiani: olisiko mahdollista päästä jollekin tunnille, jotta saisin lisää ratsastustunteja ennen hevosen saamista. Mukana oli varmasti joku suurempi voima, sillä Minkki totesi tunneilla olevan tilaa ja tallilla olevan yksityinen, joka etsisi vuokraajaa. Pyysin omistajan numeron ja otin yhteyttä heti. Hevonen kuullosti puhdeiden perusteella kivalta ja halusin ehdottomasti mennä sitä kokeilemaan, joten sovimme päiväksi lauantain. Sen jälkeen soitin takaisin Minkille ja kiitin häntä sekä varasin keskiviikoksi itselleni vakiotunnin Equstomista.

Keskiviikkona mulla oli siis ensimmäinen tunti Equstomissa vajaaseen vuoteen ja ihanaa oli. Menin Sentillä, joka on melko lyhytliikkeinen ja hidas tuntiratsu, mutta toimii kuitenkin kivasti. Ajattelin istuntani olevan ihan hirveä, sillä enhän ollut koko kesän aikana kunnon istuntatunneilla käynyt (ellei lasketa sitä liinatuntia heinäkuun alussa). Pelko olikin turha, sillä koko tuntina en saanut mitään huomautettavaa omaan istuntaani liittyen. Itseasiassa tunti alkoi sillä, että yhtä ryhmäni ratsastajaa kehotettiin ottamaan mallia musta.. Eli en ollut ihan katastrofaaliseen tilaan itseäni kuitenkaan päästänyt. Tästä on suunta ylöspäin! :)

Maanantaina sain viestin Ninalta liittyen yhteen vielä mainitsemattomaan asiaan, josta juttelin pikaisesti tiistaina Alexin kanssa puhelimessa. En halua asiasta vielä mainita mitään sen kummemmin, sillä siitä ei ole vielä mitään varmuutta. Mutta mikäli toteutuu, olisi mun kannalta todella iloinen asia. Toivotaan siis, että kaikki menee hyvin!

Torstaipäivä meni koulussa ja kesäteatterissa eli siitä ei ole mitään infottavaa. Eilen perjantaina oli vihdoinkin päivä, jota olimme kaveriporukassa odottaneet pitkään ja hartaasti - nimittäin Weekend Festival! Mulla ja Janitalla loppui koulu jo 12:30, joten suuntasimme heti syömään ja siitä Luukkiin. Paikalle oli kuulemma ollut jopa kuuden tunnin ruuhkat Helsingistä, mutta koska saavuimme alueelle niin aikaisin, ei koko matkan aikana ollut minkäänlaisia ongelmia etenemiselle. Festaritunnelma ei ollut huipussaan iltapäivällä ja seilailimme alueella etsien kavereita, mutta viimeistään Skrillexin keikan jälkeen fiilis oli mahtava. Itse en kyseisestä artistista erityisemmin pidä, mutta keikka oli kyllä kiva. Illan huippukohta oli ehdottomasti David Guettan konsertti: en ole ikinä kokenut mitään niin järisyttävän upeaa hevostelun ulkopuolella kuin mitä tuo keikka oli. Se tunnelma siellä oli jotain uskomatonta. Keikan ajan olin Janitan, Kian, Elinan ja Sarinan kanssa (Sarkkukin pääsi paikalle, tosin ruuhkien takia vasta Skrillexin loppuvaiheessa) ja otimme paljon videoita ja kuvia, jotka nyt ovat eri ihmisten puhelimissa/kameroissa, joten en niitä vielä ole itselleni saanut. Eiköhän tänne blogiin jotain kuvia tule heti kun mahdollista! Omassa puhelimessani olisi ollut videoita, mutta se hajosi lopullisesti eilen yöllä eikä ole sen jälkeen suostunut käynnistymään.. Jos haluatte fiilistellä keikkaa, kannattaa katsoa esim. tämä ja tämä (kelatkaa jälkimmäinen suoraan 2:00 kohdalle, jos ette jaksa katsoa ihan keikan aloitusta ennen ensimmäistä biisiä ja sitten kohtaan 3:20->, joka on hyvin tunnelmaa kuvaava). Eihän noista oikein mitään käsitystä saa, mutta voitte kuvitella mikä tunnelma siellä oli, kun noin 25 000 ihmistä on paikan päällä. Olitteko itse paikalla ja jos olitte, mitä piditte?

Näissä kuvissa on sitten tää maneesilaatu, joten älkää ihmetelkö.. Kuvassa siis Konsta, josta voitte lukea alempaa lisää :)

Alkukäyntejä ja ajatusta enemmän eteen-alas (tosin tässä näköjään vain alas eikä eteen :D)..

Tunnelmakuva ;)

Hmm turhan pitkät ohjat, jolloin kevennys ja kädet ovat mitä ovat..

Ja loppuraveja!

Tänään vuorossa oli siis vuokrahevoskokelaan kokeileminen. Olimme sopineet hevosen omistajan kanssa, että hän näyttäisi ensin minulle miten hevonen toimii ja sen jälkeen kokeilisin sitä itse. Kyseessä on siis 15-vuotias ruuna Roccicone eli "Konsta", joka on kisannut kansallisella tasolla vaativia koululuokkia ja osaa mm. sarjavaihdot. Konsta on maailman kaunein hevonen! Kuvista voitte itse päätellä samaa :)

Konstan omistaja ratsasti siis hevosen ensin itse, jonka jälkeen kiipesin selkään. Menin ruunalla reilun puolen tunnin ajan, jonka jälkeen kävelimme vielä lopuksi maastolenkin. Kokeilin kaikki askellajit läpi, muutamia väistöjä ja avoja sekä parit vaihdot. Hevonen tuntui kivalta, vaikka olikin kuulemma vielä vähän vaiheessa kesäloman takia. Sovimme siis, että alan vuokraamaan Konstaa kaksi kertaa viikossa, joista toinen on keskiviikon tuntini Equstomissa ja toinen itsenäinen ratsastelu perjantaisin. Näin ollen mulla on tällä hetkellä ratsastukset tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tähän päälle tulee tietysti vielä kaikki ne miljoonat kerrat, kun lupaudun jonnekin auttelemaan tai ratsastamaan. Mutta kaikki hevosen selässä ja niiden parissa vietetty aika on vain positiivista!

Hieno kevennyskuva ja se ainainen vasemman käden vamma. Onneksi pääsin taas tunneille! :D

Tää kuva on kuvasieppaus Konstan sukupostista, jossa siitä oli kiva kuva :)

Virallisesta hevostilanteesta en halua infota teitä vielä sen tarkemmin. Voin kuitenkin sanoa, että kaksi hevosehdokasta olisi kiikarissa. Toinen on nuorempi ja kokemattomampi, toinen kokeneempi ja hiukan vanhempi. Molemmat tosin laadukkaita ja hienoja hevosia varmasti. Katsotaan mitä aika tuo tullessaan.

Tästä tekstistä tuli nyt todella pitkä ja vähäkuvainen, mutta välillä näinkin :) Huomenna menen moikkaamaan Ninaa Mäntsälään, jossa hän valmentaa huomisen. Luvassa on myös mahdollisesti passikuvien ottaminen ajokorttia varten sekä paljon lukemista ylioppilaskirjoituksiin.. Se siitä vapaapäivästä siis! :D

Lue lisää