Otsikko kertoo hyvin fiiliksistä tällä hetkellä. Ärsyttää, harmittaa ja sattuu aivan tajuttoman paljon - kohteena oikea solisluu. Täällä Hollannissa ollessani siis tapahtui pieni arviointivirhe ja nyt mulla on solisluu katki kahdesta kohtaa, toisin sanoen kolmessa osassa. Kantositeen kanssa yksikätisenä mennään seuraavat 4-6 viikkoa. Onneksi ei pidempään, sillä jo puoli tuntia tapaturman jälkeen olin kyllästynyt pakkolomailuun ja halusin palata takaisin selkään.
Muuten tämä matka on sujunut hyvin. Kokeilin eilen illalla kahta hevosta, joista toinen, 7-vuotias erittäin kiva 120cm-luokkia hypännyt kimo tamma valloitti olemuksellaan, rehellisyydellään ja kapasiteetillaan. Tänään meidän oli tarkoitus kokeilla yhteensä noin 13 hevosta, mutta kolmannen kohdalla sattui tämä onnettomuus. Ensin kuitenkin tämän aamun hevosista: molemmat olivat todella kivoja viisivuotiaita, joilla oli kapasiteettia hypätä tulevaisuudessa kilpaa. Toisella (rautias ruuna) oli kisattu 120cm-luokkia ja se oli kivaliikkeinen, vähän laiha ja lihakseton, mutta näyttävä ja rauhallinen. Toinen oli raaempi tummanruunikko tamma, joka oli laadukas, mutta totaalisesti projekti. Se oli kisannut 100cm asti, mutta sillä oli hyvä hyppy ja se oli aika säpäkkä.
Videot alla: 1. nelivuotias, jolla kaaduin (alempana onnettomuusvideo), 2. ja 3. Viisivuotias tummanruunikko tamma, 4. rautias viisvee ruuna. Kimosta tammasta keskiviikolta mulla on video vain kännykässä, joten se ehkä myöhemmin. Se oli kuitenkin niin kiva, että varmaan laitan joskus esille.
Meidän oli tarkoitus katsella hevosia noin 5-10 ikävuoden väliltä ja tasoltaan noin 120cm estepuolelta, mutta kokeilin myös paria nelivuotiasta. Tämä, jonka kanssa tapaturma sattui, oli nelivuotias, mutta vaikutti olemukseltaan ja ratsastettavuudeltaan paljon vanhemmalta. Se oli kisannut metriä ja teki juuri niin kuin ratsastaja pyysi. Tamma oli vähän hidas avuille ja sen takia hieman pohkeen takana, eikä se tuntunut alkujaan hevoselta, jonka voisin ostaa. Ajattelin kuitenkin ottaa muutaman hypyn, ihan vaan vertailumielessä, mutta siihen homma sitten jäikin! Lähestyimme siis aivan tavallista, noin 90-100cm okseria laukassa, ja ponnistuspaikka jäi hieman kauas. Hevonen ei saanut ollenkaan etusiaan mukaan hyppyyn, vaan ponnisti takajaloillaan ns. suoraan esteen sekaan. Se kaatui nenilleen maahan ja oli lähellä, ettei mun päälle. Tulin itse oikea kylki edellä, mutta kuten videossa näkyy, aluksi käteen ei juurikaan sattunut. Hetken käveltyäni ja tarkastettuani hevosen, huomasin, että oikea olkapää pistelee ja kokeiltuani sitä kädellä, tajusin, että luu törröttää ulospäin. Pyysin muita katsomaan kättä ja sitten pyörryin muutamaksi kymmeneksi sekunniksi. Seuraavista hetkistä muistikuvina on, kun olin polviltani maassa ja kävelin toimistoon, näin kaiken sumeana tai mustana. Yritä siinä selittää englanniksi, että kaikki on ok, mutta solisluun kohta on kipeä :D
No, reissu sai uuden käänteen ja sairaalassa meni iltapäivä. Harmitti hirveästi, että ratsastus jää nyt hetkeksi. Tullaan kuitenkin uudelleen heti, kun käsi paranee. Huomenna yritän mennä katsomaan tallille hevosia muuten vaan, ja iltapäivällä mennään kaupungille. Lauantaina tarkoitus olisi lähteä ennen paluulentoa seuraamaan kisoja lähistölle, joten tekemistä riittää silti! Ainoa miinuspuoli on, että en pysty liikuttamaan oikeaa kättäni yhtään ja kirjoittaminen on näin ollen hankalaa - koneella tai käsin. Liikkuminen sattuu myös, sillä tunnen, kuinka irtonaiset luunpalat liikkuvat paikoiltaan.. Ällöttävää! Kipu on suuri myös siksi, etteivät saamani lääkkeet auta yhtään. En myöskään pysty ottamaan paitaa pois tai pesemään hiuksia, joten näytän lauantaina varmaan melkoiselta hirviöltä :D
Tässä teille lyhyt selostus matkan tähänastisesta sisällöstä, en pysty pidemmin kirjoittamaan, sillä tähänkin meni yhdellä kädellä neljä tuntia ja vatsa kurnii (huom: yhdellä kädellä on vaikeaa syödä ja kirjoittaa samalla, outoa..!). Pyrin pitämään teidät ajan tasalla, ja koska ratsastukseen tulee pakkoloma, saatte varmaan liudan erikoispostauksia, jotta blogiin saadaan edes jotain eloa tälle ajalle. Ehdotuksia siis tulemaan!
Onko teille sattunut luunmurtumia/muita vakavahkoja onnettomuuksia ratsastaessa? Kauan paraneminen kesti?





