#204: Kengittäjä pelastaa jälleen

Osittain hyviä uutisia! Kurvailin aamulla noin kahdeksaksi, sillä kengittäjä tuli katsomaan Champin kaviota. Kavion kipsi oli siis irronnut maanantaina ja laitoimme sen nyt takaisin liiman avulla. Kenkä ja kipsi ovat siis nyt paikoillaan, mutta saa nähdä, milloin viritys tippuu jälleen jalasta. Kavio on kulunut niin kapeaksi, ettei siihen saa pelkkää kenkää järkevästi kiinni. Kengittäjän mukaan ilman uusia lohkeamisia kavio kasvaisi tätä kasvuvauhtia - eli Champin kohdalla hyvin hidasta - muutaman kuukauden kuluessa normaaliin kuntoon. Nyt siis peukut pystyyn ja toivotaan, ettei uusia lohkeamia tule ja pääsisimme syksyllä vapaaksi kavio-ongelmista!

 

Onko teidän hevosillanne / tuttujenne hevosilla ollut kavio-ongelmia? Millaisia?

 

Kenkä on nyt siis jalassa ja saan ratsastaa sen puitteissa jälleen normaalisti. Koska riski sen tippumiselle on kuitenkin olemassa, saa Champ tarhata sairastarhassa. Ruuna kun tuppaa olemaan oikea riehupelle yrittäessään karkottaa inhottavia ötököitä ympäriltään. Päätimme Piuden kanssa myös, etten ilmoittaudu mihinkään kisoihin kengän ollessa näin  huonosti kiinni. Kun kavio on kasvanut kunnolla ja siihen saadaan normaali kenkä (tai edes kipsi paremmin kiinni), katsomme asioita uudelta näkökannalta. Siihen asti treenamme aktiivisesti ja muuten täysin normaalisti kotona ja toivomme, ettei kenkä irtoaisi uudelleen.

 

Positiivista on, että vaikka takakaviot ovat nyt huonossa kunnossa, ei hevonen oireile niitä mitenkään kipsien kanssa, eikä ole epäpuhdas töppösillä kävellessään.

 

Nämä kolme kuvaa on otettu joskus 2 viikkoa sitten. Champilla oli gramaanit, sillä se oli ollut melkein 2 viikkoa lomalla kaviopaiseen takia, enkä viitsinyt ottaa riskiä siitä, että se lähtisi käsistä maastossa, kuten silloin kerran... :)

Mutta onneksi se oli aika lungi herra!

Olin tänään jälleen Piuden tunnilla ja tarkoitus oli ratsastaa kunnon läpiratsastus. Piude hypytti erästä toista tallilaistamme, joten tulin siihen samalla Champin kanssa. Olin herännyt aamulla aikaisin ja tullut tallille kengitykseen, jonka jälkeen kävin Hipposportissa maksamassa satulan ja palasin kotiin nukkumaan päiväunet. Mua väsytti aivan tajuttomasti mennessäni tallille uudelleen iltapäivällä ja olin jo varma, ettei tunnista tulisi mitään. Maneesiin mennessäni olinkin jo unohtanut suojat, jotka jouduin sitten hakemaan erikseen..

 

Onneksi olin väärässä ja tunti meni todella hyvin! Champ on ollut nyt viimeisten kahden viikon aikana aivan älyttömän kiva ratsastaa, sillä se toimii kerta kerralta paremmin. Tuntuu siltä, että olen päässyt siihen vihdoin kunnolla sisään. Asiaan voi vaikuttaa uusi satula, paremmassa kunnossa olevat hampaat (ikenien haavat ovat jo parantuneet) sekä kavioiden muokkaus niin, etteivät ne enää toivottavasti aiheuta kipua hevoselle (siitä en tiedä, onko voinut aiheuttaa aiemmin, mutta hieroja ja Piude veikkaavat näin).

 

Champista on tullut ratsastuksessa todella paljon kevyempi kädelle. Vaikka se väsyisi, se ei paina kädelle samalla tavalla kuin ennen, eikä visko päätään asioiden tullessa hankaliksi - ja silloin kun se niin tekee, tasoittuu se todella nopeasti, ihan muutamassa askeleessa. Sitä voi ratsastaa laukassa eteen, koota ja suoristaa ilman, että se vaihtaa laukkoja (kunhan kuski istuu suorassa ja antaa oikeanlaisia apuja!). Esteillä osaan tulkita sitä, mitä minun itseni pitää tehdä seuraavaksi, jotta toisin juuri tämän hevosen oikein esteelle. Toki virheitä tulee edelleen, mutta niissäkään tilanteissa en jätä hevosta läheskään niin usein yksin, vaan tuen sitä loppuun asti siinä päätöksessä, jonka lähestymiseen olen ottanut. Esteiden välissä kerkeän ajattelemaan muutakin kuin seuraavaa estettä ja tuntuukin, että aikaa on vaikka kuinka: pystyn keskittymään omaan istuntaani, hevosen laukkaan ja muuhun tekemiseen. Tällaisia tunteita tuli siis tänään, positiivista! :)

 

Ensi viikolla lähden Itä-Suomeen ja saa nähdä, minne kaikkialle eksyn reissun aikana. Olen varannut matkaan kolmesta neljään päivää, joten käväisen ainakin mummoni luona Polvijärvellä sekä Jokelantallilla Juankoskella.

 

Tähän loppuun laitan kuvia vielä Sarinan kiitoskorttikuvauksista, kun niitä aiemmin toivoitte. Toivottavasti tämä myöhäinen julkaisu ei haittaa, vaan katsotte kuvia innolla! Huomenna lähden kaverini Kian mukaan Laaksolle seurakisoihin hoitajaksi ja reissulta on luvassa videopostaus. Pientä extraa siis blogiin. Nyt kauniita unia kaikille, minä painun nukkumaan, jotta olen virkeä huomenna seitsemältä töissä :)

 

Pakollinen kielikuva!

Pelästynyt ylioppinut ja toinen moinen :D