#237: Muuttopäivä koitti!

Tänään siis koitti se päivä, jolloin pakkasimme kaikki kimpsut ja kampsut kasaan Equstomin puolelta ja suuntasimme kahden auton ja trailerin voimin kohti Champin uutta kotitallia, Provinciaa. Moni varmaan ihmettelee tätä muuttoa kovasti, sillä en sitä hirveän selkeästi mainostanut. Haluan heti aluksi selvittää, että muuttoon ei liittynyt millään tavalla mitään negatiivista tai sellaista, että tallin tai mun puolesta muutto olisi ollut pakollinen: syyt muuttoon olivat tallimatkojen pituuksissa ja siinä, että Equstomin ratsastuskoulutunnit rajoittivat hieman ratsastusaikoja. Voin edelleen lämpimästi suositella tallia ihan kenelle vaan sen uskomattoman hyvän opetuksen, hevosten hoidon ja tilojen puolesta! Jatkossa käyn siellä edelleen jumppatunneilla.

 

Vaikka oli tietysti haikeaa jättää niin monen vuoden takainen oma kotitallini taakse, oli muutto samalla todella kiva ja piristävä juttu. Olin aivan innoissani tietäessäni, että uudella tallilla pääsen maastoilemaan kunnolla, ratsastamaan täysipainotteisesti kentällä ja viettämään aikaa monien tuttujen kanssa. Lisäksi Provinciaan ajaa meiltä vain noin neljä minuuttia, joten tallimatkani lyheni todella paljon!

 

Luvassa on muuten pitkä postaus: paljon kuvia ja tekstiäkin välissä! Eikai ollut liian pitkä, voinko tehdä tällaisia jatkossakin?

 

Muutamia fiilistelykuvia vielä Equstomista :) Heppa oli ihan höpsö, mulla on vaan aika hassu ilme..



Heppa seisoo ihan ku varmistaakseen, että se pysyis pystyssä :D Kaikki jalat levällään, mahdollisimman tukeva ote maasta!

Vähän oli likanen loimi, mutta kun kympillä sain!

Tässä tää meidän taidonnäyte pienemmän auton pakkaamisesta: takakontti täynnä ja kaikki muutkin penkit.

Olin pakannut lauantaina valmiiksi suurimman osan tavaroistani ja tänään meillä oli tehtävänä vain nostella kaikki autoon. Hommaa olikin enemmän kuin tarpeeksi, sillä tavaraa riitti! En ymmärrä, miten ihmeessä olen saanut kerättyä kasaan tässä puolen vuoden aikana niin järkyttävästi tavaroita.. Ahdoimme yhden pienemmän automme niin täyteen tavaraa, että vain kuskin penkki oli tyhjänä. Toiseen autoon menikin sitten kaikki loput takakontin ollessa tupaten täysi ja takapenkkiläistenkin saaden vielä jotain syliin.

 

Ennen matkaan lähtöä harjasin Champin hyvin ja otimme siitä sitä ennen muutamia kuvia. Päästyämme noin yhden aikaan Provincialle laitoimme ruunan karsinaan syömään heiniä ja jäimme Kian, Janitan ja Jennan kanssa palloilemaan talliin. Hevonen oli ihan kummissaan, sillä se luuli taas pääsevänsä kisoihin! Equstomissa se oli aivan pörheänä ja vielä uudessa karsinassaankin mietti, että hetkinen, eikös tässä pitänyt hypätä kilpaa.. Tosi hienosti poika silti söi ja joi, ei huutanut yhtään ja käyttäytyi muutenkin mallikkaasti.

 

Champ uudessa karsinassaan! Tavarat vielä epäjärjestyksessä, mutta siitä se lähti :)

Janitan kanssa laitetaan suitsia ratsastuskuntoon..

... ja sitten ratsaille! Oli muuten helpommin sanottu kuin tehty, sillä Champ pelkäsi sitä, että nousen sen selkään noin korkealta telineeltä. Janita joutui seisomaan ruunan toisella puolella, ettei se lähtenyt karkuun! Toivottavasti tähän tottuu nopeasti :)

Kävelemässä kentälle. Kenttä on laitumien alapuolella, joten sinne kävelee hevosen kanssa pari minuuttia - hyvä osa alku- tai loppukäyntejä! Kentän vieressä on tosiaan tuo järvi ja kenttä näkyy tuolla oikeassa kulmassa.

Hieno Champ! <3

Mulla itselläni oli sellainen, olo, etten todellakaan tiennyt, mitä teen seuraavaksi: mistä lähden tavaroitani purkamaan, mitä laitan mihinkin, mitä tarvitsen missäkin jne. Ensimmäisen puolentoista tunnin aikana en saanut tehtyä mitään, ihmettelin vaan kavereideni kanssa tallia, vaikka olinkin käynyt siellä monesti muiden kavereideni kanssa kuvaamassa ja moikkaamassa heidän hevosiaan. Kaikki tavarani olivat ihan levällään yhdessä kohtaa, mutta koska äitini ja isäpuoleni lupasivat tuoda uuden arkun ja säilytyskaapin vasta myöhemmin, en voinut laittaa tavaroita mihinkään. Niimpä päätimme suunnata ratsastuksen pariin.

 

Champ oli aivan älyttömän innoissaan päästessään satulan kanssa pihalle! Se ei meinannut millään kävellä matkalla kentälle, vaan oli ihan innoissaan ravaamassa. Raukka varmaankin luuli pääsevänsä hyppäämään.. Olin aivan älyttömän onnellinen koko ajan, sillä kentällä oli mahtavaa ratsastaa - hevonen toimi omalla moottorillaan ja oli hyvin työmotivoitunut, vaikkakin tietysti ihmetteli alkuun kaikkea uutta. Kentän vieressä on isohko järvi, jossa uiskenteli järkyttävän kokoinen lintulauma, mutta sen kaakattamista Champ ei onneksi ihmetellyt.

 

Aloitin ratsastuksen perinteisesti ihan pitkin ohjin ravaillen ja laukkaillen. Champ ihmetteli kentän vieressä olevia estetolppia, muttei suinkaan esim. lintulaumaa vedessä.. Mikä estehevonen, häh? :D

Ainakin mä oon iloinen :D Oli niiiin ihanaa!

Saksalainen painonnostaja ilmoittautuu! Kyllä taas näistä kuvista näkee, että istuntaan
pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. No, ei anneta sen tällä kertaa häiritä :)

Tein sarjavaihtoja joka toisella ja tää viimeinen vaihto oli vähän lennokkaampi! Ei se kyllä selkään tuntunut, mutta tässä
näyttää isohkolta, heh :D Mä taas vammaan, mutta onko uutta..?

Juntti ja sen juntimpi omistaja xD



Päätimme mennä noin puolen tunnin jälkeen läheiselle pellolle vähän kuvaamaan syksyisiä otoksia, sillä Kia oli kamerani kanssa lupautunut seisomaan kentän reunalla. Voi sitä ilon määrää, kun Champ tajusi, että se saa laukata täysillä eteenpäin ylämäkeä! Siis se voima, mikä siitä lähti, oli ihan uskomatonta. Ruuna nautti niin paljon! Meillä oli aivan älyttömän hauskaa, nauroin itse melkein koko ajan ja nautin muutenkin koko päivästä täysin siemauksin. Totesin kavereilleni, että tämän onnellisempi en voisi juuri nyt olla. Ja ne maisemat, joissa tuo talli on - niitä ei vaan voi sanoin kuvailla!

 

Joku ehkä ihmettelee, mitä ihmeellistä siinä on, että ratsastaa kentällä tai laukkailee pellolla. Voin kuitenkin sanoa, että olen ratsastanut Champilla kentällä yhteensä ehkä kolme kertaa, ellei kisoja lasketa mukaan. Pellolla en ole sillä koskaan päässyt ratsastamaan, sillä sellaisia ratsastukseen tarkoitettuja ei Equstomissa ollut ja muutenkin maastoon päästäkseen oli käveltävä noin kilometrin matka tietä, jossa liikkui paljon isoja rekkoja. Nyt kunnon maastoilun rajoitteena on enää säät.

 

Ja pellolle! Ensin Champ ei ihan tajunnut, että se saa laukata eteenpäin ja tietysti ratsastin ensimmäisen pätkän ihan
tietoisesti enemmän kontrollissa - enhän tiennyt, miten se reagoisi!

Tää kuva tiivistää tunnelman niin hyvin <3

Ja sitten poni tajusi, että se voi mennä täysii!

"mä tiiän et oon maailman paras ja komein!"

Lopussa heppa vähän innostui tuosta peltoilusta ja esitti melkoista ravia! Mentiin sitten loppuverkkaamaan kentälle.

Champ sai Kian pikkuveljestä uuden ystävän :3

Ratsastuksen jälkeen hoidin hevosen kunnolla pois ja lähdimme sen jälkeen Jennan ja Kian kanssa ostamaan kaupasta pari sankkoa hevoselle sekä ruokaa nälkäisille kaksijalkaisille. Kello oli vähän yli kuusi, kun saavuimme takaisin Provincialle ja aloitimme sitten tavaroiden järjestelemisen. Hommaa riitti, mutta sain kuin sainkin kaiken valmiiksi! Mun pitää ottaa joku päivä kuva uudesta hienosta arkusta ja kaapistosta, jotka isäpuoleni mulle ystävällisesti väsäsi.

 

Yhdeksän jälkeen palasin vihdoin kotiin eli tallilla tuli vietettyä kevyesti kymmenen tuntia! Mutta olipahan jälleen ihan huippukiva päivä, tällaisia on varmasti tulossa jatkossa vain enemmän. Provinciassa on myös paljon enemmän kuvaajaksi suostuvia ihmisiä + se on paljon lähempänä kavereideni koteja, joten tulen saamaan jatkossa varmasti huomattavasti enemmän materiaalia kuvien ja videoiden muodossa tänne blogiin. Ihan huippua siis!

 

Ensi viikolla onkin varsinainen erikoisviikko, sillä pääsen tiistaina hierontaan, keskiviikkona suuntaan kampaajalle (mitä teen hiuksilleni, apua?!) ja torstaista sunnuntaihin on luvassa Horse Show työkuvioiden merkeissä.

 

Tiivistettynä: täydellinen päivä! ♥